Mitä enemmän hänessä on sinua miellyttäviä piirteitä tai ominaisuuksia, sitä sopivammalta hän sinusta tuntuu. Rakastut ja hänkin rakastuu ajan myötä jos toisesta ei löydy mitään kauhean hirveää ominaisuutta.
Entäs kun toisen tosi luonne tulee esiin?
Täytyykö sitä paeta ja erota? ei! Koska jokaisessa ihmisessä on hyvät ja huonot puolensa.
Mutta entäs jos rakastuneen parin hellyyden tarve on aivan toisista ääripäistä?
Useimmiten miehelle riittää että olen hänen lähellään pari päivää, mutta mitään muuta hän ei vaadi, paitsi ehkä seksiä kerran viikossa. jos häntä lähentelee tai yrittää tyydyttää omia hellyyden tarpeitaan tämä toinen ahdistuu. Onko se rakkautta? Voiko ujous olla muka syy.. vai tekosyy??
Viikon yhdessä olon jälkeen toinen vaatii nukkumaan sängyn toisessa laidassa koska haluaa nukkua rauhassa tai on kuuma.. Taas tekosyitä?
Vai onko mies sitten nais asioissa niin onneton ettei vaan voi sanoa ettei rakasta enää ja haluaa vaan seksiä? no joo ei tässä tapauksessa voi niinkään olla.. Onko mies homo?
Onko oikein olla suhteessa jos vaan sinä saat tehdä töitä sen eteen?
Alkaa pikku hiljaa rakkaus hiipumaan täältä päästä jos mitään ei tapahdu. Puhuminenkaan ei auta. Mies piiloutuu ja ahdistuu vielä enemmän..
Pitäisikö sitten aloittaa kissa hiiri leikki? Olla välittämättä toisesta ja sitten on taas kuin olisi niin innoissaan ja rakastunu sit ei taas mitään..
Voiko rakkautta testata sillä, että ei laita toiselle viestiä pariin päivään ja seuraa mitä toinen lähettää ja kuinka usein. Tuleeko sähköpostia, kirjeitä vai mitä tapahtuu. Ja jos mitään ei tapahdu sen kummemmin täytyykö ottaa ero? Koska tiedän että parempia löytyy kyllä!
Mutta jos rakastaa niin rakastaa.. eikä siitä helpoisti pääse irti...
Vaikka kuinka itkisi joka yö ja toivoisi viimeisen vuoden katoavan elämästään napin painalluksella....