IRC-Galleria

Hän oli vihainen maailmalle
Joka piti häntä outona tapauksena

Hän oli vihainen vanhemmille
Jotka eivät koskaan oppineet hyväksymään häntä

Hän oli vihainen poikaystävälle
Joka piti häntä halpana tavarana

Hän oli vihainen ystäville
Jotka valehtelivat ja pettivät mielensä mukaan

Hän oli vihainen itselleen
Koska oli antanut sen tapahtua

Eräänä yönä
Hän ei enää jaksanut
Meni veitsilaatikolle
Vessan perälle
Vetäisi ensimmäisen viillon
Johon kaikki loppui hiljaisuudessa

Äidin pesemät valkopyykki
Värjäytyi punaisella nesteellä

Jonka oli vuodattanut viattoman vainoharhainen mieli

Nyt ei ollut enää muuta paikkaa jäljellä
Kuin epäuskoisen nurkka helvetissä

Ja siellä on Hän vieläkin
Odottaa elämänsä pilanneita ihmisiä seuraksi

Mieli kostosta katkerana.