IRC-Galleria

Vaikka olisin tehnyt näitä esineitä ja kuikna monta sataa kapaletta hyvänsä varustanut ne hyllyjen siis kiinnitys kiskoilla osilla...



Myynyt ne epävirallisesti saanut rahaa eläkeläinen ei saisi mitään tienata ja pitäsi ottaa lainaa 1989 jälkeen alkoi aika jona tavaroita sai ulkomailta......



Nyt kukaan ei maksa vaikka saisi tienata eläkkeen päälle kuussa sitä hintaa en saisi prototyypeistä kehitelmistäni kannataisi myydä edes...



Kaikki mitä olen kokenut on opettanut inhoamaan arvoja ja asenteita joita muilla on asioiden suhteen aina tarjolla...

Sosiaalisuus ja Ihmisuhteet edellytää taloudellisia resurseja joita ei ole ja mikään ei tule muuttumaan paremmaksi...

Positiivisuus tai Negatiivisuus on aina saman asian kaksi olemuspuolta !

Ei ole erikseen sitä sis kahta olemuspuolta ne saman kohtion jänite joka ei tarkoita mitään sitä mitä sen oletetaan tarkoittavan....



Ne olisivat jo siis todella vain tulleet ja siis ottaneet yhteyttä mikäli netin väittämiin on uskomista....

Se ne ei ilmene kertoo se ei ehkä ole niin kuin on anettu ymmärtää....

Ne olisivat jo puuttuneet siis tähän...

Ja tuhonneet ne joukkotuhoaseet ja ne ydinaseet..

Ei tarkoita niitä ei olisi tai on se ei ole siis silti mitään...

Ja se siis kait tarkoitaa ne on vain oman ajatuksemme monimutkisia siis heijastumia olettaa näin on tai ei siis olisi..

Ne on jo ehkä siis vierailleet täällä...

Ja siis sekään ei vielä mitään niistä meille kerro...

Me olemme jo luoneet siintä omaan ymmärykseemme meneviä käsityksiä oletuksia mielikuvia selityksiä hengellisiä siis oppirakenelmia..

Joka voi tuokoot telepatian avulla ne ja ojatkoot laskeutumaan muutoin en sitä pidä totena ja se on yksilön oletusta siintä mitä ne ehkä on...

Yhtäkään ei ole ilmentynyt elämäni aikana tähän asiaan ?

Johon minä siis uhrasin kokonaisen elämäni verran nyt olen se hullu ja siis se mielenterveystapaus ja vajakki....

Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Jaksa mitää tekopirteää lätinää :)

"Kun on tasasen kiukkunen ja kyyninen ympäri vuoden niin ei siinä masennuksia ees huomaa..."

Koulun opiskelun jälkeen minulta on aina siis evätty pääsy jopa siis sinne suojatöihin sinne ei oteta en sinne kuulu..



Yksinkertaisia töitä tekevät nytkin firmoissa ne joilla ei ole näkemystä eikä sitä luovuutta jota oli minulla sitä ei tarvita työmarkkinoilla...



Nämä firmat ei ota siis nyt minua ja jos olen lähinnä aika siis luovasti se siis häiritsevän sosiaalinen ideoiden suhteen se esityskykyinen...



Itseäni ja asioitani markkinoiva idea rikas luova siintä syystä kela pudotti minut pois kuntoutuksen ja työllistymisen koulutuksen piiristä..

Kun täytin 40 kela pudotti kaikki ne mahdollisuudet pois kokonaisuutena saisin mennä kouluun jos otan lainaa maksan sen pois velkana...




Monia muitakin syitä syrjäytymiselle on me emme osta suomessa tehtyjä tuoteita joiden ainutkertaisuus ne on tehty kotona...

Niistä ei makseta tekijälle se ylittää tuotantokustannukset..

Ja siintä jää sen verran voin tehdä uuden tuote erän ja siintäkin jää vielä sen verran...

Kohentaa elämänlaatua elämäntasoa...

Työtömän kohtelu on edelleen sitä tätä lailla asetuksilla jo pidetään siinä köyhyydessä ja ei saa olla säästöjä ei saa olla toimeentulon lisää...

