1. KORINTTOLAISKIRJE LUKU 14 - NUDATTAKAAT RAKKAUTTA!
Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Profetoiminen ja kielillä puhuminen; 14:1-25
Kaikki tapahtukoon järjestyksessä; 14:26-40
”Noudattakaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.
Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.
Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.
Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.
Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?
Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?
Niinikään, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?
Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.
Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.
Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.
Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.
Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.
Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.
Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "Amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.
Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.
Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;
mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.
Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla Minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään Minua kuule, sanoo Herra".
Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko;
mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.
Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.
”Noudattakaa rakkautta ja pyrkikää saamaan hengellisiä lahjoja, mutta varsinkin profetoimisen lahjaa.” 14:1
14:1 ”Strebet nach der Liebe!” Luther 1540
”Noudattakaa rakkautta!” ”Noudattakaat, rakkautta!”
Ei siis tavoitelkaa, vaan noudattakaa, pitäkää
Raamatun kään.komitea 1912 P.J.I.Kurvinen; Biblia
Tämä kehotus osoittaa, ettei meidän tule tavoitella ainoastaan hengellisiä lahjoja, vaan samalla tavalla kuin Jeesus osoitti rakkautta loppuun asti, meidänkin tulee noudattaa rakkautta, joka on kaikkein suurin.
”Uuden käskyn Minä annan teille, että rakastatte toisianne, niinkuin Minä olen teitä rakastanut - että tekin niin rakastatte toisianne.
Siitä kaikki tuntevat teidät Minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus." Joh.13:34-35
”Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle; ei häntä näet kukaan ymmärrä, sillä hän puhuu salaisuuksia hengessä.” 14:2
Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa. ”Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan.”
”Sillä kielillä puhuva ei puhu ihmisille, vaan Jumalalle. Hän ei puhu kielilläpuhumisesta yleisessä tilaisuudessa, kokouksessa, vaan yksityisen Hengellä täytetyn uskovan kielilläpuhumisesta yksityisessä rukouselämässä. Se sisältää myös rukouksen kielillä rukouskokouksessa seurakunnassa, koska me tulemme sinne puhumaan Jumalalle.
Apostoli jatkaa jakeessa 2, sillä hän puhuu salaisuuksia Hengessä - uusi rukouskieli.
Hän ei tarkoita, etteikö Jumala ymmärtäisi kielillä puhumista ja kieliä - Teidän Taivaallinen Isänne kyllä tietää!
Kielillä puhuva ilmaisee itseään persoonallisella tavalla Jumalalle. Hän puhuu Jumalan salaisuuksia, joita eivät ymmärrä hän itse, eivätkä toiset ihmiset, mutta Jumalalle hänen puheensa eivät ole salattuja.
Kielillä puhuminen ei ole profetoimisen veroista mm. siitä syystä, että toiset eivät ymmärrä puhetta. Mutta joskus Jumala voi puhua jollekin tai joillekin kielilläpuhumisen kautta tai erikielten armolahjan kautta. Näin tapahtui esimerkiksi helluntaipäivänä Jerusalemissa ja silloin läsnäolijat paikalla ymmärsivät sitä.
”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla.
Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niinkuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat.
Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itse kunkin päälle.
Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.
Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on.
Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä.” Apt.2:1-6
”Mutta profetoiva puhuu ihmisille rakennukseksi ja kehoitukseksi ja lohdutukseksi.” 14:3
Profetoiva ei rakenna maailmaa, vaan seurakuntaa ja on avuksi yksittäiselle uskovalle.
Rakennukseksi - koska se antaa lisää tietoa ja tuntemusta Jumalasta ja Hänen tahdostaan ja kasvattaa uskovaa Hänen armossa.
Kehotukseksi - sillä se rohkaisee toteuttamaan käytännössä sitä, mitä Jumala Sanassaan puhuu.
Lohdutukseksi - sillä se keventää vaikeuksissa olevien taakkoja, vahvistaa ja tukee heitä.
Profetoiminen ei ole tulevien asioiden ja tapahtumien ennustamista. Uudessa Testamentissa profeetalla on tämä virka, ne ovat kaksi eri asiaa.
”Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat.
Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja olivat tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että Pyhän Hengen lahja vuodatettiin pakanoihinkin, sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän Jumalaa.
Silloin Pietari vastasi: "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen Nimeen. Silloin he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia päiviä.” Apt.10:44-48
”Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.
Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.
