IRC-Galleria

Etsi blogeja

Toiminnot

Uusimmat blogimerkinnät

« Uudemmat -

Kissa-hannaVittuLuonut: Kissa-hannaSunnuntai 19.04.2015 16:20

Eläkelöitynyt lapsipornotähti, laaja alan kokemus, tarvii terapiaa työstressin takia.
heippa! Oltiin tuossa tyttöjen kaa perjantaina juomassa.. hukkasin puhelimeni jo meno matkalla iisalmeen.. Joten suljin liittymäni.. siks ei oo puhelin nro enää käytössä.. mut saa nyt väliaikasesti kiinni vain täältä tai kotoo.

semekuINDEEDLuonut: semekuSunnuntai 19.04.2015 15:19

2cd01e93f6.jpg

09fe4765ae.jpg

Kuunsilmä<3Luonut: KuunsilmäSunnuntai 19.04.2015 15:17

KinuthBuu!Luonut: KinuthSunnuntai 19.04.2015 15:03

Kiva ku tää darra aina vaan hyökkää ilmottamatta kimppuun.
"JEE, KUN HERÄÄT, OLET ELÄMÄSI KUNNOSSA! MAAILMA ON HYVÄ PAIKKA!"

Sit menee pari tuntii tai jos erehtyy juomaan lasin vettä, nii
NYAH, NYAH, NYAH

In+a+conversation+with+a+hangover..+Yep_0acd71_3981415.gif

En halua tätä elämää tänään. Hahahah

DiiBi10 seuraajaani....Luonut: DiiBiSunnuntai 19.04.2015 14:50

Saa toki pyytää kaveriksi.. en mä pure...
Prätkähiiret meni ihan sekoiluks eikä saatu ees koko ekaa tuottaria katottua, kun pohdinnat mm. jumaluuden luonteesta vei huomion. Ja sit vaan heräsin sohvalta darrassa :D

Kävin sit eilen kattoos vähä darrateatteria (niinku tavallinen teatteri mut sillai et on darrassa) ja se oli ihan veikee ja monipuolinen ja ainutlaatunen esitys jota on ees vaikee lähtee kuvailemaan. Sujuvasti oli yhdistetty eri taiteen muotoja dynaamiseksi kokonaisuudeksi (y) (haarushymiö!)

Tänään oon koomannu ja pääsä soi kaverin kirjottama biisi keväästä :|

EdleyreahgLainauksia..Luonut: EdleyreahgSunnuntai 19.04.2015 13:09

“No one heals himself by wounding another.”

St. Ambrose of Milan (via wnq-anonymous)

^[Tukee]^Uskottu miesLuonut: ^[Tukee]^Sunnuntai 19.04.2015 13:07

Mekin ymmärrämme yhteisen onnen, siksi
Soitamme
Oi onnea jakamatonta, jonka
Kuningas kansalleen lahjoittaa
Oi onnea kansan, joka saa
Kuningastaan rakastaa!

Ja muistakaa: jos vain tahtookin niin hän,
Tän kansan kauniit päät putoaa!
Oi onnea kansan, joka saa
Kuninkaitaan rakastaa!


https://www.youtube.com/watch?v=YBu9gPMZ6GQ
Korvat o turrat, nenä hiema kipiä, niskat ja paikat kipeet myöskin
ja olo on väsyny :D

