IRC-Galleria

On todella paha kun on sellainen ihminen että tunteet vie ja järjestä harvemmin on tietoakaan, niinmpä niin... Kyllähän se järjenääni jossain taustalla koittaa jotain kuiskailla, mutta liian hiljaa...
Sittenhän siinä käy niin että tekee ja sanoo asioita, mitä ei aina pitäisi, ja käyttäytyy muutenkin täydellisen ÄÄLIÖMÄISESTI... ja sit kaduttaa ja surettaa... ehkä 1:asia 30:nestä on sellasia "kannatti kuunnennella vaan tunteita" ja ne loput 29:än niitä.."Missä mun järki oli, kun sitä olisi tarvittu?"
Ja mulla on jopa tuo 23vuotta kokemusta asiasta, niin mitään en ole oppinut tossa suhteessa..
Surettaa, hävettää ja on muutenkin tosi pahamieli... oikein tulee sellanen kaamee ahdistus joka sitten kuorrutetaan noilla edellämainituilla tunteilla...

Ja eipä uskois että vasta eilen.. Oli nää tuntemukset ihan toisenlaisia... Olin iloinen, Pirteä, positiivinene,inoissani,jne..:D Tuuliviiri... Minä.. epävakaa.. todellakin... Ja sekin mua inhottaa etten oikeesti osaa keskustella mistään vaikeista asioista.. meen aina ihan lukkoon, koitan vaan vaihtaapuheenaihetta, ei tuu sanoja suusta.. kamalaa... ja oli se henkilö siis kukatahansa, niin ei onnistu.. Mä haluisin vaan höpötellä kaikkii kivoja asioita ja siivuuttaa ikävät kädenheilautuksella, ikäväkyllä se ei toimi niin.. tosin välillä tuntuu että mikään ei toimi...

Kaipaan sitä Älyä, mikä muilla tuntuu olevan..
Äly helpottaa elämää... ei ois niin paljon aina itkettävää...
Onneksi minulla on oma "irrallinen" Suvi-Äly... !!!!
Paikalla ollessaan se toimii aivan kuin oma (kadonnut/puuttuva) älyni... ja jos se ei ole paikalla..
voin avautua ja purkaa tunteita.. ja kappas... Äly kertoo niitä Järkijuttuja, ja olo on 100kertaa huojentuneempi.. kun pohtiessa noita omia väläyksiä..
Kiitos... :) :)

Vaikka nyt taas välähtelee liikaa tuolla päässä noita ikävähköjä tunnejuttuja.. ja tässä vaiheessa ei ehkä enää Älykään auta... en tiedä.. jotenkin niin... Puistattava olo...NYT sen sanan löysin, mitä kooajan etsinkin.. se oli tuo puistattava.. !!