IRC-Galleria

[Ei aihetta]Sunnuntai 12.03.2006 04:34

Kuhlmanin kirjasta "raportti ihmeestä" siteeraus:
"Tänään kaikki mitä minulla on, on ammennettu Raamatusta. Olen hyvin varuillani sellaisen suhteen, mitä luen - varjelen ajatusmaailmaani kaikelta, mikä voisi olla minulle vahingollista. En lue mitään ihmeparantumisia käsitteleviä kirjoja. Varon seuraamasta kenenkään asettamia esikuvia - vain Raamatun esikuvat haluan omaksua elämääni. Tiedän, mitä uskon ja mihin uskon."

Voin todella yhtyä tuohon. Nämä ovat kuin omia ajatuksiani viime ajoilta. En halua tutkia muuta kuin Jumalan Sanaa, koska en halua muistuttaa muuta kuin Jumalaa, ja muuta tuoda esille kuin Herran Sanaa. En halua ravita itseäni muulla kuin Jumalan Sanalla. Herran Sana ei koskaaan kasvata väärään uskovaa, vaan syvemmälle Jumalaan ja niin että Jumalan ominaispiirteet saavat uskovassa muodon.

Koen vaan sisimmässä että minun tukeni on Jumalan Sana. Koen että minulle ei kuulu muuta lukea sisäisen ihmiseni ravinnoksi ja rakennukseksi. Minulle ei maistu muu kuin Jumalan Sana. Voin lukea toki muuta, mutta ne vaan menee ohi, ne ei vaan riitä ja kiinnosta niin että ne kykenisin omaksumaan. Raamatun vaikuttavimmat esikuvani ovat Jeesus, apostoli Paavali, Mooses, Elia ja Abraham. Heidän elämänsä on kaikkein puhuttelevinta minulle.

Aloin lukea tuota kyseistä kirjaa mielenkiinnosta, kieltämättä tämä evankelista, joka on jo perillä Taivaan kodissa, on eräs aikamme esikuva minulle. Mutta minä olen Jumalan suunnitelmissa, ja tulen olemaan Jumalan muovaama. En ole toisen ihmisen kaltainen. Vaan Jumala tekee sellaisen kuin Hän tahtoo tehdä minusta.

Haluan kehoittaa ja rohkaista uskovia löytämään syvemmän suhteen Jeesukseen. Tekisin väärin mikäli olisin vaiti. Se mitä olen löytänyt, se on Jumalan aarre. Tie on Jeesus Kristus. Oman minuuden pitää kutistua ja alistaa itsensä Herran eteen. Niin kauan kuin oma otsa nousee, ja tahtoo olla muuta kuin Kristukseen haudattu, ei voi olla absolyyttisen nöyrä Jumalan palvelija. Palvelija ei omaa kiitosta ja pönkity siitä, vaan antaa kiitoksen Jumalalle, joka on kutsuja.

Järjellisestä näkökulmasta olen ihan outo. Ja puhun outoja. Mutta järjellä ei ole uskon kanssa osuutta. Järki on työkalu. Mutta usko on lahja. Järki luo raameja ja aitoja kaltereiksi. Mutta usko on laaja ja rajaton. Olen laittanut oman järkeni aseet pois, Jumalan edessä niistä ei ole mitään hyötyä. Hänessä olen, elän ja uskon. Järki on kyky, palvella, elää ja toimia maan päällä oikein. Nyt päätän tämän kirjoittamisen tältä erää.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.