Tulin tosiaan samana päivänä Helsinkiin
ja ystävän luona hiema ehostamassa ihtiäni
enne ku lähin sit ettimää Lepakkomies nimistä baaria
Tapasin jo ulkona tuttuja ja sisälle mentäessä perittii jo heti 2,50 € narikasta
Niin Helsinkiä!
Mutta joo, alakertaa lipun ostoon ja tiskille hakemaan juomista
(yleensähä mie en oo minkään näkösessä humalatilassa keikoilla,
nyt 2-3 kk painanu duunia ilma kunno lomaa, jote nyt oli rentoutuminen paikalla)
Ekana alotti bändi missä Koppi Kokkonen PO:sta oli kitaristina,
iha jees musaa ja Kopilla oli hieno pieni jaappanilainen kitara :D
Seuraavaks alotti Less Than Three keikkansa,
pääsinpä kunnolla nauttimaan musiikista ku ekalla kerralla se oli vähä semmosta tutustumista
Harmi vaa et tilat oli pienet ja volat kaakossa,
nii äänet hiema puuroutu ja itellä ei taaskaa niitä korvatulppia mukana,
jos ei nyt ton jälkee muista ottaa ens reissulle mukaan niitä,
nii ei sit millää
Korvat kiittää niin perkeleesti nyt
Sit tuli viimeinen odotus enne PO:ta
ja päätin ottaa itelleni drinkin joka maistu iha korvavaikulle ja liimalle,
hyi helvetti! Se taas oli kannattava idea :D
PO pääs viimein alottaa ja hullunmylly pääs käyntiin
Soittivat mm. Gunshot/Mindset, Wastehead, Trails, Predator,
Rewind, God In The Bottle... Öööh, on hiema hämärät muistikuvat :D
Pittiäki pyöri siinä kivasti vieressä ja päätin Predator biisin alkaessa
mennä Wall Of Deathiin, seki oli HYVIN kannattava idea:
Yleensä oon selvinny mustelmilla tai joten kuten hengissä,
tällä kertaa törmäsin nenällä johonki tai joku törmäsi miuhu
en tiiä mite kävi, mut nenää rupes hiema kirvelee
ja tais hiema tulla vertaki, hups!
Eiku äkkiä tiskille hakee paperia ja yrittää tyrehdyttää vuotoa,
voi olla et oli kuivat limakalvot muutenki nii sai sitte suoni syyn revetä iskun takia
Hauskaa oli kuitenki! Keikka päätty ja sain Williamilta plekun
ja paria jätkää siin halasin, enne ku kiireellä lähin rautatietorille
katsastamaa millä sitä pääsis Myyrmäkeen ja bussi oli ainoo


Kiitos PO:lle ja Less Than Threelle
plus oli mukava tavata ihmisiä
täällä ny yritän saada taas itteni elämään :D

jjjonn[Ei aihetta]Luonut: jjjonnSunnuntai 19.04.2015 12:32

+ Kuka on soittanut sinulle viimeksi? - salla
+ Kuka on lähettänyt viestin sinulle viimeksi? - joni
+ Kuka halasi sinua viimeksi? - joni
+ Mielialasi? - hyvä
+ Mikä biisi soi? -ei soi mikkää
+ Mihin vaatteisiin olet pukeutunut?- viellä päällä vaan iso t-paita ku justii heräsin
+ Oletko pitkävihainen? - riippuu asiasta
+ Suutelisitko henkilöä jota viimeksi ajattelit? - joo
+ Milloin viimeksi riitelit jonkun kanssa? - öö pari vklp sitte
+ Montako tyynyä sängystäsi löytyy? - 5
+ Minkä elokuvan katsoit viimeksi? - en muista
+ Mitä teet huomenna? - en tiiä viellä
+ Kelle viimeksi puhuit mesessä? - poke
+Mitä viestissä luki? - varmaan kohta (:
+ Kelle olet lähettänyt ensimmäisen tekstiviestin? -äiti
+ Oletko jonkun kanssa riidoissa? - joo
+ Pystytkö luottamaan joihinkin? -jepp
+ Ketä mietit? - joonasts ku leikkii tos vieres
+ Haluaisitko hänet viereen? - se onn ko
+ Millanen sää nyt on?- iha semi hyvä.

kotipoikaatatskasta eroo?Luonut: kotipoikaaSunnuntai 19.04.2015 12:29

tietääks täält ktn mite pääsee tatskaliineist eroo? =/

VarjoSeepra(19.4.-15)Luonut: VarjoSeepraSunnuntai 19.04.2015 11:20

Tälläistä hömpötystä tänään. Huh huh, Näytämpäs hirveeltä nössöltä !

Jos sitä äänestyksen jälkeen suuntaisi kirppareille.
Miulta ei kannata kysäistä suuremmin, ketä äännestin,
kun en vaaleihin niin hirveämmin perehtynyt.

Mutta - hyvvee päivän jatkoa kansaistukselle !
Toivottavasti ei tyypeillä ole kauheen kovia rapeloita
ja sen semmosia tsydeemeitä.



Loppuun vielä vähän Deviniä. No . . . koska Devin !
En tienny, mistä helevetistä tähän tyrkätään peukkua,
niin voitte kuvitella, että tässä on peukku.

PixelStarMy bullying storyLuonut: PixelStarSunnuntai 19.04.2015 11:09

Facebuukkiin kirjautuessa heti ensimmäisenä silmiin pisti video kiusaamisesta. Olin nähnyt sen jo aikaisemmin, mutta videon laatu on mitä mahtavin joten oli viihdyttävää nähdä se uudestaan. Totta kai vanhat muistot tulivat pintaan ja muistin monet helvetilliset päivät koulussa.

