IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Musiikki
Perustettu
Ennen yhteisöajanlaskun alkua
Tilastot
Käyntejä: 7 495 (1.7.2008 alkaen)
Koko
1503 jäsentä
Tyttöjä: 697 (47 %)
Poikia: 806 (53 %)
Sijoitus koon mukaan: 285
Keski-ikä
37,2 vuotta
Otos: 1085 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 36,9 vuotta
Poikien keski-ikä: 37,5 vuotta
Ylläpitäjä
Entil`zha
Valvojat
tp8

Jäsenet (1503)

Aila|arcticfox_90Johnny_RitaricassableMacRossiEcoR1AcquiesceTiigeriVoloPerdition-DIA-Manic|JonesRSiipileikkiTea\\Sipemoi

JufdaCMX @ Lutakko 26.11.Luonut: JufdaTorstai 18.11.2010 22:21

Lippu ostettu!
anna minulle mitä tarvitsen
anna minulle, ota kipu pois
anna minulle mitä tarvitsen


A.W.Yrjänä, CMX

FIGHTWITHKNIVES[Ei aihetta]Luonut: FIGHTWITHKNIVESTorstai 19.08.2010 22:58

älä näe mitään, älä kuule mitään, älä tunne mitään, älä kysy
älä näe mitään, älä kuule mitään, älä tunne mitään, älä kysy
älä näe mitään, älä kuule mitään, älä tunne mitään, älä kysy
älä näe mitään, älä kuule mitään, älä tunne mitään
yritä koskea taivasta siksi ettei taivasta oo

Rippe-|74|Luonut: Rippe-Maanantai 19.04.2010 00:33

Rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä?
Etsin jotain kirjaa, johon luottaa, jossa meidät kerrotaan.
Alttaritaulun sävyt, jotka koetimme niin huolella vangita,
Haalistuu, ja kärsimykseen päättyy tämäkin näytelmä.

Kaunis on rumaa, tiedän,
Ja helppo on halpaa,
Vaan en voi uskoa sattumaan,
Vaikka tuuli kääntää lehtiä.
Sama tuuli kaikkialla
Ennenkuin kaikki särkyy,
Tämä hämärä muuttuu muistoksi
Ennenkuin häviää.

Rippe-|67|Luonut: Rippe-Lauantai 10.04.2010 22:06

niin
kirjat ja paperit
ehkä myös
huonekalut ja muistot
kaikki valheet jotka tulevat elämän tielle
kaikki hyvä mikä estää näkemästä
se on ruoste
Minä vihaan sinua,
Minä haluan sinua.
Osaan lukea nuo sanat
Tuosta asennostasi.
Siinä valkoisella lakanalla
Olet kuin nainen,
Mutta et halua olla nainen
Etkä minun olevan mies.

Mustan autojen saattue sinä olet ja olet loputon
Niin kuin aina kirjoissa joissa kerrotaan vain
Toisen versio.
Minä en tunnusta mitään purppuraa jota pitää kumartaa,
Minä en tunnusta että haluan enkä saata lähteä.

Olen sinun
Jos tahdot niin
Olen sinun
Kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot
Olen sinun x2

Minä haluan sinua,
Haluan vihata sinua.
Kaksiselkäinen peto
Raivoaa tasangolla yön.
Pian unohtuu aika ja tila
Ja nahkapeitto ja syyllisyys
Ja rauenneilla kasvoilla
Viipyy muiston pysyvyys.

Rakensinko turhaan sinun varaasi ja saanko pettyä.
Etsin jotain kirjaa johon luottaa, jossa meidät
Kerrotaan.
Alttaritaulun sävyt jotka koetimme niin huolella
Vangita,
Haalistuu ja kärsimykseen päättyy tämäkin näytelmä

Olen sinun
Jos tahdot niin
Olen sinun,
Kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot
Olen sinun x2

Muistan unien eläimet,
Kuinka ne osaavat puhua,
Kuinka kultanaamioinen
Hiipii käytävään.

Olen sinun
Jos tahdot niin
Olen sinun,
Kuin sydämesi
Poukkoileva, raivokas
Jos tahdot
Olen sinun x2
Hitto kun tekisi mieli vaan olla ja kuunnella musiikkia tässä, vaikka suunnilleen koko netti on koluttu läpi minkään kiinnostavan varalta. Ja kun on vielä kipeenäkin, niin tää tuskin tekee hyvää. :/

Silti. Sitä paitsi rakastuin taas Talvikuninkaaseen.

SPUGESOITTAA[Ei aihetta]Luonut: SPUGESOITTAALauantai 08.08.2009 02:06

Minä en tunnusta mitään purppuraa, jota pitää kumartaa.
Minä en tunnusta, että haluan, enkä saata lähteä.

SÄDI``[Ei aihetta]Luonut: SÄDI``Maanantai 13.07.2009 18:44

Minä katson syvään kuiluun
Toiveiden jakojäännöksiin
Nahkoihin muistojen hallin seinällä
Joskus muistan tietäväni
Että elämään keksitty on tuhat lääkettä


Vain talven uniako kaipaan
kun jään tähän tyhjään taloon
talvivaloon, kylmään unohdun
kun yön merkitsemät kasvot
hautaan tyhjään päällystakkiin
lumisateen tuoksu siinä on

Kuka olikaan sisälläsi viime yönä?
Kenen tummaan kylkeen painauduit?
Kuka saikaan elämäsi hehkumaan kirkasta valoaan

Talviunineen aamuun harmaaseen
haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen
hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseen
sen lopettaa saan, sen lopettaa saan

Se oli valokaaren hehku
sula sokaisevan tosi
ympärillä kohisevan yön
niin kuin uni jonka muistaa
elämä jota elää
vaikkei sitä koskaan kiinni saa

Minä katsoin ikkunasta pitkään
harmaaseen sumuun, asvalttiin
minä katsoin jälkiä lumessa, vaiko omiani

Talviunineen aamuun harmaaseen
haipuu hiljalleen, vaipuu nietokseen
hellään kylmyyteen, pieneen kiitokseen
sen lopettaa saan, sen lopettaa saan

Vain talven uniako kaipaan
kun jään tähän tyhjään taloon
talvivaloon, kylmään unohdun