Sama kohtelu on jatkunut aikalailla siis näennäisistä yrityksistä sitä säädellä ja muuttaa samana....

Ja ei ole mahdollista kohentaa eliolojaan millään tavalla...

Nuorempi sukupolvi vielä tuikemmin juuri siinä kiinni he ei mitään muuta tai yritä korjata eikä he välitä kuin itsestään omiasta asioitaan..

He ei joko ymmärrä tai käsitä ei halua sitä nähdä oikella tavalla joten he on kohtalonsa jo nyt sinetöineet..

Ei ole niin kuin he sen siis olettaa...

Ja ei ole nyt sitä hienoa tulevaisuutta eikä positiivista kehitystä josta he on luoneet itselleen sen itsetietoisen vahvan sisäisen harhan...

Ja he hylkää ne joilla ei mene nin hyvin kuotenkin se on näin lopulta he ei ole ymmärtäneet heidän pitää todella siis tehdä se muutos..

Tai taphatuu se mikä on ei toivottavaa..

Koulun opiskelun jälkeen minulta on aina siis evätty pääsy jopa siis sinne suojatöihin sinne ei oteta en sinne kuulu..



Yksinkertaisia töitä tekevät nytkin firmoissa ne joilla ei ole näkemystä eikä sitä luovuutta jota oli minulla sitä ei tarvita työmarkkinoilla...



Nämä firmat ei ota siis nyt minua ja jos olen lähinnä aika siis luovasti se siis häiritsevän sosiaalinen ideoiden suhteen se esityskykyinen...



Itseäni ja asioitani markkinoiva idea rikas luova siintä syystä kela pudotti minut pois kuntoutuksen ja työllistymisen koulutuksen piiristä..

Kun täytin 40 kela pudotti kaikki ne mahdollisuudet pois kokonaisuutena saisin mennä kouluun jos otan lainaa maksan sen pois velkana...




Monia muitakin syitä syrjäytymiselle on me emme osta suomessa tehtyjä tuoteita joiden ainutkertaisuus ne on tehty kotona...

Niistä ei makseta tekijälle se ylittää tuotantokustannukset..

Ja siintä jää sen verran voin tehdä uuden tuote erän ja siintäkin jää vielä sen verran...

Kohentaa elämänlaatua elämäntasoa...

Työtömän kohtelu on edelleen sitä tätä lailla asetuksilla jo pidetään siinä köyhyydessä ja ei saa olla säästöjä ei saa olla toimeentulon lisää...

Sama kohtelu on jatkunut aikalailla siis näennäisistä yrityksistä sitä säädellä ja muuttaa samana....

Ja ei ole mahdollista kohentaa eliolojaan millään tavalla...

Nuorempi sukupolvi vielä tuikemmin juuri siinä kiinni he ei mitään muuta tai yritä korjata eikä he välitä kuin itsestään omiasta asioitaan..

He ei joko ymmärrä tai käsitä ei halua sitä nähdä oikella tavalla joten he on kohtalonsa jo nyt sinetöineet..

Ei ole niin kuin he sen siis olettaa...

Ja ei ole nyt sitä hienoa tulevaisuutta eikä positiivista kehitystä josta he on luoneet itselleen sen itsetietoisen vahvan sisäisen harhan...

Ja he hylkää ne joilla ei mene nin hyvin kuotenkin se on näin lopulta he ei ole ymmärtäneet heidän pitää todella siis tehdä se muutos..

Tai taphatuu se mikä on ei toivottavaa..

Fight the power

Aiheuttaako valta ihmisessä ”aivovaurion”? Merkit ovat selvät:

---> UUTISEEN <---

Eiköhän tämä ole todistettu, kun katsoo tuota hallitusta.