Siellä me viivyimme useita päiviä. Niin tuli sinne Juudeasta eräs profeetta, nimeltä Agabus.
Ja tultuaan meidän luoksemme hän otti Paavalin vyön, sitoi sillä jalkansa ja kätensä ja lausui: "Näin sanoo Pyhä Henki: 'Sen miehen, jonka vyö tämä on, juutalaiset näin sitovat Jerusalemissa ja antavat pakanain käsiin'."
Kun sen kuulimme, pyysimme, sekä me että ne, jotka siellä asuivat, ettei hän menisi Jerusalemiin.
Silloin Paavali vastasi ja sanoi: "Mitä te teette, kun itkette ja särjette minun sydäntäni. Sillä minä olen valmis, en ainoastaan käymään sidottavaksi vaan myöskin kuolemaan Jerusalemissa Herran Jeesuksen Nimen tähden."
Ja kun hän ei taipunut, niin me rauhoituimme ja sanoimme: "Tapahtukoon Herran tahto".” Apt.21:8-14
”Kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.” 14:4
Kielillä puhuva rakentaa itseään - tämä tarkoittaa, että hän rakentaa itseään hengellisesti.
”Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä.” Juuda 1:20
Se ei sano, että Pyhässä Hengessä rukoileminen antaa sinulle uskoa, vaan se sanoo, että se rakentaa sinua pyhimmän uskon perustukselle - uusi rukouskieli hengellisen rakentumisen apuväline.
Koska seurakunta ei voi ymmärtää kielillä puhumista, niin se ei luonnollisestikaan voi rakentua siitä. Sen sijaan sanotaan, kielillä puhuva rakentaa itseään, mutta profetoiva rakentaa seurakuntaa.
Hän puhuu Jumalan antamia sanoja, ei vain sitä, mitä seurakunta haluaa, vaan mitä seurakunta tarvitsee.
Huomautus - On kahdenlaista kielilläpuhumista; 1) omaksi rakennukseksi, joka on mainittu tässä jakeessa. 2) Ja erikielillä puhuminen, joka ei ole omaksi rakennukseksi, vaan seurakunnalle, joista voidaan saada selityksen lahjan kautta selitys seurakunnalle.
Samoin on kahdenlaista selittämistä; 1) jokainen uskova voi selittää tarvittaessa myös omia rukouskieliä, jakeet 13-14, mutta 2) on erikseen selittämisen armolahja, jakeet 26-28, joka voi selittää mm. toisten rukouskieliä, joista voi saada selityksen, sekä seurakunnalle tulevista erikielistä selityksen. Vrt. 1.Kor.12:10-11,26-28
”toinen lahjan tehdä voimallisia tekoja; toinen profetoimisen lahjan, toinen lahjan arvostella henkiä; toinen eri kielillä puhumisen lahjan, toinen taas lahjan selittää kieliä.
Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo.
Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten Hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä.
Eivät suinkaan kaikki ole apostoleja? Eivät kaikki profeettoja? Eivät kaikki opettajia? Eiväthän kaikki tee voimallisia tekoja?
Eihän kaikilla ole parantamisen armolahjoja? Eiväthän kaikki puhu erikielillä? Eiväthän kaikki kykene niitä selittämään?” 1.Kor.12:10,28-30 Luther 1540; Biblia
Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen - Voin keskustella Jumalan kanssa uudella tasolla/tavalla.
Henkeni ei tarvitse olla sidottu maalliseen sanavarastoon. Se voi nousta ihmispuheen rajoitusten ulkopuolelle. Minun henkeni on Pyhän Hengen läsnäolon kautta kyvykäs sanomaan, mitä se tahtoo.
Hengessä rukoileminen on suuri siunaus elämässä. Niinpä tahdon rohkaista uskovia saamaan sen myös osaksi rukouselämäänsä. Mikä ilo onkaan Hengessä rukoilemisessa! Tule keskustelemaan Jumalan kanssa yliluonnollisesti. Jumala tahtoo tehdä siten paljon enemmän sinulle. Hän tahtoo keskustella sinun kanssasi paremmalla tavalla - uusi rukouskieli.
”Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.” Room.8:26-27
”Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä, mutta vielä mieluummin soisin teidän profetoivan; sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuu.” 14:5
Soisin teidän kaikkien puhuvan kielillä. Kielillä puhuminen on virtaava joki, jonka koskaan ei pitäisi ehtyä, eikä tukkiintua tai likaantua ja jonka tarkoitus on rikastuttaa hengellistä elämää.
