IRC-Galleria

Jees. Eipä tuo vuodenvaihde mitään mullistavaa elämystä tarjonnut, siinähän se meni, kuin kaikki muutkin päivät tähän mennessä, onneksi.
Ihan älytöntä, että ihmiset ampuvat rahansa taivaalle... Niinkin suurissa määrin, mitä tänäkin uutenavuotena tekivät.
Silläkin rahalla olisi voinut vaikka ostaa pullon punaviiniä ja nauttia sen rakkaansa seurassa kynttilänvalossa. Noh, jokainen tavallaan.
Vuosi sitten olin onneni kukkuloilla... Putosin välissä pohjattomaan kuiluun, mutta nyt olen jälleen onnellinen.
Kunpa vain tuo söpö ja ihana pikkuihminen selviäsi häntä vaivaavasta sitkeästä virustaudista.
Eipä tässä taas nyt muuta.. Voisinpa tähän loppuun lainata itseäni, sikäli mikäli muistan tämän runontapaisen jutun ollenkaan niinkuin sen aikanaan kirjoitin rakkaimpani (nykyisen ystäväni) päiväkirjan välissä olleelle lappuselle;

"Ollaan ihan kahden vaan, tän hetken jatkuvan tahdon ainiaan, ollaan vaan ja suudellaan"

ei se kyllä noin mennyt, mutta olkoon tuo ns. versio 2 :)

täältä tähän

No nyt on vuosi vaihtunut ja vanha jäänyt taakse, mutta mitä menneestä vuodesta sitten jäi käteen.
Noh, jos suoraan sanotaan, niin kasoittain paskaa. Ja suuren suuri vitutus.
On ihmisiä, jotka elävät vain itselleen ja ihmisiä, jotka saattavat mahdollisesti ajatella myös muitakin ja useimmiten niin tekevätkin, tietysti itseäkin saa ja pitää ajatella, mutta rajansa kaikella.
Tuli myös huomattua se, kuinka suuri voima rahalla voi ihmisen elämässä olla.
Raha pystyy tuhoamaan aivan kaiken, valitettavasti.
Senkin huomasin, kuinka helppoa joillekin ihmisille on haukkua toinen ihan maan rakoon sellaisista asioista, joita ei ole tehnyt tai haukkua sellaiseksi ihmiseksi, jollainen en ole, ilman että edes tuntee tai haluaa tuntea minua, sitä en voi käsittää saatika sitten hyväksyä enkä antaa anteeksi.
Sekin tuli huomattua, kuinka helppoa joillekin on valehdella ja antaa tyhjiä/katteettomia lupauksia tulevasta ja sitten jossain vaiheessa ns. vetää matto jalkojen alta.
Helppoa joillekin, tuskaa niille joille sellaista tehdään ja joutuvat sellaisen kohteeksi.
Tiedän, kuulostaa katkeralta itkuvirreltä, mutta sitä se ei ole.
Itselleni vain on helppoa kirjoittaa ajatukseni johonkin, oli se sitten perinteisesti paperille, tai vaikka sitten tänne gallerian päiväkirjaan.
Toivottavasti uusi vuosi on mennyttä parempi, satutin itseni pahanpäiväisesti viimevuoden aikana, varsinkin sen loppupuoliskolla.
Nyt olen kuitenkin näiden kaikkien kokemuksien jälkeen kasvanut henkisesti ja olen kuin uusi ihminen.
Elämässäni on uusi ihana ihminen, oikeastaan kaksi, toinen on vain sellainen pikkuinen :), enkä halua että tässä suhteessa ajaudutaan samaan tilanteeseen, kuin edellisessä.
En kestä enää yhtäkään samanmoista kokemusta.
Toki, asiat on nyt selvitetty, enkä toivo mitään pahaa sinulle, vaikka kohtelitkin minua, kuin jotain peliä/lelua.. muistat varmasti vertauksen.
Näin jälkeenpäin, kun sitten vihdoin juteltiin asioista huomattiin, että oli melkoisen paljon väärinkäsityksiä, joista puhumalla oltaisiin selvitty ja mahdollisesti... niin, oltaisiin edelleen kihloissa.
Mutta... nämä ovat menneitä asioita ja mennyttä elämää, jotka elävät muistoissa nyt ja aina.
Sinulla on aina paikka sydämessäni, vaikka sen hajotitkin jo kertaalleen, mutta silti.
Ei muuta, kuin uusi vuosi ja uudet kujeet.
Kohti parempaa huomista!