Seisoin omilla jaloillani, pysyin aloillani. Omilla tavoillani hoidin omat asiani.
Vielä tuolissani istun joskus hieman huolissani
Kohotan lasiani kun kelaan kavereitani
Jotkut poltti kumia, toiset bumia, maalas junia ja otti kuvia - ei koskaan rumia.
Huvia riitti siihen kunnes kytät tuli ja lähti ajaa takaa kavereita hajaantuvia
Vaik otti koville, päästiin aina omille. Kun mentiin asioille asiattomille Alkon oville.
Ei tarvittu mitään niksii, niinku hakiksii.
Vaikkei kai oltu pahiksii, oli aina mahiksii.
Ei sillon mitään puuttunu, mut siit on ajat muuttunu, mut mä oon vakuuttunu et kaikest ollaan sujut. Vanhat jutut muistuu mieleen kun tapaa vanhat tutut
vaan aika harvoin näkee noi ystäviks kutsutut
Ja niin elämä etenee, puhelimet hiljenee, välit viilenee, mut niin se vaan menee...