Jumalan Sana opettaa, että kun me täytymme Pyhällä Hengellä, me puhumme muilla kielillä sen mukaan, mitä Jumalan Henki antaa puhuttavaksi. Tämä on todistus tai merkki Pyhän Hengen lahjasta.
”Ja kun minä rupesin puhumaan, tuli Pyhä Henki heidän päällensä, niinkuin alussa meidänkin päällemme.
Silloin minä muistin Herran Sanan, jonka Hän sanoi: 'Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä'.
Koska siis Jumala antoi yhtäläisen lahjan heille kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin mikä olin minä voidakseni estää Jumalaa?"
Tämän kuultuansa he rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: "Niin on siis Jumala pakanoillekin antanut parannuksen elämäksi".” Apt.11:15-18
Kielet ovat omaksi rakentumiseksi ja olemme silloin yhteydessä Jumalan kanssa. Ja ne muistuttavat meille Hengen läsnäolosta sisimmässämme. Kun rukoilemme kielillä, rukoilemme Jumalan tahdon mukaan ja se elävöittää ja virvoittaa uskoa.
Kielillä rukoileminen pitää meidät valppaina maailman saasteista ja karkeasta puheesta ympärillämme ja tekee kielemme kurinalaiseksi. Kielillä puhuja rukoilee esirukousta toisten, tuntemattomien puolesta ja se on yhtymistä Hänen suureen esirukoukseensa Hengessä. Ja voimme kielillä puhumisessa kiittää, ylistää Herraamme.
Kielten selittäminen - kuuluu suusanallisiin armolahjoihin ja niitä Sana mainitsee kolme; profetoiminen, joka on niistä suurin, erikielillä puhuminen ja kielten selittäminen.
Kielillä selittämisen lahjan kautta tuodaan esille kielillä annetun sanoman selitys Pyhän Hengen vaikutuksesta. Tämän lahjan toiminta edellyttää kielillä puhumista ja on riippuvainen toisesta lahjasta, kielillä puhumisesta, jotta seurakunta rakentuisi sen kautta.
Apostoli sanoi, sillä profetoiva on suurempi kuin kielillä puhuva, ellei tämä samalla selitä, niin että seurakunta siitä rakentuisi. Selittäminen ei ole kääntämistä.
”Mutta leiriin oli heitä jäänyt kaksi miestä, toisen nimi oli Eldad ja toisen nimi Meedad. Heihinkin Henki laskeutui, sillä hekin olivat luetteloon merkityt, vaikka eivät olleet lähteneet majalle; nämä joutuivat leirissä hurmoksiin.
Silloin riensi muuan nuorukainen ja ilmoitti Moosekselle sanoen: "Eldad ja Meedad ovat joutuneet hurmoksiin leirissä".
Mutta Joosua, Nuunin poika, joka oli ollut Mooseksen palvelija nuoruudestaan asti, puuttui puheeseen sanoen: "Oi, herrani Mooses, kiellä heitä!"
Mutta Mooses vastasi hänelle: "Oletko kateellinen minun puolestani? Oi, jospa koko Herran kansa olisi profeettoja, niin että Herra antaisi Henkensä heihin!" 4.Moos.11:26-29
”Jos minä nyt, veljet, tulisin luoksenne kielillä puhuen, mitä minä teitä sillä hyödyttäisin, ellen puhuisi teille ilmestyksen tai tiedon tai profetian tai opetuksen sanoja?” 14:6
Jumalan valtakunta on rakkautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä. Apostoli tuo esille Hengen järjestyksen ja kuinka tulee käyttää oikein hengellisiä lahjoja seurakunnan hyödyksi ja Jumalan kunniaksi.
Hän vetoaa uskovien terveeseen järkeen, mitä se hyödyttää, jos hän puhuu sellaista, mitä he eivät ymmärrä.
”Niinhän on elottomain soittimienkin laita, huilujen tai kitarain: kuinka tiedetään, mitä huilulla tai kitaralla soitetaan, elleivät ne soi toisistaan erottuvin sävelin?” 14:7
14:7 Kithara – nyk. kitara, oli pitkähkö kielisoitin antiikin Keikassa.