Aloitin ala-asteen kesäisenä päivänä 1997. Äiti seisoi portailla innoissaan ottamassa kuvia. Seisoin hämilläni pyörän kanssa ja tuumasin:
"Nyt sitä mennään"


Veljet olivat lähtemässä samaa matkaa ja hymyilimme harva hampaista hymyä. Naapurin tyttö istui kiukkuisena omalla rapullaan kun ei päässyt mukaan. Olin nyt iso tyttö. Koululainen.

Kävin koulun maalla pienessä kyläkoulussa. Kaikki tunsivat toisensa ja jokainen oli samanlainen resupelle. Vaatteiden ei ollut tarkoitus olla nättejä, vaan kestää mutaleikit ja hurjat rallit hiekkakentillä. Siihen aikaan kaatuiltiin paljon ja illan tullen kotiin mentiin ruskean vihreänä. Kukaan ei välittänyt mitä sinulla oli päälläsi, kunhan osasit parhaat pieruvitsit ja sinulla oli ainakin yksi kimallekynä. Suurinta hittiä oli myös pokemonkortit ja muoviukkelit. Äiti ei ostanut niitä meille ja sain omat korttini kavereiden jämistä.

Kiusaaminen silloin oli kiusaamista lievemmässä muodossa. Toi tönii-> se kiusaa.
Paljon vanhempi serkku hakkasi minua kaverinsa kanssa. En kertonut kellekkään koska pelkäsin. Kyllä sillä oli siihen syynsäkkin koska kävin potkimassa sen lumiveistosta. Anteeksi. Enkä edes tunnustanut.

Ylä-aste alkoi leppoisasti. Minulla oli oma pikku porukka missä kuljettiin. Meitä oli neljä ja oltiin leikitty yhdessä monta vuotta. Edelleen kaikki oltiin ihan samanlaisia resupellejä. Kunnes kaupunkilainen poika luokaltamme sanoi:
"kyllä huomaa ketkä on maalta"

Muistan ihmetelleeni tuota lausetta pitkään. Päälläni oli tuona päivänä suosikkilappuhaalarit ja raidallinen villapaita. Tukka oli somasti kahdella letillä. Vaatteet olivat puhtaat ja siistit, joten mitä vikaa minussa oli?

Se alkoi kahdeksannella luokalla. Se alkoi oman luokan sisällä. Minua osoiteltiin selän takana ja naureskeltiin jos epäonnistuin. Lukuvuoden lopussa se levisi rinnakkaisluokkaan. Yhdeksännellä se oli käytävillä ja lähes tulkoon koko koulussa. Osoittelu muuttui pilkkanimiksi. Pilkkanimet potkimiseksi. Potkiminen lyömiseksi. Hymyilin silti. Hymyilin ettei äiti saisi tietää. Ettei kukaan saisi tietää että olin epäonnistuja. Samaan aikaan isäni juominen lähti lapasesta kunnolla ja se alkoi hakata minuakin. Minulla ei enää ollut paikkaa missä olla rauhassa ja helvetillinen raivo ja paha olo täytti minut. Yhdeksännellä päivää ennen tanssiliikuntaa viilsin ensimmäisen kerran.

Yhdeksännen lopulla olin kävelevä vitsi. Ainoat jotka vielä kulkivat kanssani oli se sama porukka, jonka kanssa olin leikkinyt. Minulle tehtiin pilkkasivu nettiin ja siellä kirjoiteltiin vitsejä minusta. Kuulin siitä kaverilta. Minulle sanottiin että ihmisiä hävetti olla samalla luokalla kanssani. 15-16 vuotiaana murrosiän parhaaseen aikaan aloin ensimmäisen kerran ajattelemaan itsemurhaa. Se tuntui helpotukselta siihen iänikuiseen paskaan. Mitä minä olin hengittämään samaa ilmaan muiden kanssa jos ällötin muita.

Ammattikoulussa pääsin aivan uusiin ympyröihin. Omat luokkalaiset olivat mahtavia eivätkä välittäneet paskan vertaa miltä näytin. Aloin kuitenkin kiinnostua vaatteista. Rahaa ei niihin ollut isän jatkuvasti pahenevan alkoholismin takia. Pääasia oli se että ruokaa oli pöydässä. Ei uudet vaatteet. Opintotuen alkaessa aloin ostamaan omat vaatteeni. Rahaa ei ollut vieläkään paljoa, mutta tutustuin kirpparikulttuuriin. Aloin pukeutumaan mustiin. Kesällä ennen toisen vuoden alkua lopetin syömisen. Heitin tajuttoman pitkiä lenkkejä. Jos löysin kehostani läskiä, otin permanentti kynän ja kirjoitin siihen kohtaan herjaavia pilkkanimiä itsestäni. Viiltely loppui kuin seinään jäädessäni koukkuun lenkkeilyyn. Rakastin jalkojen sykkimistä lenkin jälkeen. Rakastin tunnetta kun raahauduin horjoen kotipihaan. Vedin pitkää lenkkiä kesäauringossa ilman vettä. Mitä enemän kärsin, sitä tyytyväisempi olin.
Läskillä ei ole oikeutta syödä.

Isoveljeni jatkoi puntus ja tankki nimen käyttöä vaikka laihduinkin. Valehtelin äidille syöneeni koulussa ettei tarvinnut syödä kotona. Lopulta en enää jaksanut nuosta sängystä. Makasin kolme päivää kunnes aloin syömään. Lopetin vasta kun mahduin kokoon 34. Sain ensimmäisen poikaystävän ja rakastuin. Elämä tuntui hymyilevän kunnes törmäsin entisiin ylä-asteen koulukiusaajiin. Ne nauroivat minulle vaikken ollut nähnyt niitä pitkään aikaan. Amiskan kouluporukka hajosi riitojen takia, mutten jäänyt yksin. Minua pyydettiin valokuvamalliksi. Mitä ihmettä? Miksi ne tälläisen ihmisraadon haluaa kun koulu oli täynnä paljon kauniinpia ihmisiä. Kieltäydyin.

Kävin samaan aikaan lukion amiksen rinnalla. Kuukaudet ammattikoululla olivat leppoisia, mutta jouduin kohtaamaan kiusaajani lukion käytävillä. Osoittelu ja pilkkaaminen jatkui. Leikkasin hiukseni ja vedin jalkaani revityt farkut. Päihteisiin en sekaantunut. Sain niistä tarpeeksi oman isäni kohdalla. Valmistuin. Pääsin eroon kaupunkilaisista. Maalla kukaan ei välittänyt minkä näköinen olit.

Eksyin kerran baariin amisporukalla. Pississerkkuni näki minut. Katsoi pitkin nenäänsä ja sanoi:
"Mitä tuokin täällä tekee?"


Vihasin elämää. Raivosin kaikille. Pakenin poikaystäväni luo elämää kotona. Isää enää harvoin näki selvin päin. Viimeinen pisara oli puukotusyritys. Se ei päissään erottanut minua äidistä. Katkaisin välit isään. En puhunut sille vaikka asuttiin saman katon alla.

Muutin kotkaan. Olin innoissani. Pääsisin vihdoin pois. Pois siitä helvetistä mitä kutsuin elämäksi. Koulukiusaaminen oli kuitenkin jättänyt jälkensä. Oli vaikeaa hallita raivoa ja pelkäsin sosiaalisia tilanteita. Pakkomielle painosta hallitsi elämää enkä lähtenyt porukalla ulos liian läskeyden takia. Minulla ei ollut oikeutta olla onnellinen. Olin oppinut sen jo ylä-asteella. Olin ihmisraato joka eli pyörittääkseen yhteiskunnan pyörää.

Parisuhde kariutui agressio-ongelmiini. En lyönyt, mutta sanani olivat teräviä. Suutuin usein ja kun suutuin kaikki mikä lähti irti, myös lensi. Viimeisen riidan aikaan paiskasin imurin lattiaan. Nostin sen pääni ylä puolelle yhdellä kädellä ja paiskasin sen lattiaan.

Valkoinen raivo ja punainen raivo. Pystyin hallitsemaan punaisen raivon. Se oli sitä normaalia perkele-vihaa. Sitä kun postiluukusta tuli ylimääräinen lasku tai kun puhelin putosi lattialle. Valkoista raivoa en pystynyt hallitsemaan niin hyvin. Se halusi kuristaa. Se halusi repiä siulun irti ruumiista. Se halusi hakata kunnes kasvot olisivat veristä hyytelöä. Se raivo veti käteni auki kunnes ne muistuttivat grillimakkaraa. Päätin etten eläisi 25 vuotta vanhemmaksi. Elämä oli nähty ja se oli helvetin kurja paikka olla.

Olin 20 vuotias kun halusin kävellä rekan alle. Seisoin bussipysäkillä. Minut valtasi valtava halu ottaa askel eteenpäin. Valkoinen raivo työnsi minua selästä. En tehnyt sitä. Jokin minussa halusi vielä elää.

