IRC-Galleria

You Tube: Humalaiset tanssii JA Drunken masta style

Näin kontulassa, asumme Kontulassa ja olemme ylpeiltä siitä ;)

Wiimesiä viedään vuodelta 2007, se on fakta. Joten olisi mukavaa jos sinä kertoisit parhaan muiston/hetken minun seurassani vuodelta 2007, tämän jälkeen lisää tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty miten paljon muistoja sinulla on vuodelta 2007.

Mahdollisuus kertoa ja tunnustaa, oli hetki
liian nopeasti päättyi yhteinen retki

Mahdollisuutemme oli puhua olla ilman surua

Mahdollisuutena valita, ikuinen rakkaus
vai kuolema

Pitikö se kertoa vai itsekseen valita

Mahdollisuus antaa ja iloa saada

Mahdollisuus ottaa ja iloa antaa

Miksi se oli vain mahdollisuus
Miksei se toistu

Anna mulle anteeksi ja toinen kortsu :D

Kirjoitin kirjaimia päiväkirjaan, kuiskasin nimeäs hiljaa
Kauan siitä on aikaa, mietin, ja syvään jälleen huokaan.
En ajatuksiani osaa lukita, kasvos näen sitten taas unohdan
Mietin jälleen aikaa ei hyödytä, piirrän tähden taivaan.

Katosit kauas tähtiin, mielessäni kiipeän takaisin pilviin.
Olet vielä liian kaukana, en muista kuin osan ääriviivoista.
Miten vois palata hetkeen, onnelliseen, tunteeseen kaukaiseen.
Vastauksen jos tietäisin, takaisin saisinko onneni.

Soitto ja olisit luonani, tiesin ja sydämelläni maksaisin.
Riskin otin ja soitin, tulit ja jälleen koskin.
Koin onnen suuren, tunteen vahvan, mutta voisinko
rakastua? Ei, se olisi virhe vakava.

Katosit kauas tähtiin, mielessäni kiipeän takaisin pilviin.
Olet vielä liian kaukana, en muista kuin osan ääriviivoista.
Miten vois palata hetkeen, onnelliseen, tunteeseen kaukaiseen.
Vastauksen jos tietäisin, saisinko takaisin onneni.

Vielä kerran itseäni satutan ja piirtelen pilvilinnoja.
Ei, nyt se loppuu ja pisteen painan kirjainten loppuun.
Ei tarkoita että unohtaa, vaan antaa aikaa löytää jotain suurta ja
vakavaa

kun ekaa kertaa tavattiin, salaa toisillemme hymyiltiin.
En nähnyt susta unia vaan salaa katsoin valokuvia...
Annoit mulle aavistuksia, laitoit mulle suuhun sanoja...
Lopulta taas tavattiin, toisiimme tutustuttiin..
Illan hämärässä suudeltiin toisiamme ujosti katsottiin.

Sävelsit mulle unelmiis kerroit tahtovas ylös korkeuksiin.
Kannustin sua jatkamaan ja kokemuksias kirjoittamaan.
Todettiin kuinka paljon samaa, voi kahdessa nuoressa
ollakkaan.
Tunteet hyppäs peliin ja vedettiin muutamii voitto erii.
Kerroit mulle rakkaudesta ja muista suurista tunteista.
Aina me vain puhuttiin myös hiljaa vierekkäin istuttiin.
Se kaikki täytyi kokea ja ennen eroa olinkin sokea.
Pistit elämän pyörimään, liian lujaa en saa vauhtia
pysähtymään.

Sä sen teit ja iskit palasen mukanas veit.
Olit kylmä ja satutit, tiesin vain pelleilit.
Jatkoit ja sait mut itkemään, ei tuu mitään,
nyt me lopetetaan...
Kauan sua kaiken jälkeen ajattelen ja yhteisestä
tulevaisuudesta haaveilen.
Kasvojas mielessäni kuvittelen ja lupauksias yhä muistelen
Molemmat tutun takia kaduttiin silti vaan jatkettiin.
Rakkaus loppui liian nopeasti ja kaipaan sua yhä...
Silti en tajua, annoin itseni rakastua

Veit mukanas paljon, enemmän kuin ikinä uskoisitkaan...