Kieliä oli 12, kaksi kieltä ääntä kohden ja myöhemmin vakiintui
lukumääräksi 6 kieltä. Litteään kaikupohjaan oli kiinnitetty
sivukaaret ja kaikki kielet olivat yhtä pitkiä.
Kitara (kithara) - Lyyran tapainen kieli- ja näppäin soitin. Sen kaikupohjasta erkani kaksi haaraa, jotka ylhäältä oli yhdistetty kaikupohjasta lähtevien kielien kiinnityskohtana käytetyllä poikkipuulla.
Sen varhaisimmat soittimet tulevat Kreikan Lesbos-saarelta, jossa se oli hyvin yleinen soitin.
Huilu - Vanhimpia ja yksinkertaisempia puhallinsoittimia. Aluksi huilu oli vain rei´itetty ruoko tai ontto puukappale, lähinnä aulos, mutta käytön yleistyessä sitä alettiin valmistaa metallista, sarvesta tai norsunluusta. Aulosta voitiin soittaa jopa kahdella kädellä eli se oli Jopa kaksihaarainen. Aulos on oboen tapainen puhallin soitin, ei siis huilu.
Huilua soitettiin erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja myös vaeltaessa pyhille paikoille ja ihan vaan iloksi, sekä surujuhlissa.
”Kanteleet, harput, vaskirummut, huilut ja viinit on heillä pidoissansa, mutta Herran tekoja he eivät tarkkaa, eivät näe Hänen kättensä töitä.” Jes.5:12
”Silloin te veisaatte niinkuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa, ja sydämenne riemuitsee niinkuin sen, joka huilujen soidessa astuu vaeltaen Herran vuorelle, Israelin Kallion tykö.” Jes.30:29
”Mutta mihin Minä vertaan tämän sukupolven? Se on lasten kaltainen, jotka istuvat toreilla ja huutavat toisilleen sanoen: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette valittaneet'.” Matt.11:16-17
”Ja kuuluttaja huusi voimallisesti: "Teille, kansat, sukukunnat ja kielet, julistetaan: heti kun te kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, psalttarien, säkkipillien ja kaikkinaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartaen rukoilkaa kultaista kuvapatsasta, jonka kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt.” Dan.3:4-5
”Niinikään, jos pasuuna antaa epäselvän äänen, kuka silloin valmistautuu taisteluun?” 14:8
Pasuuna,(shofar) - puhallettava oinaansarvi
Pasuunat tehtiin aluksi pukinsarvesta, mutta myöhemmin metallista jo Salomonin aikana. Soitinta käytettiin mm. sodassa joukkojen kokoamiseen ja sotahuudon vahvistamiseen, kuten Jerikkoa valloittaessa, jolloin puhallettiin pasuunoihin. Vartijat käyttivät pasuunoita, samoin papit juhlien yhteydessä, sekä kuninkaiden virkaan asettamisessa.
Sillä puhallettiin merkkisoittoja ja Herramme tulee takaisin viimeisen pasuunan soidessa. Pasuunaa tulisi pitää Israelin kansallissoittimena.
”Ja Jooab puhalsi pasunaan; niin kaikki väki pysähtyi eikä enää ajanut takaa Israelia. Ja he eivät enää taistelleet.” 2.Sam.2:28
”Mutta Absalom lähetti vakoojia kaikkiin Israelin sukukuntiin ja sanoi: "Kun kuulette pasuunan äänen, niin sanokaa: 'Absalom on tullut kuninkaaksi Hebronissa'".” 2.Sam.15.10
”Ylistäkää Häntä pasuunan pauhulla, ylistäkää Häntä harpuilla ja kanteleilla.
Ylistäkää Häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää Häntä kielisoittimilla ja huiluilla.” Ps.150:3-4
Pasuunansoiton päivä - Maallisen vuoden vaihtumisen päivä on tisrikuun 1. päivä (syys-lokakuussa). Se on samalla pyhä kokouspäivä eli juhlasapatti ennen lehtimajajuhlaa, sadonkorjuujuhlaa eli sukkot juhlaa.
Pasuunansoiton juhla on esikuva Jumalan Sanan julistuksesta. Herra on mm. asettanut profeetta Hesekielin Israelin heimon vartijaksi, jonka tehtävänä oli varoittaa ihmisiä jumalattomuudesta ja synnistä, jotta he katuisivat ja kääntyisivät parannuksessa Herran puoleen.
