Minusta tuntuu siltä, kuin eläisin jonkun toisen elämää. Katson sitä sen räpiköimistä elämässään jostain ylhäältä ja kaukaa. Ajattelen "mielessäni miten surkea olento se on". Kuitenkin olen läsnä joka päivä ja potkin sitä perseelle, että se jaksaisi taas uuden päivän samassa sumussa...