"Nii hei, Liukas, ku sun ei kannata ryhtyä farmaseutiks. Ihan oikeesti. Jos sä saat ostettuu jonkun hyvän dvd:n tai töllön tai videon tai jotain, se on ihan jees, mut ei kannata ruveta heittää tietsä semmost settii et sä oisit aina valmis ostaa niit, kato ku muuten se menee siihen et sulle soitetaan vittu koko aika, keskel vitun yötä ja sä et saa hetken rauhaa ja sulle tullaan myymään kaikkee vitun skeidaa, loppupeleis se homma menee siihen tietsä et vittu et sä et saa nukkuu hetkeekään ja sul on kämppä täynnä pöllittyi mountain bikejä..."

Jos sulla on huumeongelma, sä asut Kontulassa, jos sä oot somalialainen, niin silloin Merirastilassa. Samaan aikaan mu mä pistän tätä paskaa purkkiin, hallitus tunkee kaikki syrjäytyneet nurkkiin.

Halvat stadin kämpät idäs, ei voi sanoo sattumaksi. Avohoitopotilaita pyörii täällä riesaks asti. Jengi douppaa, eikä kukaan haluu puuttuu. Voitsä pysyy kuivilla, ku naapuri pitää huumeluukkuu?

Douppikin on nykyään niin vitun vaarallista ja kallista. Mut ryssämafia pitää virkamiehii vittu palleista. Pienet jää tulliin, isot pääsee sisään. Ruskee minigrippipussi taas matkal kohti itää.

Eikä ketään kiinnosta, kuka vittu sitä käyttää. Parhaat frenditkin on nistejä, ketä mä voin syyttää? Jengi metskailee idäs punasii hintalappuja. Kuin sieniä sateel syntyy sinisiä vitun rappuja.

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot seuraava, niin vittu lisää ittes listaan.

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot vittu seuraava, niin lisää ittes listaan.

Hagaki, joka aina hengas Tallinnanaukiolla, mä kuulin, et se delas viime viikolla. Jätkälle tuli noutaja 21 vitun vuotiaana, se kerrostalon rapusta löydettiin kuolleena.

Hagan ja monet muut on vieny heroiini. Mitään se ei anna, mut siihen tahtoo jäädä kiinni. Loppuaikoina Haga alkoi näyttää aika pahalta, luut paisto läpi, liha alkoi näyttää nahalta.

Viime kesänä Haga vihjas mulle siihen suuntaan, et jos doupinveto jatkuu, se joutuu vaihtaa hiippakuntaa. Katkolle ja takaisin, heroiini voitti. Huumeet vei loppuun sen, minkä ne aloitti.

Mä sen takaan, ettei itä unohda Hagaa. Mut huumeet voi tappaa myös toisellakin tapaa. Silloin et voi paeta tai apuun pyytää lakia. Sendiki pantiin kylmäks vitun douppivelan takia.

Jos tuut kyttii puolustelee, voit pitää suus kii, kytät tappaa ihmisiä siinä missä muutki. Petskunki ne ampu tielle Ala-Vesalaan. Mut eihän kytät saa syytettä, eihän kytät joudu vankilaan!

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot seuraava, niin vittu lisää ittes listaan.

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot vittu seuraava, niin lisää ittes listaan.

Hengitä ulos, hengitä sisään. Jengii on kuollu ja delaa koko ajan lisää. Se on vittu sitä, kun on päässy tähän ikään. Eikä vittu auta mikää ku oot syntyny itää.

Miksei kaikkia huumeita vois suoraan laillistaa? Miksei niitä voi reseptil apteekista poistaa? Järjestäytynyt rikollisuus kasvaa ja kukoistaa ja epäpuhtaat huumeet siivoo narkkarit jaloista.

Nyt huumemassit käärii taskuun joku vitun Hassan. Kun nekin massit vois pistää oman valtion kassaan. Hinnat pysyy korkeella, itämafia diggaa ja samalla jengi huumerikollisuudesta vittu valittaa.

Eikä kukaan ota selvää, mistä kenkä puristaa, Ville Itälä pitäis ampuu, puukottaa ja kuristaa. Mä en syytä kohtaloo, jumalaa, edes sallimusta. Mä syytän Suomen valtioo ja vitun hallitusta.