Kuten edellisessä luvussa mainittiin, Hitler oli jo pidempään suunnitellut massiivista hyökkäystä Neuvostoliittoon koodinimellä Barbarossa. Nimellä on kauas historiaan juontava taustansa, johon kukin voi halutessaan tutustua. Invaasioon oli varattu varsin ennennäkemätön voima, ja tästä Saksan itärintamasta muodostui tunnetun historian tuhoisin väkivaltajakso: Vuosina 1941 – 45 se nieli vähintään 30 miljoonan ihmisen hengen, joista yli 2/3 Neuvostoliiton kansalaisia. Suomessahan jatkosotaa harvemmin ajatellaan osana sotahistorian kuolettavinta rintamaa, vaikka tietysti vain reilu prosentti kuolemista tapahtui meidän rintamallamme. Kyseessä oli silti myös maamme historian suurin sota, koska siinä taisteli enemmän suomalaisia kuin missään muussa konfliktissa tähän päivään asti. Toki väkilukuun suhteutettuna moni aiempi sota oli ollut täällä paljon tuhoisampi, ykkösenä kenties vuosien 1700 – 1721 Suuri Pohjan sota. Tosiasiahan on, että Suomi on ainakin 1800-luvulta lähtien välttynyt sellaisilta valtavasti väestöä pienentäviltä sodilta, joiden uhreiksi useimmat muut itäisen Euroopan maat ovat joutuneet. Sisällissodan ja toisen maailmansodan on korostettu koskettaneen kaikkia suomalaisia, ja totta kai ne olivatkin suurta kärsimystä sen ajan ihmisille. Vuosien 1939 – 1945 sodassa kuoli noin 2,5 % väestöstämme, mutta Valko-Venäjällä kuolikin noin 25 % eli kymmenkertainen osuus ihmisistä! Ukrainassakin osuus oli yli 15 % kansasta. Voi vain kuvitella, kuinka rajusti trauma läpäisi sikäläisen yhteiskunnan.

Suuri hyökkäys Stalinin valtakuntaan alkoi 22.6.1941 kolmelta aamuyöllä. Tykistökeskitys ulottui koko rintaman leveydeltä Itämereltä Mustallemerelle ja sitä seurasi kolmen miljoonan saksalaissotilaan vyöry yli rajan. Saksalaiset pommikoneet lensivät myös Etelä-Suomen ilmatilan kautta iskeäkseen Leningradin seudulle. Palatessaan pommittajat laskeutuivat Kouvolan Uttiin tankkaamaan. Samaan aikaan suomalaiset sukellusveneet ja laivat auttoivat Hitlerin merivoimia rakentamaan miinoitetun vyöhykkeen omalta rannikoltamme aina Tallinnan edustalle. Näin Neuvostoliiton Itämeren laivasto pussitettiin Suomenlahden pohjukkaan, eikä se voinut osallistua taisteluihin muuten kuin puolustamalla Leningradia. Saman tien meikäläiset joukot miehittivät myös demilitarisoidun, siis sotilailta suljetun, Ahvenanmaan. Tiedä sitten mitä paikalliset ruotsinkieliset tykkäsivät asiasta. Varmaan Saksan tai Neuvostoliiton miehitys olisi ollut paljon epäsuositumpi. Ehkä Ruotsin toteuttama miehitys olisi ollut eniten mieleen, kuten sisällissodan aikana. Heti ekana hyökkäyspäivänä Hitler kertoi suomalaisten taistelevan hänen kanssaan, Suomi taas totesi pysyvänsä puolueettomana. Neuvostoliitto ei ollut vakuuttunut ja aloitti maamme kohteiden pommitukset. Tämä tuntui toden teolla 25.6, kun 460 venäläistä pommikonetta ja hävittäjää iski 19 suomalaisen lentokentän kimppuun aiheuttaen samalla leväperäisellä tähtäyksellään ikävän paljon tuhoa myös siviilikohteissa. Tämä antoi hallituksellemme sen odottaman syyn julistaa olevansa puolustuksellisessa sodassa.

