IRC-Galleria

Tunteeton sydän

matkallaan käy.

Rakkautta se kohtaa,

muttei itse osaa rakastaa.

Tunteeton sydän,

saa aina yksin kulkea.

Katson ikkunasta ulos,

piha täyttyy lammikoista.

Vesi virtaa sinne tänne,

kuten kyyneleet poskillani.

Minulla on ikävä sinua.

Sateen jälkeen,

sateen jälkeen.

Tulen taas luoksesi.

Lintu


Kylmä tuuli puhalsi,
lintu siinä sinnitteli

Lensi maata viistäen,
läpi hiljaisten laaksojen

Puiden välistä suhahtaen,
kattojen yli nousten

Seurasi lapsi maassa,
lentoa yksinäistä sen

Hiutaleet hiljaa laskeutuivat,
taivaasta yhdessä pyörteillen

Tiesi hän sen viestin olevan,
joku on täältä lähdössä

Ja lintu lensi läpi metsien,
laaksoja viistäen

Ja se lensi yli peltojen,
eikä se itkenyt yhtään.


-Sakari Mäkelä

Runous on paskaa.

Paskaa, jossa kielioppivirheitä selitellään tyylikeinoina ja kankeita sanamuotoja taiteena.
Ei haittaa, vaikket ymmärtäisi poljennosta tai ääntiöistä mitään,
Sillä taidetta se on varmasti.
Ainakin, jos epämielekkääseen järjestykseen sanasi asetat.
Ja käytät ovelasti
Rivinvaihtoja.
Oikeastaan se kaikki on vain säälittävää marinaa.
Teiniangstia.
"Kaihoa kadotetun rakkauden perään."
Ja siitä te etsitte pitkällä imukärsällänne syvällisiä ajatuksia.
Siitä, paskasta.

Senkin kärpäset.

Rukoilen polvillani,
ryömin mudassa,
sinun jalkojesi juuressa.
Olen nöyrä,
niin saatanan nöyrä
ja katuva,
mutta sinä katsot ylitseni.

Huudan,
sinun nimeäsi,
tuskissani,
tulehtuneista haavoistani
valuu pois kaikki paha,
jonka sinulle aiheutin,
mutta sinä et sitä näe.

Vaikka sinun jalkojesi juureen
kuolisin tuskasta huutaen,
et näkis minua.

VAiHEiLLA

Nämä on näitä päiviä
prosessien lopun ja alun välillä.

Uuden ajan alku,
käännekohta elämässä.

Kuin ravistelisi märkää turkkiaan kuivaksi,
uuden sateen tulla.


http://www.rakkausrunot.fi/runoilija.php?runid=29836&lue=1

Hämärässä


sellainen vihreä niitty ja metsä, jossa tupa ja sauna
siellä voisi tarpoa tytön kanssa vanamojen keskellä
metsän reunassa
tulla järven rantaan, jossa raikas heinän ja nurmen tuoksu
ja veden raikkaus

sitten voisi illaksi jäädä
tytön kanssa hämärään hirsitupaan
mennä paksun peiton alle
ja kuunnella kun sade ropisee kattoon

olla vain lähekkäin

käperrytään täkin alle
vain yksinäinen tuikku valaisee tuvan pöydällä
märän nurmen tuoksu kantautuu sisään
kun tuuli suhisee oksissa
kurkkaan peiton alta
näen pisaroita valuvan pitkin ikkunaa
yksinäinen kello tikittää hiljaa seinällä

hän näkee metsähaltioista unta vierelläni
maahisista kuusikossa
ja yksinäisistä linnuista
jotka ovat laskeutuneet varvikkoon lepäämään

haave tulevasta metsäretkestä
sienien keräämisestä
tattien poimimisesta
ja kuistilla kaksin seisomisesta
saunan jälkeen
kuun valossa
kun tähdet yksinäisinä ja hiljaa tuikkivat

ja tuulenhenkäyksen mukana
metsä kuiskaa

olet kaunis


-Sakari Mäkelä

the sound of sleep


I can hear the wordless sound
coming from you when you breathe
thoughts wander through my head
I'm lying here; beside you
but I'm lying here; all alone

'cos I'm thinking of the days
that never came up to brighten our lives;
small flakes whirling through the air in the twilight;
seeing those happy ones, tryin' to catch each others
under the glare of streetlight
when the light breeze tickled our cheeks
and we watched;
deep into our eyes;
thinking now is the time
when a white, lonely flake
whirled through the air, thawed onto my face;

I felt this lonely sprinkling of snow;
ending his dreams
of an eternal flight and twirl;
through endless heavens and winds

I realized myself laying on bed;
you're too far, can never reach to you


-Sakari Mäkelä

Valo


Seison yksin
kuin aavalla merenrannalla
jossa ei ääriä näy

aallot viistävät jalkojeni pohjaa
viileä syvyys viilettää allani

Kaunis äärettömyys edessäni
tähdet laulavat ylläni
elämistä kaukaisista,
ikuisista

En koe muuta kuin tuulen kasvoillani
etääntyvän horisontin

tila lähenee
suurenee
ja samalla hämärtyy

mutta rytmi vie
kantaa läpi aallokon

Lennän läpi unelmieni,
kosken peltoja
hipaisen puiden latvoja

työnnän sormeni veden pintaan

se halkoo vettä

pisarat leikkivät kilpaa tähtien kanssa

kaikki on raikasta
kaikki on vapaata

kaikki on unta


-Sakari Mäkelä

Joo.. laitoinpa taas rakkausrunot.fi:hin runoja.. heh.. enjoy
vaikkakin muistettava on, että nuo on ne 10 vanhinta runoa. Ja harjoitus tekee mestarin.. Uudemmat sitten kun on sen hetki.. huomenna taas uudet kymmenen