I guess you forgot about the times that we shared,
I guess everything you said was a lie.
I just wish everything could have turned out differently,
I had a special feeling about you,
I thought maybe you did too.
No matter what, you'll always be in my heart...
no kyllä ymmärrät, miltä tuntuu, ku mikään ei ota onnistuakseen.
siltä se tuntuu, se tuntuu paskalta, kun en taaskaa saanu sua pysymää mun matkassa...
Inhoon eroamista. Se on vaikeaa, monimutkaista ja itsesäälissä rypeminen on asteikolla 1-10 koukuttavaa numerolla 11.
Ja siis kyse on reilusta kolmesta vuodesta. Suru jatkuu puolen vuoden päästäkin, vaikka pakolliset yhdenyön-jutut ja muut on tullu jo kokeiltua et silleen pitäis olla "parantunut". No. Pian alkaa muutaman v-lopun kestävä bailauksen sarja. Kai silloin(KIN) kaikki on mahdollista. Nyt vaan masentaa. Kahvitaukokin on ohi.
harva pääsee oikeesti mun sydämmee,
sä oot yks niist harvoist jotka sinne pääsee
tai siis oikeestaan olit ennen
nyt vaa kävelen, kävelen ja kävelen
Sä herätit mus ennen helvetin vahvoi tunteit,
herätät vieläkin, en sitä kiistä, sillo ne olis vaa valheit
mut tunteet käänty väärinpäin aika radikaalistikin
itehän sä sitä oikeestikki, tai ainaki annat ymmärtää, halusitkin.