IRC-Galleria

Babaii_

Babaii_

Varo mä stalkkaan sua! heh.

Blogi

- Vanhemmat »

Mies matkusti yksinTorstai 16.08.2007 20:23

Oli talvinen tiistaiaamu. Satoi lunta ja pakkanen kutitti poskiani ja käsiäni. Kävelin bussipysäkille ja olin pakkasen kiusattavana. Minulla oli punainen selkäreppu ja siellä olisi olleet lämpimät paksut lapaset, jotka äiti oli pakannut minulle. Pakkanen oli värjännyt käteni punaisiksi.
Bussi tuli ja pääsin pois pakkasen kynsistä. Seuraavalla pysäkillä nousi bussiin salaperäinen mies. Hiljaisuus yhtäkkiä laskeutui. Kaikki matkustajat katsoivat miestä aivan, kuin he ei olisi koskaan miestä nähnytkään. Varsinkin etupenkeissä istuvat vanhat rouvat, joilta ne parhaimmat ja uusimmat pikku kaupungin asiat kuulee.
Melkein rukoilin, että mies menisi minun ohitseni. Aina käy toisin kun toivoo muuta. Mies kysyi tietenkin ystävällisesti paikkaa ja enkä voinut kieltäytyä noin kohteliaasta pyynnöstä. Hänen käytöksensä ja ulkonäkönsä olivat ristiriidoissa. Jos hän oli herrasmies, miksi hän näyttänyt yhtään herrasmieheltä?
Miehellä oli musta pitkä heviletti ja musta parta. Hiukset peittivät melkein koko kasvot. Lisäksi hänellä oli viininpunainen taiteilijan baskeri. Hänellä olisi ollut kauniit silmät, jos ei olisi tahrinut niitä mustalla silmämeikillään.
Mies otti mustasta kangaskassistaan paksun kirjan ja alkoi lukea sitä. Minulla taas oli koko matkan ajan puuterirasia kädessä, vaikka salaa tiirailin tuota outoa ja epätavallista miestä.
Mies ei haissut ainakaan pahalta. Hän käytti varmaan samaa partavettä kuin kaksikymppinen isoveljeni.
Mies otti mustan nahkatakkinsa pois päältään. Hänelle varmaan tuli kuuma. Sen jälkeen hän kääri paitansa hihat ylhäälle. Yhtäkkiä pelästyin niin, että puuteri rasia putosi kädestäni syliini. Hihasta nousi käärme. Käärme olikin vain miehen käsivarressa oleva tatuointi.
Miehen käärme oli kuin taideteos. Kaunein näkemäni tatuointi. Käärme näytti oikealta ja siinä oli eri värejäkin. Se meni miehen käsivarresta monta kertaa ympäri. Uskon, että käärme oli osa miestä.
Kun katsoin tuota lukemisen lumoissa olevaa miestä, huomasin jotain minun mielestäni hyvin erikoista ja mielenkiintoista. Hänen kultainen sormuksensa kimalsi silmänpistävänä. Se oli vielä laitettu vasempaan nimettömään.
Rupesin miettimään, että olisiko noin rumalla miehellä morsian tai jopa vaimo. Mietin miksi mies matkusti ylipäätään yksin, jos tuota kirjaa ei lasketa.
En voinut olla katsomatta tuota hienoa taideteosta. Silloin huomasin vielä erikoisenpää. Kun sitä pitkään katsoi niin huomasin kirjaimia. Se oli salakirjoitus, joka oli oikeassa käsivarressa. Siitä sain muodostettua kolmen eri naisen nimen. Kirjaimia oli yhteensä vain viisi.
Silloin luulin ratkoneena yksinäisen bussimatkustajan mysteerin, mutta ei voi tehdä kuin johtopäätöksiä, jos ei ole todisteita.
Miehen vaimo tai tyttöystävä olikin kuollut. Hän pitää sormusta vain muistonaan hänestä, joka kouli, vaikka jossain otteettomuudessa. Ei vaan tämä nainen oli tehnyt traagisen itsemurhan. En tiennyt miksi käärme oli miehen kädessä ja sormus sormessa.
Bussi pysähtyi. Ensimmäistä kertaa en halunnut lähteä bussista. Olisin vielä jäänyt lumoutuen katsoen tuota erikoisen ristiriitaista miestä. Mies jatkoi matkaansa ja minä jäin tien varteen miettimään häntä. Tunsin taas pakkasen maalaavan nipistävän minun käsiäni ja postiani.
Sen bussimatkan jälkeen en ole hänestä kuullut enkä nähnyt. Ainoa asia, jonka tiesin oli, että mies matkusti yksin.

Muokattu 8lk ainekirjoitus
- Vanhemmat »