On vaikea tietää varmasti, mitä kansamme enemmistö odotti uudelta sodalta. Varmasti useimmat pitivät talvisodassa menetettyjen alueiden takaisin valtaamista hyvänä ja oikeutettuna tavoitteena. Lähinnä ne kommunistit, jotka olisivat mieluusti nähneet koko Suomen osana Neuvostoliittoa, eivät todennäköisesti allekirjoittaneet tätä. Mutta edellisessä luvussa käsitelty unelma Suur-Suomesta ei ollut mikään koko kansan yhteinen projekti, vaikka sillä oli varmasti enemmän kannatusta kuin vaikkapa 1920-luvulla. Myös se seikka, että tämä laajempi versio maastamme tultaisiin rakentamaan kansallissosialistisen Saksan eli pahamaineisen diktatuurin rinnalla, hillitsi monien innostusta. Toki täytyy ottaa huomioon, että ensimmäisestä maailmansodasta lähtien suomalaiset olivat suhtautuneet saksalaisiin myönteisemmin kuin useimmat Euroopan kansat. Tavallaanhan tämä on pätenyt meidän päiviimme asti. Täällä historialliset kokemukset Saksasta ovat pääosin myönteisiä, lukuun ottamatta Molotovin-Ribbentropin-sopimusta ja Lapin polttamista. He kouluttivat jääkäreitämme itsenäistymistä varten ja auttoivat valkoisia voittamaan sisällissodan. Jatkosodassa taistelimme yhdessä rintamassa, ja kun Neuvostoliitto käynnisti täällä pohjoisessa suurhyökkäyksen 1944, itsekin olemassaolostaan taisteleva Saksa lähetti meille valtavasti materiaalia ja muuta tukea, joiden avulla puna-armeijan eteneminen saatiin stopattua. Samalla aikavälillä muualla Euroopassa, varsinkin idässä, Saksa tunnettiin lähinnä alistavana ja tuhoavana voimana. Esimerkiksi Virossa ja Latviassa ei saksalaisia omien kokemusten vuoksi mielletty miksikään taistelutovereiksi.

Heinäkuun alussa vuonna 1941 Suomen armeija aloitti etelässä hyökkäyksen yli nykyisen rajan. Voima keskitettiin ensin Laatokan rannoille murtautumiseen ja tätä kautta venäläisten joukkojen eristämiseen Karjalankannakselle. Tämä Laatokan Karjala vapautettiin 25. heinäkuuta mennessä, jonka jälkeen hyökkäyksen painopiste keskitettiin Viipuria ja kannasta kohden. Neuvostoarmeija saarrettiin Viipuriin, ja siellä olleet sotilaat joutuivat pakenemaan meriteitse jättäen suuret määrät hyödyllistä sotakalustoa. Toinen syyskuuta mennessä kaikki talvisodassa menetetyt alueet oli vallattu takaisin. Kannaksen lohkolla merkittävä eteneminen vanhan rajan yli olisi johtanut rajuihin tappioihin, koska silloin olisi pitänyt mennä läpi varsinaisista Leningradin puolustusasemista. Niitä venäläiset olisivat puolustaneet ihan eri mentaliteetilla kuin puolitoista vuotta aiemmin valtaamiansa alueita.

Muilla lohkoilla ei ollut suuria kaupunkeja pysäyttämässä etenemistä, joten Laatokan pohjoispuolisella rintamalla suomalaiset jatkoivat ryntäystä pikavauhtia yli talvisotaa edeltäneen rajan. Syyskuun alussa joukot saavuttivat Rukajärven kylän puolimatkassa Kuhmosta kohti Vienanmerta, ja siihen myös jäätiin. Mm. Britannian Churchill antoi meille aika jäätäviä uhkauksia mitä tapahtuisi, jos Muurmannin rautatie katkaistaisiin. Etelämpänä marssittiin syyskuun puolivälin paikkeilla Syvärin ja Äänisen rannoille, jotka nähtiin myös hyviksi paikoiksi pystyttää asemat. 1.10.1941 armeijamme valtasi Petroskoin, ainoan merkittävän venäläiskaupungin joka koki sodan aikana suomalaismiehityksen. Hyökkäys pysäytettiin koko rintamalla joulukuun alussa. Suomi oli ottanut voimalla takaisin menetetyn Karjalan sekä lisäksi Unkarin verran Suomeen koskaan aiemmin kuulumatonta maata. Semmoinen joululahja sinä vuonna.


