IRC-Galleria

Hanri_

Hanri_

WSOGMM Whole Sort Of General Mish Mash
Päätä särkeny vaihteen vuoksi koko heela daageni. Mutta nyt alkaa pikkuhiljaa elämä voittamaan. Jostain syystä ylämäki alkoi puhelusta näyttelijäkolleegan kanssa. Puhuttiin siitä, että kuin nuori rakkaus on ihana asia. :)

Viime harjoituksissa sunnuntaina, kun kolleega kysyi, että onko ollu ikävä armeijasiippaa, ja millon se on tulossa lomille sieltä. Ihan kuulina vaan olin vastannut, että no joo, onhan sitä vähän, ens viikolla on tulossa (eli siis nyt elettävällä hetkellä). Nyt sitten puhelimessa tänään kysyi kolleega että tuliko pussailtua. "Noh tulihan sitä lievästi sanottuna", vastasin. Se oli miettiny että kehtaako kysyä, mutta oli pakko kysyä, kun olin kerran niin coolina edellisellä kerralla vastannut ikävöimisiin, että pakko oli ottaa selvää. Että onko minulla sydäntä ja oonko mä vaan olevinaan. Oli sitten iloinen havainto, että ihan tolokku immeinen mie syämmen asioissa oun sittennii. :)

Mutta miten sitä osais lakata murehtimasta asioista. Kun se murehtiminen näkyy minussa. Ite en käsitä, että miten sen näkee, mutta on kysytty pariinkin otteeseen, että mit mä murehdin. En oikein tiedä itsekään, että mitä mä tarkalleen ottaen murehdin. Jotenkin se liittyy mun uskonelämään, muttei se enää ole se sama asia, mitä olin murehtinut tuossa parisen viikkoa sitten. Silloin oli sellainen jatkuva suorittamisen tarve. Mutta nyt tää ei oo sitä. Jotain muuta. Kun vaan keksis mitä. Tai sit mä murehdin vaan sitä, että mitä ihmettä mä murehdin. Argh, kun meinaa mennä taas oravanpyöräksi, eikä siihen pisteeseen tarttis päästä ensinkään.


Qumajaa ohtassa lekan iskut....

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.