IRC-Galleria

Nyt pitäisi olla iloinen, huojentunut ja onnellinenkin...
Mutta en juuri nyt tällähetkellä osaa enkä pysty siihen.
En nyt.. en vielä..

On niin pahaolla, en voi ajatella muuta kuin kyyneltä joka painaa silmäkulmaa.
Ahdistavaa ja tukahduttavaa tietämättömyyden ja syyllisyydentunnetta joka puristaa kurkussa.
Mahasssa vääntää ja kramppaa. Mielessä pyrörii miljoonia kysmyksiä.. miksi ja miten ja jälleen MIKSI?

Koitan tutkiskella mieltäni, päästä edes jotenkin jyvälle ajatuksistani, mutta on vain tunne etten saa kiinni siitä "punaisesta langasta". Haluan vain nyt yhtäasia.... haluan surra... itkeä, potkia ja jopa ehkä raivota. Olen vihainen vain ja ainoastaan itselleni.... *huokaus ja nyyhkytys*

Haluaisin nyt olla hetkenyksin....