Myös jokainen Herran oma on vartija, jolla on vastuu puhaltaa Sanan pasuunaan, niin että syntiset kuulevat selvästi pasuunan äänen, ja että ihmiset sen kuullessaan tekisivät totisen parannuksen, katuen syntejään.
”Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Tee itsellesi kaksi hopeatorvea, tee ne kohotakoista tekoa, käyttääksesi niitä kansan kokoon kutsumiseen ja leirien liikkeelle-panemiseen.
Kun niihin molempiin puhalletaan, kokoontukoon sinun luoksesi koko kansa ilmestysmajan oven eteen.
Mutta kun ainoastaan toiseen puhalletaan, kokoontukoot sinun luoksesi ruhtinaat, Israelin heimojen päämiehet.
Mutta kun puhallatte hälytyssoiton, silloin lähtekööt itään päin leiriytyneet leirit liikkeelle.
Ja kun toistamiseen puhallatte hälytyssoiton, lähtekööt etelään päin leiriytyneet leirit liikkeelle. Hälytyssoitto puhallettakoon liikkeelle lähdettäessä.
Mutta seurakuntaa kokoon kutsuttaessa puhaltakaa torveen, hälytyssoittoa soittamatta.
Ja Aaronin pojat, papit, puhaltakoot näitä torvia. Tämä olkoon teille ikuinen säädös sukupolvesta sukupolveen.
Ja kun te maassanne lähdette taisteluun vihollista vastaan, joka teitä ahdistaa, niin soittakaa torvilla hälytys; silloin te muistutte Herran, teidän Jumalanne, mieleen ja pelastutte vihollisistanne.
Ja ilopäivinänne sekä juhlinanne ynnä uudenkuun päivinä puhaltakaa torviin uhratessanne poltto- ja yhteysuhrejanne, niin ne saattavat teidän Jumalanne muistamaan teitä. Minä olen Herra, teidän Jumalanne." 4.Moos.10:1-10
”Samoin tekin: jos ette kielellänne saa esiin selvää puhetta, kuinka voidaan sellainen puhe ymmärtää? Tehän puhutte silloin tuuleen.” 14:9
Kielillä puhumien on hyödytöntä seurakunnalle, ellei sitä selitetä selvästi, niin että se voitaisiin kuulla ja ymmärtää.
Jos ei ole selkeää ja selvää sanomaa, niin se on kuin tuuleen puhumista, joka katoaa kuin tuhka tuuleen. Pasuunan tulee antaa selvä ääni.
”Maailmassa on, kuka tietää, kuinka monta eri kieltä, mutta ei ainoatakaan, jonka äänet eivät ole ymmärrettävissä.” 14:10
Maailmassa on paljon erilaisia kieliä, kadonneita ja kuolleita kieliä sekä puhuttuja kieliä, jotka sen piirissä olevat ihmiset ymmärtävät.
Alussa oli yksi kieli ja Jumala sekoitti heidän kielensä Baabelin tornin ajoilla ja ne ovat sen jälkeen jakaantuneet edelleen eri heimoihin, sukuihin jne. Jumala ymmärtää ja tietää kaikki kielet ja sanat. Hän on Kaikkivaltias ja Kaikkitietävä Jumala.
”Mutta jos en tiedä sanojen merkitystä, olen minä puhujalle muukalainen, ja puhuja on minulle muukalainen.” 14:11
”Sanat selvään sanotaan, lauseet loppuun luetaan.” Elias Lönnroth
Sanojen tulee ilmaista, mitä tarkoitamme, muuten olemme puhujalle muukalainen.
Muukalainen, barbaari - sana kuvasi alun perin henkilöä, joka puhui epäselvästi. Roomalaiset käyttivät tätä sanaa niistä, jotka eivät puhuneet heidän kieltään.
Katolinen kirkko käytti roomalaisessa messussaan kirkkolatinaa, jota ulkopuolella Italian ei kansa aina ymmärtänyt ja siten puhui tuleen.
”Samoin tekin, koska tavoittelette henkilahjoja, niin pyrkikää seurakunnan rakennukseksi saamaan niitä runsaasti.” 14:12
Nyt seuraa aikaisempien opetusten ja vertauskuvien soveltaminen käytäntöön ja apostoli opettaa, miten kielilläpuhumisen lahjaa tulee käyttää seurakunnassa.