Siel on kaikki!
100 vuotta suomalaista tarinaa

Mistä tiedät milloin
toimit vapaasta tahdosta
ja milloin toteutat
vain velvoitteita?

Usein voi ihminen jäädä
kiinni valheesta väittäessään
toteuttavansa omaa tahtoaan
tunnistamatta kuitenkaan
syytä omalle toiminnalleen.

Aivan niin kuin vanhemmalle
voi toisinaan olla vaikea
erottaa omia tuntemuksia ja
pelkoja ohjatessaan lasta,
niin myös ihmisen oma sisäinen
järjestys voi kokea järkytyksen
jo varhaiskasvatuksessa.

Miksi luulet, että
kiirehditään tuottamaan
uusia tiedustelulakeja ja
valvonnan lisäämistä?

Mikä on lain tehtävä?

Eikö ihmisen perustavanlaatuisimpia
tarpeita ollut ennakoitavuus
ja vakaus?

Miten yhteiskuntavakaus saavutetaan?

Hallinnalla, velvoittamisella ja
pakottamalla vai vapaalla tahdolla?

Yhteiskunnan oleellisin syy
olemassaoloon on toimia
turvaverkkona, mutta aivan
niin kuin vanhempi, joka lyö
lastaan on myös yhteiskuntavelvoitteet
häpeä(raiskaus), jota rakastava lapsi ei voi
isänmaastaan sanoa.

Miksi lyöt minua?

Älä lyö enää minua
"..Kyllä minä vielä rakastan Suomea.."

Oikeus omaan kehoon kuuluu edistyneeseen
yhteiskuntaan, kuin myös oikeus päättää
omasta elämästä ja kuolemasta.

"Eutanasia"

Oikeus määrittää yhteiskunnan vapautta,
mutta velvoite on vain kiertoilmaus
uhkailulle.

Toimeentulotuen menetyksellä uhkaileminen
ei juuri eroa yksilönvapauksien
rajoittamisesta eikä juuri edistä
yksilön työllistymistä, mutta vie kyllä
tehokkaasti ihmisen uskon ihmisyyteen.

Pakottamalla synnytät ennen pitkää
vastarintaa.

Miltä "vapaa Suomi näyttää?"

Onko Suomi valmis?

Lauantain pimeydessä, siinä candy crushia pelatessa, tuli ajatus. Tabletti hohkasi valoaan luoden pienen valonkeitaan makuuhuoneen keskelle. Kasasin tyynyä paremmin pään alle ja annoin ajatuksen lentää.

Kohta. Siis ihan näillä näppäimillä on halloween. Yksi lempijuhlistani. Luvassa mässyä, kauhuleffoja ja Peikko muumioasussa (käärittynä vessapaperiin).
Ajattelin myös yhdistää kaksi lempiasiaani samaan päivään: Peksi ja kirjoittaminen. Kauhutarina Peksistä? Jaaasss.
Peksi sankarina vai uhrina? Peikko on kyllä luolteeltaan aika nössö. Toisin kuin Muru, joka hyökkäsi ja uhmasi itse kuolemaa.
Peikko alistuu suukoille ja pakenee mansikoita. Hmm.. Peikko viattomana impenä silkkiyöpuvussa kun ikkunasta tulee murhaaja. Peikko kiljaisee ja pyörtyy kauhusta..?

Pitää neuvotella Peksin kanssa, etten vaan nolaa sitä. Tosin... ei siltä kysytä. Jos sinulla, arvon Peikko-fani, on heittää jotain ideaa tai jotain mikä sopisi Peksille, anna palaa. Ollaan Peikon kanssa korvat hörölllä ja avoimia kaikille ideoille.

"Kun on tasasen kiukkunen ja kyyninen ympäri vuoden niin ei siinä masennuksia ees huomaa..."