22 vuotiaana huomasin lahjakkuuteni. Tekemäni käsityöt saivat laajaa ihastutta ja olin lahjakas suunnittelija. Muutin pois Kotkasta Jämsään. Raivo minussa hiipui sitä mukaan kun tein. Ilmaisin itseäni piirtämällä ja pukeutumalla. Vasta 22 vuotiaana aloin ostamaan vaatteita. Aloin käymään animetapahtumissa ja aloin saamaan sisältöä elämääni. Seurustelin siinä välissä mutta suhde kariutui. Tuolloin kohtasin valkoisen raivon viimeisen kerran. Se ärjyi sisälläni petettyä sydäntäni. Silloin viilsin viimeisen kerran.

Tapasin uuden miehen ja rakastuin. Suhde kesti pitkään mutta loppui miehen aloitteesta. Paha olo valtasi minut taas. Olisin vuoden päästä 25. Ruokahaluni katosi ja enkä saanut unta. Laihduin 10 kiloa kahdessa kuukaudessa, mutta nuosin pinnalle.

Olin yksin muutaman kuukauden. Opettelin kuuntelemaan itseäni. Edessäni seisoi hakattu tyttö. Sillä oli lappuhaalarit ja tukka leteillä. Jos tuo tyttö oli jaksanut niin jaksaisin minäkin.

Mitä minä olen nyt?

Olen auringonpaiste. Olen hymy. Kuljen kadulla pomppien eteenpäin. Olen räiskyvä maalaus. Olen se mitä minun piti alunperinkin olla. Vaikkakin minulla on vieläkin ongelmia syömisen kanssa, olen onnellinen. Minulla on oikeus olla onnellinen.

Mitä minä olisin jos minua ei olisi kiusattu? En tätä. En olisi vahva. En hymyilisi niin leveästi kuin nyt hymyilen. Olisin ollut onnellinen aikaisemmin. Kehoni ei olisi täynnä arpia. Imurikin olisi ehjä.

24 vuotiaana tajusin miten rakastan elämää. Rakastan värejä.
Isälläni en puhu vieläkään. En ole puhunut 6-7 vuoteen. Välit sukulaisiin on haparat, mutta väli minuun itseeni on vahva.

24 vuotiaana opin nauramaan. Opin hymyilemään.

24 vuotiaana tajusin että haluan elää pidempään kuin 25 vuotiaaksi.

Linkki videoon

HearseHihihLuonut: HearseSunnuntai 19.04.2015 10:43

^___^

paanane97--Luonut: paanane97Sunnuntai 19.04.2015 10:40

JOS TEET TÄMÄN KYSELYN, HUOMENNA TAPAHTUU JOTAIN IHANAA
JA PÄIVÄSTÄ TULEE IHAN ÜBER PARAS

+ Kuka on soittanut sinulle viimeksi? - äiti
+ Kuka on lähettänyt viestin sinulle viimeksi? - leena
+ Kuka halasi sinua viimeksi? - emt
+ Mielialasi? - hyvä
+ Mikä biisi soi? - irina - katujen kuningatar
+ Mihin vaatteisiin olet pukeutunut? - farkkulegginsit t-paita ja huppari
+ Oletko pitkävihainen? - riippuu asiasta ja ihmisesta
+ Suutelisitko henkilöä jota viimeksi ajattelit? - joo
+ Milloin viimeksi riitelit jonkun kanssa? - emt
+ Montako tyynyä sängystäsi löytyy? - 2
+ Minkä elokuvan katsoit viimeksi? - en muista
+ Mitä teet huomenna? - oon osastolla
+ Kelle viimeksi puhuit mesessä? - leenalle
+ Kelle olet lähettänyt ensimmäisen tekstiviestin? - ööö tota äitille
+ Oletko jonkun kanssa riidoissa? - joo
+ Pystytkö luottamaan johonkin? - läheisimpiin kavereihin joo
+ Ketä mietit? - siiriä ja temee
+ Haluaisitko hänet viereen? - molemmat joo
+ Millanen sää nyt on? - aurinko pilkistää jostain

-Sleepbuddy-Päivän parasLuonut: -Sleepbuddy-Sunnuntai 19.04.2015 10:37

:DD

MOSsiIhmisen puolesta ihmistä vastaanLuonut: MOSsiSunnuntai 19.04.2015 09:58

Ihmisen puolesta
ihmistä vastaan

Ei ole väliä sillä kuka olet
vain sillä miten suoritat

kuinka paljon parempi olet
kuinka korkealle yletät

ihmisen arvo rahassa mitattuna
ei päde kauniissa puheissa

kunhan sillä tuottoa saa
ei väliä vaikka maailma romahtaa

Ihmisen puolesta
ihmistä vastaan
kuka kumma keksi
miten toisia sortaa

Katso peiliin
vastaus on lähempänä
kuin arvaatkaan

phi phy pho
se joka päivä
sinua takasi tuijottaa
« Uudemmat -