IRC-Galleria

Miksi kalja maistuu.. :D

Tapahtuipa eräänä päivänä kotona:

- (mies) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia,kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru..
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä..
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- Ai! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin..
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:
- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo.
Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!

EI TÄHÄN IKÄVÄÄN LAPSIA KOHTAAN TAIDA OLLA MITÄÄN LÄÄKETTÄ..TAI VIHAAN SITÄ KOHTAAN, ETTÄ EN SAA OLLA NIIDEN KANSSA...PIKKUMIESTÄ ON SUUNNATÓN IKÄVÄ..SEN DINOSAURUS JUTTUI JA KAIKKEA HAUSKAA, MITÄ PIENESSÄ PÄÄSSÄ PYÖRII...

pitäisi yrittää lukea kappaletavara kuljetusten teoriaa ja hygieniapassin papereita, mutt ajatukset ei pysy kasassa yhtään...
Niin paljon asioita mielessä, eikä minkäänlaista selvyyttä mihinkään.....

mulla on niin turha olo, että ei toista..

turhauttavaa...on tosi kurjaa tuntea itsensä ihan tarpeettomaksi....

oikeesti, ikävä on vihon viimeinen tunne... ja kun se kohdistuu niin moneen ihmiseen...ei yksin lapsiin

mulla on ihan hirveä ikävä lapsia,mutta en näe niitä taaskaan..uusi "äiti" kylläkin...
Oikein sydämeen sattuu ajatella, että mä ikävöin täällä ja toinen nauttii siitä täysin rinnoin, että mä kärsin.
Hirvittää vain, kun miettii pientä poikaa joka kaipaa toivottavasti myös äitiä..
Niin jää Vaarin päivät ja kaikki viettämättä.. ja varmaan myös joulu ilman lapsia....
jäätävä ajatus...

Taas olis vko jo puolessa välissä ja tuntuu, etten ole saanut mitään aikaiseksi...
Töiden jälkeen on vain ollut niin poikki,ettei jaksa mitään, herätys 4 aikaan joka aamu...
Kävin tuossa töiden jälkeen kaupungissa kaupoilla ja meinasi iskeä paniikki.. kaikenlaista joulu roinaa jo kaupat täynnä..nyt jo, eiiiii.......ahistaa...ei vielä....
joulu on ihan kivaa, mutta ei vielä....

tässähän tämä vähän heikossa hapessa mennyt. eilinen sujui Halloween bileiden ja pikkujoulujen merkeissä...Ja teräsbetonia karaokessa. (kiitos karaokenvetäjän jokeribiisin). Päivä mennyt sohvalla peitonalla ja yrittäessä toipua....
Uudet kujeet ensivkolla...

vähänks oli hienoa huuhtoa kultaa taas pitkästä aikaa. ja pyttykin tuli. KAraokea ja viinaa...siinä illan ohjelma...oli hienoa, nyt nukkumaan ja aamulla kiltisti taas kotia kohti...