Kielilläpuhumisen lahjaa ei ole annettu siksi, että uskovat näyttelisivät, mitä he ovat saaneet tai, että se olisi jokin hengellisyyden taso.
Meidän tulee kyllä oikein iloita hengellisistä lahjoista ja niitä tulee tavoitella seurakunnan rakentumiseksi ja Jumalan kunniaksi.
”Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.” 14:13
Edellisessä jakeessa apostoli puhuu seurakunnan rakentumisesta ja nyt tässä uskovan henkilökohtaisesta rakentumisesta.
Kielilläpuhuminen on yksi avain tavoitellessa Hengen lahjoja.
”Sentähden rukoilkoon se, joka kielillä puhuu, että hän taitaisi selittää.”
On siis kahdenlaista kielillä puhumista, seurakunnan rakentumiseksi ja kielillä puhumista omaksi rakentumiseksi. Jos uskova on uskollinen vähässä, niin hänessä pulpahtaa jossain vaiheessa myös omista kielistä selitystä omaksi rakentumiseksi. Samoin on myös kahdenlaista kielten selittämistä, joka omaksi rakentumiseksi tai seurakunnan rakentumiseksi.
”Sillä jos minä rukoilen kielillä puhuen, niin minun henkeni kyllä rukoilee, mutta ymmärrykseni on hedelmätön.” 14:14
Ellei sanoja ymmärretä, niin ymmärrys jää hedelmättömäksi. Kielillä puhuva kokee saaneensa itse siunausta ja kokea Jumalan Hengen läheisyyttä, mutta toiset läsnäolijat eivät siitä hyödy.
Apostoli piti kielillä rukoilemista aitona ja totisena rukouksena ja rukoilijan henki kyllä rukoilee, vaikka ymmärrys ei aina ymmärrä ja rakennu. Kielillä rukoilevan henki rakentuu, hän rakentaa itseään.
”Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.
Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.” Room.8:26-27
”Kuinka siis on? Minun on rukoiltava hengelläni, mutta minun on rukoiltava myöskin ymmärrykselläni; minun on veisattava kiitosta hengelläni, mutta minun on veisattava myöskin ymmärrykselläni.
Sillä jos ylistät Jumalaa hengessä, kuinka oppimattoman paikalla istuva saattaa sanoa "Amen" sinun kiitokseesi? Eihän hän ymmärrä, mitä sanot.” 14:15-16
Daavidin virsi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta; Sinun
ylistystäsi, Herra, minä laulan.” Ps.101:1
Uuden liiton seurakunnan elämään kuuluu oleellisena osana ylistyslaulujen ja virsien laulaminen Herralle. Laulaminen ja ylistäminen voi tapahtua apostolin mukaan sekä ymmärryksellä että hengellä eli kielillä laulaen. Jos silloin on kokouksessa uskosta osattomia, niin kielillä laulaminen ei ole soveliasta ja kaiken on vielä tapahduttava säädyllisesti ja hyvässä järjestyksessä. (jakeet 23-25)
Uuden liiton seurakunnan hengelliset laulut eivät tarvitse olla mitään raskaita kirkollisia kivirekiä, vaan on täysin raamatullista ylistää Herraa reippaalla ja iloisella laululla ja soitolla Hänen kunniaksensa!
Antakaamme Kuninkaallemme, Herralle Jeesukselle Kristukselle kaikki kunnia majesteetillisuudessaan ja koko ylistys kaikin voimin Herran kunniaksi, niin kuin kuningas Daavid aikoinaan.
”Veisatkaa Herralle, kaikki maa, julistakaa päivästä päivään Hänen pelastustekojansa.
Ilmoittakaa pakanain seassa Hänen kunniaansa, Hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa.
Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, Hän on peljättävä yli kaikkien jumalain.
Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.
Kirkkaus ja kunnia on Hänen kasvojensa edessä, väkevyys ja riemu Hänen asuinsijassaan.
Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.
Antakaa Herralle Hänen Nimensä kunnia, tuokaa lahjoja ja tulkaa Hänen kasvojensa eteen, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa.
Vaviskaa Hänen kasvojensa edessä, kaikki maa. Maan piiri pysyy lujana, se ei horju.
Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; ja sanottakoon pakanain seassa: 'Herra on kuningas!'
Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on; ihastukoot kedot ja kaikki, mitä niissä on, riemuitkoot silloin metsän puut Herran edessä, sillä Hän tulee tuomitsemaan maata.
