IRC-Galleria

Timpska

Timpska

On ihminen ihmiselle.


Hei,
sinä fiksu ja filmaattinen ihminen.
Kerro minulle,kun minä olen vaan tämmöinen tavallinen hölmöläinen,mitä se onni on?
Onko se tarkoitettu vain kauniille ihmisille,ja rohkeille? Jotka tuntee tuoksut?
Tai sellaisille jotka uskaltaa ottaa sen mitä tarjotaan, tai ymmärtävät ottaa ja vaatia vaikka ei tarjottaisikaan? Ja jos osaa hieman johdatella totuutta, onko se sitten tie onneen?
Kun sanottiin; Rehellisyys maan perii. Mutta minkä maan, mistä? Ole avulias ja kiltti, niin sinuakin autetaan; Saatat hyvällä tuurilla pärjätä työelämässä duunarina, paskalla palkalla.
Rakenna perhe, tee lapsia; Kenen kanssa? Nyrkki-kyllikin, ja viiden sisaruksenko kanssa?
Tee aina parhaasi; Ja minkähän takia? Jotta sinä joutuisit aina tekemään enemmän kuin muut vetelykset, ja samalla palkalla.
Päätin, teen elämästäni paremman. Ja olen yrittänyt. Ja yrittänyt, koko ajan. Ja lopulta; Ei enää jaksa. Aivan sama. Vai mitä? Elämäni ei ole muuttuunut. Minä olen, mutta en paremmaksi, vaan vanhemmaksi, väsyneemmäksi. Ehkä viisaammaksi, tai vain kyynisemmäksi.
Sitä on kuitenkin niin mitätön ihminen, kaiken paskan keskellä. Lopultakin, jos sanon; Pitäkää järjestelmänne. Rattaat jatkavat pyörimistään. Kuolleet haudataan. Hautausmaa on täynnä korvaamattomia ihmisiä. Kaikki ajallaan, päivä kerrallaan. Ei minua oikeasti tarvita siihen jota kapitalismiksi kutsutaan.
Nuoren miehen ehdottomuus. Hyvä ja paha. Musta ja valkoinen. Mitään muuta ehdotonta ei ole kuin elämä. Siinä on ihan tarpeeksi tasapainoiltavaa. Ja kuitenkaan en luovuta.
Vittu, en ikinä luovuta. Ei minusta ole luovuttamaan. Jos sittenkin, vielä kerran yrittäis, loppuun asti.Ei ole enää mitään menetettävää, vain voitettavaa.


Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.