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot seuraava, niin vittu lisää ittes listaan.

Muistoksi niille, joita kukaan ei ees muista. Niille, joiden numerot mä kännykästä poistan. Muistoksi numeroille huumetilastoissa. Jos sä oot vittu seuraava, niin lisää ittes listaan.

Fiiliksen mukaan voi tätäki paskaa kuulla kuitenkin se elämälle ohjeita antanut ja tukea<3

"Tää on vaa peli mulle, katon maailmaa ruudun takaa
mikää ei tunnu miltää, mä vaa painan ruudul sataa
uupumatta kuljen eteenpäin ja duunaan uutta plattaa
kun viholliset ei voi mitään suurta suuta vastaan
mä suoritan tehtäviä, kerään lisää elämii
etin nurkist erinäisii lääkkeit mitä vetäisin
ne paikkaa mut kuntoon, saa mut lentää
kaikki vastustajat antautuu kun saavun kenttään
maisemat vaihtuu kun naiset ja bailut
ja bonuspisteet saa jokaisest naidust
vaik koko pelin sisältö on laimee ja vaisu
se peitetään efekteil, laitteil ja kaiul
mä luukutan nii pirusti et ilokeppiin sattuu
painan nii paljo et mun iho kesii handust
tää kaikki maistuu puulta, niinku kilometrilaku
mut pakko juosta karkuun tai isoveli saa mut.


Tää on peli, kyl sä huomaat jos keskityt
etsi nyt, kai jossain tuolla on merkitys
mut ehei, tää on luokaton viritelmä
pelkästään seksii ja ruoka on virikkeenä


Mä pelaan naiseni ja elämäni, enkä tunne eläväni
menneisyyden tiedän mut mitään en muista elävästi
muut ihmiset on pelihahmoja, siis ehkä mäki
ehkä päänsis jos mä voisin kuolla, voisin herätäkki
joku vois vetää johdon, mä oon sähkövirtaa
maailma on vaa iso peli, ilman sääntökirjaa
ilman onnellista loppuu, tai ees lepotaukoi
tää symmetriset kuminaamat haisee vetonauloilt
mun päämäärä tääl on räjäyttää tää mesta
tonnei c4:sta tai käräyttämään teslal
nii et muovi sulaa ja mikropiirit paukkuu
pudottamal päitä, nii et giljotiini sauhuu
ne vahtii mun liikkeit, seuraa satelliiteist
säätelee talout, soittaa orjii varten biisei
mut siviilit pois alta, sankari on jo matkal
ei sheivaa maailmankaikkeutta vaa tuhoo koko paskan.


Mä koitan sheivaa tilanteeni, paperii ja musaa
kun pelkään, että elämä on valheellist ja turhaa
pusken leveleitä, etten heitä talenttia hukkaan
mä oon tän pelin sankari, ei parempia tuukkaa
mut mitä nyt, kun viimein maailis ollaan
baarit on taas tahdistost vaa, eikä koskaa virta lopu paristosta
oon vanki laatikossa, jonka yhel sivul o lasi
josta pääsis pois, jos sen sais vaa halki jollain
tääl mä kävelen, hiilin hiivin varjois
ammun biitin tarkoin muisto albumini sanoin
mut ehkä se on johdanto vaa alkuspiikin tavoin
ehkä menee sulake ja sammuu hiivivaloi
mä en voi hengittää vapaasti täällä,
kun tiedän etten löydä mitään matkani päästä
mut kun sankariks päästään, miten sankariks jäädään
taas yks taso takana ja RANE määrää"

---skandaali---

ja enkelit syssäs mut sinne sisään

ja katsotaan ikkunasta rae kuuroa

Sait mut tuskan unohtamaan eteenpäin elämässä taas kulkemaan. En tiedä miten sen teit mut rakkauden polulle veit. En alas tahdo pudota vaan yhdessä kanssas kulkea.
Ennen olin yksin enkä rakkautta ollut nähnytkään.

Astuit valosta keskelle pimeyttäni annoit kätesi ja vedit ylös.
En uskonut luottanut tuntenut: ne kaikki toit mukanasi.
Askel kerralla kohti taivasta, enään en pelkää, en voi pudota.