Kiittäkää Herraa, sillä Hän on hyvä, sillä Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
Ja sanokaa: 'Pelasta meidät, Sinä pelastuksemme Jumala, kokoa ja vapahda meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme Sinun pyhää Nimeäsi ja kerskaisimme Sinun ylistyksestäsi'.
Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen." Ja kaikki kansa sanoi: "Amen", ja ylisti Herraa.” 1.Aik.16:23-36
”Sinä kyllä kiität hyvin, mutta toinen ei siitä rakennu.” 14:17
Ihminen on luotu kiittämään ja ylistämään Jumalaa. Kaikkialla Raamatussa kiitetään Jumalaa. Kiittäminen osoittaa kunnioitusta Herralle ja uskovien rakastavalle Taivaalliselle Isälle.
Kiitoksen ja ylistämisen aiheina olkoon Hänen valtasuuruutensa, korkeutensa, pyhyytensä, viisautensa, valtansa ja Voimansa, Hänen armonsa, hyvyytensä ja rakkautensa. Paljon on aihetta lapsella kiittää!
Kiittämisen ja ylistämisen tulee tapahtua avuksi huutaessa, hengellä ja ymmärryksellä, virsin ja kiitoslauluin, kaikesta sydämestä.
”Daavidin ylistysvirsi. Minä kunnioitan sinua, Jumalani, Sinä
Kuningas, ja kiitän Sinun Nimeäsi aina ja iankaikkisesti.
Joka päivä minä kiitän Sinua ja ylistän Sinun Nimeäsi aina ja iankaikkisesti.
Suuri on Herra ja sangen ylistettävä, ja Hänen suuruutensa on tutkimaton.
Sukupolvi ylistää sukupolvelle Sinun tekojasi, ja he julistavat Sinun voimallisia töitäsi.
Sinun valtasuuruutesi kirkkautta ja kunniaa ja Sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon tutkistella.
Sinun peljättävien töittesi Voimasta puhutaan, Sinun suurista teoistasi minä kerron.
Julistettakoon Sinun suuren hyvyytesi muistoa ja sinun vanhurskaudestasi riemuittakoon.
Minun suuni lausukoon Herran ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön Hänen pyhää Nimeänsä, aina ja iankaikkisesti.” Ps.145:1-7,21
”Minä kiitän Jumalaa, että puhun kielillä enemmän kuin teistä kukaan;”
14:18 ”Ich danke meinem Gott,” Luther 1545
”Minä kiitän Jumalaani, että..” Biblia; Novum Testantum
Paavali ei kehu voittavansa kaikki kielillä puhumisessa, vaan hän tahtoo ilmaista, että kielilläpuhuminen on Jumalan sula armon osoitus, lahja, josta tulee olla kiitollinen. Hänelle ei ainoastaan riittänyt, että hänellä oli tämä lahja, vaan hän käytti tätä lahjaa enemmän kuin kukaan toinen. Jumalan lahjaa tulee käyttää hengellisesti oikein.
”mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.” 14:19
”Kun kokoonnutte yhteen, on jokaisella jotakin annettavaa” ja se tulee olla hyödyksi, rakennukseksi ja opetukseksi.
Jumalan antamalla armon lahjalla tulee rakentaa koko Hänen ruumistaan, seurakuntaa. Se ei saa olla vain tunteisiin vetoavaa, vaan ymmärryksenkin tulee saada valoa, opetusta.
”Kun Sinun Sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.” Ps.119:130
”Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä.” 14:20
Lapselle on ominaista leikki ja hän asettaa hauskan ja ilonpidon hyödyllisen edelle. Meidän ei tulisi suhtautua näin Jumalan antamiin armolahjoihin.
Meillä on lupa olla lapsen kaltainen, mutta ei ymmärrykseltä, eikä pahuudessa. Lapsi ei vielä tiedä pahasta ja sitä varjellaan pahuudesta.
On eri asia olla kuin lapsi, kuin lapsellinen. Uskokaamme ja luottakaamme kuin lapsi Jumalaan.
”Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.” 1.Kor.13:11
”Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; sentähden minä iloitsen teistä, mutta minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan.
