IRC-Galleria

Vähän väsy... Kolmen tunnin yöunien jälkeen luennolle ja sitten kotiin. Viimein sain siivottua, hyvä minä. Nyt alkaa uni painaa simmua.
Ja vielä pitää pakata huomiset tavarat mitä otan kun meen Ylöjärvelle.
Mutta kaikki on nyt aika jees... melkein. Kämppäkin on järjestyksessä ja kaikki muukin.
Pian antaudun vain viikonlopulle ja sille miten saan äidin tekemää ruokaa... joo.

Pitäisi kirjoittaa muistarit valmiiksi, mutta taas vaan lusmuilen. Voi minua. Kyllä varmaan kohta. Kuuntelen vaan musaa ja nautiskelen elämästä. Se on kivempaa kun orbitaalit. No juu. Kai sitäpitäs ryhdistäytyä ja raahata kone pois sängyltä, niskat on armottoman kipeet. En tajuu. siis mahallaan nörttääminen on kumminkin semmonen ergonominen työasento. Tai jotain.

Illalla meen keilaan, nyt voisin mennä kauppaan ennen kuin taas sataa. (Ettei vaan tarvis niitä koulujuttuja ajatella.)
Nooh, pitänee kumminkin antaa periksi. Toivottavasti en saa jännetuppi-tulehsuta siitä tekstimäärästä, mitä joudun siellä kurssilla kirjoittaan. =)

Posti suvaitsi viimein kantaa kirjeeni minulle. Hyvä niin. Olen vietellyt muksaa perjantaita yksikseni. Kävin kaupassa ja pyöräilin kartoittamassa Turkua pariinkin otteeseen. Mietin kävisinkö Tampereella, en taida jaksaa.
Mummo soitti aamulla ja oli huolissaan, että muistanko syödä. Ihan kuin syöminen ei olisikaan elämäni tarkoitus. =)
Päätin viettää kivan hemmottelu-illan ja päätyä makoileen ja lukemaan sängylle... polttaan kynttilöitä.

Turkulaisuus alkaa lupaavasti. Posti ei tuo kirjeitäni perille, vaikka muuttoilmoitus on astunut voimaan maanantaina. Ja sitten minua palveli epäystävällinen täti ja en vieläkään käsitä, missä postini on. Astetta ärsyttävämpää.

Mutta muuten on kivaa, väsyttää vain kokoajan. Ja tekemistä on enemmän, kuin yksi pieni tyttö jaksaa käsittää.

Tupareitakin pitäisi miettiä, no ei sillä nyt niin kiire ole. =)
Huomenna olen vakaasti päättänyt tutustua tähän kaupunkiin tarkemmin, ja siivotakin pitäisi.

Miten oikeen jaksan tämmöistä hulinaa seuraavat viisi vuotta? =)
Enköhän jaksa.

Olen turkulainen. Voi minua. =)
Ekana opiskelija-aamunani heräsin... ja samassa muistin, mitä EN muistanut ottaa mukaan.... meinaan sateenvarjoa. No säästyin vesiryöpyiltä silti, ja sain suloisen sateenvarjon hankituksi (epäilen kyllä sen vedenpitävyyttä).
Tänään minun motivaationi kuunnella ihmisiä oli ihan nollassa, luentosalit olivat tunkkaisia ja täynnä. Alku on siis mitä lupaavin. Oikeesti huomenna on varmaan jo kivempaa, kun oikeen varsinainen opiskelu alkaa. Ihmiset on kivoi, ei ne puhu(s) sillee kauheen oudosti vaik(s) ne on melkeen kaik täält Turkkusist. Pelkään, että se on tarttuvaa. =)
Olen kartoittanut Turkua heikosti. Osaan jo kulkea kotoa yliopistolle ja kotoa kaupalle ja kotoa kauppatorille (asemalle kauppatorilta löytäminen on jo haasteellista). Tänään uskalsin kulkea eri reittiä kotiin. Luultavasti se jopa oikaisi hieman.
Ja sain netin. Tosin sitten ukkosti melki koko päivän, ja minä nukuin. Sitten hain karkkia.

Tämä viimeinen lause on ihmisille, jotka joskus ovat olleet samassa ruokalassa minun kanssani:
Olen ollut nyt kaksi päivää koulussa, ja kahtena päivänä SYÖNYT kouluruokaa.
Repikää siitä. =)

Iisk
Kadehtikaa baarijakkaroitani. Ne ovat kauneimmat ikinä. Vihaan krapulaa, joka aiheutuu väsymyksestä ja liiasta tupakansavusta (alkoholilla ei siis ole koskaan mitään tekemistä mun krapulani kanssa).
En enää ikinä mene Koskenrantaan, koska kyynistyn ja tunnen itseni tosi inhottavaksi ihmiseksi (ai niin, niinhän mä oonki).

Mutta aika jees hei... nyt pakkaan loput roinat.

Olen shopannut itseni tainnoksiin, mutta harmistus pakeni siinä samalla.
Löysin jopa housut... =)

tänään toivoin, että olisin muuttanut jo viime sunnuntaina.

Olen ollut ihan rappiolla. Onneksi alkaa opiskelijaelämä, niin rauhoitun (uskoo ken tahtoo).
Tänään en halunnut muuttaa... toivottavasti se menee ohi. Muistin myös, että minulla on tosi ihania kavereita.

Pian olen turkulainen. Olisin halunnut jäädä ihailemaan uutta kotiani vain, enkä ollenkaan palata karmeaan arkeen, jossa pitää mennä töihin (vielä kahtena päivänä).
Olen seonnut koulun (anteeksi yliopiston) alkua odotellessa. Olen taantunut ala-asteelaiseksi ja ostellut kaikkea älytöntä, mitä muka TODELLA tarvitsen opiskelujani edistääkseni. Esim. ne sydän kärkiset nastat ovat ehdottaman tärkeitä, samoin geelikynät, uudet korvakorut (siis tottakai). Keksin jatkuvasti kaikkea muka tähdellistä, niinkuin korvakoruille tarkoitettu korulipas, cd-teline ja koululaukku yms... jaa niin ja cd-teline kaipaa uusia cd:tä.
Huomenna töitä ja maanantaina Särkkää ja gin-tonicia...