No perhana tuota ohjenuoraa oon koittanu noudattaa

Eilen mulla oli sohvalla löhöily päivä. Katsoin animea neljä tuntia putkeen. Ja netflixiä katselin. Kävin siinä välissä lidlissä ja lenkillä.
Kävin lidlissä ostamassa lisää kahvia.
Nyt on kulta katriinaa. Sain eilen katsottua pari anime sarjaa loppuun.
Nyt voi aloittaa uusien katsomisen.
Muutenkin eilen mulla oli tosi hyvä fiilis päällä. Onnellinen olo.
Ja tää sama fiilis on vieläkin päällä. Ihan mukavaa taas aloittaa uusi viikko. Tänään on työpäivä.
Neljän tunnin työpäivä. Hommia on varmasti tänään töissä. Ihan hyvä niin saa ajan kulumaan vähän nopeammin.
Työpäivän jälkeen mulla on se ompeluryhmä. Teen edelleen siellä kaulahuivia.
Mikä ei ole lähellekkään valmis.
Pitää muuten ostaa lisää lankaa. Alkaa olla loppu.
Tänään menen salille tai lenkille. Jompi kumpi.
Meillä ei ole nyt ohjattua kuntosaliryhmää koska syysloma viikko.
Ohjatut kuntosaliryhmät jatkuu sitten taas ensi viikolla.
Pakko juoda toinen kuppi kahvia vielä aamupalalla ennen kun menen töihin. On hereillä.
Ja syön semmoisen aamupalan että jaksaa aamupäivän töissä.
Ettei ihan heti nälkä iske.
Tänään taas jaetaan viikon lääkkeet dosettiin. Mun ei tarvitse nyt hakea mitään. Kaikkia lääkkeitä on.
Seuraava lääke mitä haen sitten ensi kerralla on taas leponex.
Sitä lääkettä pitää hakea ihan joka ikinen kuukausi.
Se on mulle ainoa psyyke lääke mikä auttaa tähän skitsofreniaan.
Olen nyt sairastanut tätä sairautta yli kymmenen vuotta. Ehkä oli ihan hyvä että sairastuin tähän nuorena enkä nyt.
Nyt elämä on paljon parempaa mitä kymmenen vuotta sitten. Oppinut elämään sairauden kanssa ja hyväksynyt itsensä semmoisena kuin on.
Elämä hymyilee nyt. Ja aijon nauttia.
Kohta kuuntelen vähän musiikkia.
Eilen mä en kuunnellut musiikkia. Mä kuuntelen melkein joka päivä musiikkia. Siitä tulee hyvä fiilis kun kuuntelee.
Kuuntelen aina semmoista musiikkia mistä tulee hyvä olo.
En mitään masentavaa musiikkia.
Musiikin kuuntelu auttaa aina joskus.
Ja nyt se auttaa kohta taas.
Sain pyykit eilen pestyä.
Pesukone oli vapaa.
Nyt ei tarvitse pestä muutamaan päivään.
Kohta puen vaatteet päälle. Laitan tällä kertaa hupparin ja farkut.
Ulkona alkaa olla jo pakkasta aamulla.
Pitää laittaa toppahousut jalkaan niin tarkenee.
Päivällä on vaan sitten pari astetta lämmintä.
Luin että lunta muka pitäisi tulla tällä viikolla. Saa nähdä.
Sitten pitää pukeutua vielä lämpöisemmin. Laittaa toppatakki päälle.
Onneksi mä omistan pari toppatakkia.
Tänään minulla on töihin eväänä kinkkukastiketta ja pastaa. Nam.
sen kun syö niin jaksaa loppu päivän töissä.
Hyvä ruoka. Mä rakastan kaikkia pastaruokia. Ne on yksi mun lempiruoka.
Täällä on aika useasti jotain pastaruokaa.
Tänään tulee taas salkkarit ja uusi päivä.
Pitää katsoa ne illalla. Parhaan kaverin kanssa.
Se edellinen salkkari jakso jäi mielenkiintoiseen kohtaan.
Tänään näkee mitä tapahtuu.
Kohta alan tiskaamaan. Mun piti jo eilen tiskata mutta en jaksanut.
Nyt jaksaa.
Hyvin kerkiää tiskata ennen aamupalaa.
Mutta tästä tulee hyvä päivä vaikka on maanantai.
Mä tykkään maanantaista.
Ihan mukavaa aina aloittaa uusi viikko.
Aikakin menee nopeasti kun on hyvä viikko ohjelma.
Paljon tekemistä.
Päivät menevät äkkiä ja kohta on taas viikonloppu.
Ai niin vesipullo pitää pakata töihin mukaan.
Hörpin vettä vähän väliä siellä kun teen hommia.
Otan taas rauhottavan mukaan töihin varmuuden vuoksi.
Jos iskee huono olo yllättäen. Sitä ei voi aina tietää ja se olo voi aina tulla ihan puun takaa. Niin hyvä olla se rauhottava mukana.
Sitten kun sen ottaa ahdistukseen niin olo helpottuu.
Tähän mun sairauteen liittyy jonkin verran ahdistusta.
Mutta sen kanssa olen oppinut elämään ja tiedän mitkä keinot aina auttavat siinä tilanteessa.
Katsotaan miten tää päivä sujuu. Toivon että hyvin.
Positiivisin mielin menen tänään töihin.
Ja työpäivän jälkeen voi kävellä suoraan kotiin. Ei tarvitse lähteä kauppaan tai muualle.