Ja rauhan Jumala on pian musertava saatanan teidän jalkojenne alle. Herramme Jeesuksen armo olkoon teidän kanssanne.” Room.16:19-20
”Laissa on kirjoitettuna: "Vieraskielisten kautta ja muukalaisten huulilla Minä olen puhuva tälle kansalle, eivätkä he sittenkään Minua kuule, sanoo Herra".” 14:21
Toora - laki, oppi, opetus
Vanhassa Testamentissa Herra kohteli Israelia kuin pieni lapsi ja kuritti sitä ja antoi toista kieltä puhuvat kansat opettajiksi, kun he joutuivat pakkosiirtolaisuuteen Assuriin. He eivät olleet kuulleet profeettojen suun kautta puhuttua Sanaa ja he eivät tahtoneet edelleenkään kuulla toista kieltä puhuvia, vaikka Herra puhui heille vierailla kielillä.
"Kuule, kansani, Minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä Minua kuulisit!
Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.
Mutta Minun kansani ei kuullut Minun ääntäni, eikä Israel noudattanut Minun mieltäni.
Niin Minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.
Oi, jospa Minun kansani Minua kuulisi ja Israel vaeltaisi Minun teilläni,
niin Minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.
Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat Hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.
Mutta kansaansa Hän ruokkisi parhaalla nisulla; Minä ravitsisin sinua hunajalla Kalliosta."
”Niin, sopertavin huulin ja vieraalla kielellä Hän on puhuva tälle kansalle, Hän, joka on sanonut heille: "Tässä on lepo; antakaa väsyneen levätä, tässä on levähdyspaikka". Mutta he eivät ole tahtoneet kuulla.
Niinpä on Herran Sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä", niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.” Jes.28:11-13
”Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko; mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville.” 14:22
Kielet on merkki ja todiste Pyhän Hengen läsnäolosta ja se on samalla todiste epäuskoisille, että Jumala on. Samoin on profetoiminen merkki uskoville - Minä olen - Hän on läsnä omiensa kanssa.
”Jos te Minua rakastatte, niin te pidätte Minun käskyni. Ja Minä olen rukoileva Isää, ja Hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, Totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe Häntä eikä tunne Häntä; mutta te tunnette Hänet, sillä Hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.” Joh.14:15-17
”Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?” 14:23
Uskovien yhteiseen kokoontumiseen tuli sellaisiakin, jotka eivät olleet uskossa tai olivat opetuksesta osattomia. Silloin uskovien tulee olla viisaita ulkopuolella olevia kohtaan, että heidät voitettaisiin Kristukselle.
Kielillä puhuminen pidäkkeettömästä käytöstä ei voi olla myönteisiä tuloksia.
”Katso, Minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.” Matt.10:16
”Mutta jos kaikki profetoisivat ja joku uskosta tai opetuksesta osaton tulisi sisään, niin kaikki paljastaisivat hänet ja kaikki langettaisivat hänestä tuomion, hänen sydämensä salaisuudet tulisivat ilmi, ja niin hän kasvoilleen langeten rukoilisi Jumalaa ja julistaisi, että Jumala totisesti on teissä.” 14:24-25
14:25 että Jumala totisesti on teissä – teidän keskuudessanne
Luther 1545 ; Novum Testamentum
Uskottoman paljastaminen ei ole tuomio-profetioiden julistamista, sillä se kuuluu profeetan virkaan. Jumalan läsnäolo ja ilmoitus paljastaa. Profetia paljastaa, sen että henkilö tuntee itsensä paljastetuksi, kuten Syykarin kaivolla oleva nainen ja hänen sydämensä aivoitukset paljastuvat. Ja hän silloin antaisi kunnian Jumalalle ja julistaisi, että Jumala on totisesti teidän keskuudessanne.
”Jeesus sanoi hänelle: "Mene, kutsu miehesi ja tule tänne".
Nainen vastasi ja sanoi: "Ei minulla ole miestä". Jeesus sanoi hänelle: "Oikein sinä sanoit: 'Ei minulla ole miestä', sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se, joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehesi; siinä sanoit totuuden."
Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta.
Niin nainen jätti vesiastiansa ja meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille:
"Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" Joh.4:16-19,28-29
”Jos Minä en olisi tullut ja puhunut heille, ei heillä olisi syntiä; mutta nyt heillä ei ole, millä syntiänsä puolustaisivat.
Mutta kun Puolustaja tulee, jonka Minä lähetän teille Isän tyköä, Totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin Hän on todistava Minusta.
Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet Minun kanssani." Joh.15:22,26-27
