IRC-Galleria

Kävin työkkärissä. Saan joskus sinne uuden käyntikutsun, mutta en varmaan vähään aikaan, nyt luulen niin. Kävin Lidlissä, ja ostin suklaata, shipsejä ja tonnikalaa. Jotenkin se työkkäri nyt sotki minun mielialani. Olin sen jälkeen hieman epätodellisessa fiiliksessä. Ei tuo syöminen ole minulla todellakaan tervettä touhua. Maitoa laitoin pakastimeen. Ja vielä on hieman rahaa jäljellä. Kun saan viikon päästä tiln, niin taidan näillä näkymin laittaa kaikki menemään Jumalan valtakunnan työhön ja ruveta pakkopaastoon. Nyt en kykene aloittamaan paastoa lujalla päätöksellä.

Yritin nukkua illalla, mutta en kykene, koska olen liikaa kaloreita nauttinut syötyäni. Olen edelleen siinä vakaumuksessa että haluan kaikki rahani laittaa tästä lähtien Jumalan valtakunnan työhön, mitä vain en tarvitse itse. Minun elämäni ei ole omaani, ja en elä maailmassa kerätäkseni itselle. En elä maailmassa sitä varten, että olisi yltäkylläisyyttä. Se on riistoa. Minulle on suotu toimeentulo ja varoja sitä varten, että välitän sen Jumalalle. Jos käytän kaikki itseeni, teen syntiä eli olen itsekäs.

En voi enää olla kotisataman foorumilla. Se mennyt niin hunningolle. Kun kirjoittelin sinne, se ei mitään hyödyttänyt enää. Se vaan sai minutkin vääräasenteiseksi, keskittymään kovaan linjaan, koska siellä pitää olla luja ja kova. Minä en vaan kestä sitä, niitä oppikiistojakaan. Kaikki siellä on aika kaksinaamaista touhua. Minua ei enää kiinnosta koko hunninkola. Luoja suokoon että Eric_foremission pysyisi vahvana Herrassa sielläkin! - AMEN! Eikä tekisi kompromisseja missään tapauksessa.

Minä olen oikeasti tosi pataluha ihminen. Minä kirjoitan hengellisiä asioita. Minä kirjoitan hengellisiä mielipiteitä. Ne jotka kehuu, ne on itse vinksallaan jotekin. En odota kehuja, en mitään lihalta. Haukkuja saan vaan. Jos jonkun tiedonsanan tuon esille tms... niin se menee lienee hutiksi, tai en tiedä sitä? Mutta en ole saanut vahvistuksia armoituksilleni. Mutta toimin siltikin niin kuin koen. Pitää vapautua ihmispeloista ja luottaa Jumalaan vaikka pieleen menisi. Omat kasvot siinä menetän ja maineeni.

Omat kirjoituksenikin saattavat tulla mustamaalatuksi, muutaman mokan tähden. Mutta mitä siitä. Kunhan en vaan tee tahallisesti mitään pahaa. Minä olin kirjoittanut tänne toissapäivänä erään kirjoituksen, ja en olisi koskaan laittanut sellaista muuten esille ja siinä oli hirveästi kirjoitusvirheitäkin. Ja nukahdin aikaisin ja seuraavana iltana vasta katsoin tänne. Ja järkytyin. Moni oli nähnyt sen. Menetin siinä varmaan yhden Haapaniemeläisen lukijan ja kenties esirukoilijankin. En tiedä kuka se oli, mutta on toukokuun lopusta asti ollut aktiivisin lukija.

Jos tämä Haapaniemeläinen olikin hän? En minä vaan tiedä? Mitä jos hän järkyttyi, koska oli varoittanut minua. Ja olin ehtinyt tehdä vahingon. Jos nyt maineeni meni senkin osalta. En vaan tiedä mikä on elämäni tarkoitus. Toivon että saisin suolistosyövän tai jonkun syövän johon liittyisi etäisjuttuja... jne... Mutta olen vaan terve. Siskolla on lapsia, ja minä joka niitä toivoin en saanut. Nyt lopulta kun toivon syöpää, niin hänellä on sekin ja minulla ei.