Koulun opiskelun jälkeen minulta on aina siis evätty pääsy jopa siis sinne suojatöihin sinne ei oteta en sinne kuulu..



Yksinkertaisia töitä tekevät nytkin firmoissa ne joilla ei ole näkemystä eikä sitä luovuutta jota oli minulla sitä ei tarvita työmarkkinoilla...



Nämä firmat ei ota siis nyt minua ja jos olen lähinnä aika siis luovasti se siis häiritsevän sosiaalinen ideoiden suhteen se esityskykyinen...



Itseäni ja asioitani markkinoiva idea rikas luova siintä syystä kela pudotti minut pois kuntoutuksen ja työllistymisen koulutuksen piiristä..

Kun täytin 40 kela pudotti kaikki ne mahdollisuudet pois kokonaisuutena saisin mennä kouluun jos otan lainaa maksan sen pois velkana...

Tämän tein koulussa lopulta ja vaikka uusi luolanvalvoja opettaja kieltäytyi opettamasta erityitekiikkaa ja tukemasta minua oppilaana...



Vastusti minun työtapaani ensinnä ottaa jätelaatikosta liimalevyn paloja ja käyttää haaskattua materiaalia hyödyksi ne piti hävittää pois...



Minun olisi pitänyt ostaa tavaraa koulun varastosta ja hävittää hätökset ja tienata tai maksaa työni eläketulostani....



Rehtori oli poistanut monet siis ne jo tuona aikana olevat tuotekehitelmäni koulun julkisesta tilasta arvovieraat ei niitä saa nähdä...



Sanoi nämä tapaukset ei työllisty....

Ne ei maksa koskaan veroja...

Ja hän ei todella halua henkilökohtaisesti haaskata sitä teollisen työnsä erityistekniikkaa ja siis osaamisensa taitoa..

Minun siis työnteon harrastamiseen...

Hyllyistä puuttuivat kiskot joilla ne asetetaan siis seinään hän sanoi minä taas teen taidetta ja jota hän yritti...

Rehtorin ja Psykologin kanssa minusta kitkeä pois ongelmana....

Rehtori yritti väittää hän ei ole niin tehnyt soitti psykologille ja olen liian erinlainen...

Ja tämä pelkäsi minulla koulun tytöillä on yhteisiä raiskaus fantasioita....

Kurinpalautus yritys oli outo sotku asioita joista ei voitu puhua julkisesti siinä koulussa koulun ongelmina tai rehtorin ongelmina...

Koska nyt tulee toi Tähdet tähdet telkkarista ja siin on se Andre ni mul vaan tuli mielee et Sturm Und Drangil tais olla pariki nättiä biisiä ja sit löysin Million Nightsin... en tajuu miten oon voinu ees unohtaa sen.

