IRC-Galleria

Okei, muutamia pointteja ja tilanteita Bosnian reissusta tällä kertaa:

Amirin siskonpojalla, 4kk, oli jotakuinki lähes enemmän tukkaa ku mulla. Amirin sisko otti kuvan musta vauva sylissä ja Amir kyljessä kiinni ja olin saada slaagin ku näin sen perhepotretin. Ei vielä äidiks, no way in HELL.

Opin juomaan tuplavodkaa raakana.

Lihoin about 4 kiloo.

Pinklandissa järjestetyissä organisaation juhlissa, joihin sain kunnian osallistua, yks kundi vetäs kitaralla Maamme -laulun kesken juomisen, syömisen ja bosnialaisten biisien, ja laulettiin se yhdessä täysillä ja alusta loppuun. Soi sana kultainen, ja olin ihan kujalla sen jälkeen. Lisäks yks hoikka poika Tuzlan keskuksesta uskaltautu parin bissen jälkeen juttelemaan ja mun kävi melkein sääliks ku sillä oli niin kova yritys päällä.

Minä, Jasmin ja Muradif juotiin rakijaa herra Babajicin luona niin paljon että alettiin intohimosesti puhua politiikkaa. En oo varma että oliko kellään mitään pointtia sen enempää Eu:sta, sodista, globalisaatiosta ku ilmastonlämpenemisestäkään.

Opin lisäks tekemään rakijaa, on se jännä miten päätynämössöstä aikaansaadaan tiukkaa viinaa. Muradif myöskin vaati että maistan kaikkia erilaisia rakijoita, aina luumuista ja omenoista vadelmiin ja johonki omituiseen hedelmään joka näytti omenalta mut maistu tiiliseinältä. Seuraukset sit tiedettiin, istuin sohvalla nojaten Jasminin olkapäähän autuas ja humalainen hymy huulilla ja melkein poltin itseeni tupakalla polveen. Jasmin lisäks totes että näytän meidän mutsilta ku olin suurella vaivalla tehny piipparilla kiharat, jotka oli ehkä vähän räjähtäneet.

Toka päätti kertoa mulle että se on ollu rakastunu muhun huhtikuusta asti. Olin mennä shokkiin enkä osannu ku punastua. Se ei osannu ku hakee lisää bissee ja kertoo sen mulle vielä kahteen kertaan. Hyvin mä vedän. Mikä noita ihmisiä ts. kundeja tuolla maailmalla vaivaa??

Join vlahovia johon Enka laitto kananpaloja ja olin oksentaa.

Yritin gasellimaisesti hypätä ojan ja lumen yli ekana iltana ku käveltiin Amirin kanssa himaan ja kaaduin perseelleni märkään asfalttiin. Amir ei osannu ku pudistaa päätään.

Jätin Amirin ja se käyttäyty samalla tavalla ku mä 16 -vuotiaana; teini-ikänen draamakuningatar. Menetin hermoni täysin, tapeltiin kaks päivää eikä missään puhumisessa ollu mitään pointtia, koska mikään ei menny perille asti. Sen jälkeen muutin Muradifille ja asiat oli helvetisti paremmin.
Erottiin lopulta tosi hyvissä väleissä, vaikka musta tuntuu ettei se oikein lopultakaan ymmärtäny.
Mikään ei kuitenkaan poista tai muuta niitä muistoja ja sitä fiilistä mitä oli ja on ollu. Thank God for that.

Ryypättiin vaaleenpunasessa SDP:n toimistossa Jasminin, Majan, Enkan, Pegan ja Cadan kanssa. Loppuenlopuks ilta päätty siihen, että poliisi tuli ovesta sisään. Ja sitten se poliisi istu Jasminin viereen sohvalle ja alko juoda meidän kanssa rakijaa. Jasmin soitti kitaraa Majan käsilaukku päässä.

Pääsin näkee kaks eri pakolaisleiriä. Tunsin oloni hemmotelluks, länsimaalaiseks pikku mussukaks. Hävetti tietää et oon ikinä valittanu mistään. Ei niinkään mieltäylentävä ku ajatuksia herättänyt kokemus.

Äh.. en mä jaksa selittää.
Matkalla kotiin mulla oli nesteitä repussa ku check in -tyttö käski mun ottaa se koneeseen vaikks olin pakannu sen ruumaan. Liian myöhään tajusin et siel on mm. kosteusvoide, lakkapullo, kolme pikkupulloo likööriä ja hajuvesi. Vitutti rankasti. Turvatarkastuksessa Sarajevossa läpivalaisukundeista toinen yrittä selittää intialaiselle miehelle miks se ei saa ottaa dödöä koneeseen ja toinen katto mun tissejä, eikä ne edes tajunnu että mulla on nesteitä.
Budapestissa nuori kundi kysy et onko nää mun ja sanoin että on, heitä pois tai whatever ja se sano et just take it. Passitarkastuksen kundi ei ollu antaa mun passia takas vaan alko flirttailla rankasti vaikka takana oli jonoa. Olin ihan punanen ja erittäin kujalla.

Ja nyt oon Suomessa ja oon taas ihan tavis.

Tapahtu paljon muutaki mut se ei kuulu kovin monelle enkä edes jaksa selittää ku tulin duunista hetki sitte.
Melkonen... loma. Tai whatever. Who cares. Hookers.
Äh, aikamoista rallia alusta loppuun. Ei ikinä harmaata, aina ainoostaan mustaa tai valkosta. Tai mulla kirkkaanpunasta.