IRC-Galleria

Työmarkkinatuen verotus
Eduskunnan puhemiehelle

Perustoimeentuloturva on avuntarvitsijalle täysin riittämätön pitempiaikaisen toimeentulon lähteenä. Toisin kuin monissa muissa maissa Suomessa ei oteta verotuksessa huomioon kansalaisten veronmaksukykyä. Peruspäivärahasta, työmarkkinatuesta sekä pienimmistä ansiopäivärahoista suoritettu ennakonpidätys merkitsee sitä, että näiden tukien varassa elävillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta selviytyä arjessa.

Nämä tulot putoavat meillä verotuksen seurauksena niin alas, että niillä ei voi selvitä, ellei lisäksi haeta toimeentulotukea kattamaan tilannetta. Työttömät joutuvat verotuksen jälkeen riittämättömän työttömyysturvan vuoksi turvautumaan lähes jatkuvasti viimesijaiseksi ja tilapäiseksi tuen muodoksi tarkoitettuun toimeentulotukeen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että perustoimeentuloturvaa lisätään pitempiaikaisen toimeentulon lähteenä ja

aikooko hallitus tarkastaa työmarkkinatuen verollisuuden vaikutuksia perustoimeentuloturvaan?

Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2006
Matti Kauppila /vas
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 725/2006 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, että perustoimeentuloturvaa lisätään pitempiaikaisen toimeentulon lähteenä ja

aikooko hallitus tarkastaa työmarkkinatuen verollisuuden vaikutuksia perustoimeentuloturvaan?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Kirjallisessa kysymyksessä on pohdittu verotuksen vaikutusta kansalaisten perustoimeentuloturvaan. Kritiikkiä on esitetty erityisesti liittyen siihen, ettei kysyjän näkemyksen mukaan kansalaisten veronmaksukykyä oteta Suomen verotuksessa huomioon.

Suomessa ansiotulojen verotus perustuu progressiiviseen verojärjestelmään. Progressiivinen verotus tarkoittaa sitä, että verojen suhteellinen osuus tuloista kasvaa tulojen määrän kasvaessa. Näin ollen suurituloiset maksavat veroja pienituloisia enemmän sekä suhteellisesti että euromääräisesti mitattuna. Kaikkein pienituloisimmat eivät lainkaan maksa veroja verotuksessa tehtävien perusvähennyksen ja ansiotulovähennysten vuoksi sekä valtionverotuksen 12 200 euron alarajan vuoksi.

Verovelvollisten veronmaksukyky voidaan myös yksittäistapauksessa ottaa huomioon tuloverolain 98 §:ssä säädetyn veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen nojalla. Säännöksen mukaan verovelvollisen puhtaasta ansiotulosta voidaan vähentää enintään 1 400 euroa, jos verovelvollisen veronmaksukyky on verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus huomioon ottaen erityisistä syistä olennaisesti alentunut. Säännöksen tarkoittamia erityisiä syitä ovat muun muassa elatusvelvollisuus, työttömyys ja sairaus.

Suomen verojärjestelmä perustuu laajaan veropohjaan. Lähtökohtaisesti kaikki tulot ovat veronalaisia, ellei niitä erikseen ole säädetty verovapaaksi tuloksi. Edellä mainitun lähtökohdan mukaisesti myös työmarkkinatuki on saajalleen veronalaista tuloa. Tällä on merkitystä myös verovelvollisen saamien tulojen ja yhteiskunnan maksamien tukien yhteensovittamisen kannalta. Työmarkkinatuen riittävyys onkin enemmän tuen määrään kuin sen verokohteluun liittyvä kysymys. Edellä mainitusta lähtökohdasta on kuitenkin poikettu toimeentulotuen kohdalla. Tilapäiseksi ja kaikkein viimesijaisimmaksi tarkoitettu toimeentulotuki on säädetty saajalleen verovapaaksi tuloksi. Näin ollen toimeentulotuki tulee aina täysimääräisesti tuen saajan hyväksi.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2006
Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos