rakastan sinua,
elämä
tuli suorastaan sentimentaalinen olo
ultra brata ja liian pitkät yöunet?
tällä viikolla vois käydä kirjastoissa, tyhjentää runohyllyt, valvoa kolmeen, itkeä ja olla järjettömän onnellinen
ja opiskella saksaa
'heikko valo tulee huoneeseen/jossa on ohuet verhot/en ehkä tarvitse sinua'
'eksyin vieraiden ihmisten juhliin/ja lopulta kaupunkiin/jossa minut tunnetaan/kahviloissa'
nyt tajusin just miksi mulle tuli mieleen kölnin tuomiokirkko kun piti tietää se ovi johon lutter naulasi manifestinsä...
'minä suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä' jos vain antaisit. katri valan puisto, remember?
katri vala on kirjoittanu muuten noin yhden hyvän runon '...soittaaksensa sävelmän/jossa on myrskyä, tuskaa, rakkautta/ja hiukan aamun sarastusta'