IRC-Galleria

On kyyneleeni kuivuneet ja
parempaa viimein tullut tilalle.
Se tuli niin yllätyksänä,
en ollut valmistautunut.
Niin iloinen silti olen.
Ehhä se oli kohtalon päätös,
että viimein saan tarkoituksen elää
ja tuntea itseni jonkin tärkeäksi(=
Onnen tunteita.

Kiitos KAIKILLE AIDOILLE YSTÄVILLENI!
Ilman teitä en olisi jaksanut!(=(=

Yksin olen.
Yksin itken.
Kukaan ei ymmärrä Minua.
Rakkaus kuollut on.
En pysty enää luottamaan.
Kukaan ei rakasta Minua.
Ehkä pian kuihdun pois...

Rakastin sinua.
Olin valmis tekemään
kaiken vuoksesi.
MUTTA!
Teit sen!
Särjit sydämeni.
Revit unelmani kappaleiksi.
En jaksa enää...
En vain jaksa...

I' m hungry...
I' m hungry...
My curse, eternal bloodhunger...
When moon is rising in the sky...
I really wake up...
and start to my magical ceromonies...

En voi unohtaa koskaan,
mitä tehnyt olet.
Onneksi mun nykyään parempi
ilman sua.
Toivon, että kadut tekojasi.
Anteeksi voi ehkä antaa,
mut en koskaan unohtaa.
Muista, että
mua et voi tuhota!

Yksinäinen sielu vaeltaa,
täällä jossain vaan vaan.
Kaikki ahdistaa.
Tuntuu ettei mikään koskaan
voi toimiakaan.


Kunpa oisin joskus aikoinani tehnyt hieman viisaampia
päätöksiä, niin nyt ei tarvitsisi kärsiä!!!

Katselin puuta,
niin alastonta.
Ei lehden lehdykkää näkyvissä
ainoastaan tumma hahmo oksistossa.
Oli siivet tummaa nahkaa ja
olomuoto
langenneen...
Siitä se lehahti siivilleen
punasilmät kiiluen...
Näinkö
itse
Luciferin?

Sinä joka tuhosit unelmani.
Särjit sydämeni.
Rikoit psyykeeni.
Tuhosit fyysistä terveyttäni.
Teit kaiken sen!
Veit kaiken minulta!
Tyhjän päällä nyt lähes olen...
Onneksi on pari luotettavaa ihmistä,
jotka ovat saaneet minut
jaksamaan!

Vihaan!
Vihaan tekojasi!
En kestä nähdä kaksinaamaista lärviäsi!
Naisten hakkaaja!

Rakkauteen niin uskoa tahtoisin.
Alkaa vain pikku hiljaa karista se,
kun pettyä saa kerta toisensa jälkeen...
Sydän murskattu palasiksi.
Sielu revitty kappaleiksi...
ja joka kerta kun toisten takia säryn...
Satutan itseäni
KIPEIMMIN!