Tulin vaa kertoo tän just siks. Että saatan koht kuolla tähän jakamattoman rakkauden tuskaa ja siihen nostalgiaa. Kaikkee voi yks vanha biisi aiheuttaa... :') nii ja siis jos kuolen ni tää saa kunnian olla mun viiminen blogimerkintä josta minut muistetaa. En ees tiiä onko se biisi kirjotettu kieliopillisesti oikein mut se ei haittaa minuu hittojakaa.

"I would fly, leave this solitude far behind
Hold you eternally close to mine
Get away from this million nights of winter
I would, if I only could"

Sturm Und Drang. Million Nights.❤

suru viiltää

henkinen tuska alkaa hellittämään illan myötä

Tänään tulin pois reissusta ja seuraavan kerran teen reissun marraskuun aikaan Kotkaan. Huomenna minulla alkaa työt Joensuun kotikievarissa kello 9-13 ja sitten olen vapaalla. Tänään olin aamupäivän siskoni kotona ja söin aamupalaa ja aamupalan jälkeen menin ulos kävelylle. Sen söin lounasta ja sen jälkeen tein vähän omia hommia ja pakkasin kassin kotiin lähtöä varten. Kävin katsomassa siskoni uutta kotia Lohjalla ja koti näytti hienolta vaikka se ei ole vielä valmiilta ja sitten lähdin tuomarilan asemalle odottamaan junaa. Juna lähti tuomarilasta kello 15:41 ja olin Pasilassa kello 16:00 ja sitten vaihdoin Pasilassa kello 16:25 lähtevään junaan, joka lähti Joensuuhun. Junassa tein hommia eli tarkoin ristikkoa, otin päiväunet, söin eväitä ja neuloin vähän villasukkaa ja juna oli myöhässä 10 minuuttia ja olin Joensuussa 20:42 ja isäni tuli minua vastaan Joensuun asemalla ja kävelin vanhemmille syömään iltapalaa ja tein samalla omia hommia ja katselin telkkaria ja sitten menin kotiin valmistelemaan nukkumaanmenoa ja huomenna aion nukkua kunnolla. Kuuntelin SANNIN musiikkia deezeristä ja radiosta kuuntelin myös musiikkia muilta artisteilta. SANNIN musiikki auttaa minua rentoutumaan ja tuo minulle hyvän mielen päivääni ja hän on minun lempilaulaja ja minun lempiartisti koko elämäni ajan ja juttelin tyttöystäväni kanssa facebookissa ja whatsAppissa ja hän on minun tuleva kihlattuni ja vaimoni ja nyt minun tyttöystävä ja seurustelemme edelleen ja seurustelusuhteemme on ihanaa ja aitoa rakkautta. Minulla on tunteita tyttöystävääni kohtaan edelleen ja kihlattuni haluaa kanssani kihloihin vuonna 2018 huhtikuussa ja meidän seurustelu on hyvää ja taivaallista ja suhteemme menee nopeasti ja hyvin. Käyn suihkussa ja laitan kuvia instagramiin ennen nukkumaanmenoa ja koulukaverini kanssa olen edelleen hyvä ja mukava kaveri ja hän ei vihaa minua koskaan ja meidän kaveruus kestää pitkään. Hyvä että olemme edelleen hyviä kavereita ja hän sanoi että voidaan olla kavereita ja hänelle sanoin että minäkin lisäsin instagramiin kaksi hissiteinipeilikuvaa ja olisi kiva jos seuraisit minua instagramissa ja tykkäisit niistä kuvista ja hän hyväksyi kaveripyyntöni facebookissa kesäkuun lauantaina. Hän on minun kaveri Peltolan kouluajoilta ja hänelle olen ikuinen ja pysyvä kaveri. Hän on minun trampoliini ihan vaan kaverina ja haluan olla hänen kaveri ikuisesti ja pitkään.

En koskaan nähnyt merta, satamaa.
Olin purjeet, airot, kädet kaukoputkella.
Rommitynnyri ja sitruunankuoret.
Minut oli meri kastanut.