IRC-Galleria

Kiteen Karhun Nallerock

Kaipa se o lähettävä Kitteellä taas käymää!

-Taas tullu niin paljoo liikuttua et huomasinpa kesken asioinnin,
et miu kenkä on totaalisesti murtunu... Voi elämän kevät sentää,
eiku uudet kengät tilaukseen
ja suutarilta kyselemään (Kane! Tarviin asiantuntijaa!)
et onko kengät pelastettavissa
vai onko ne iha tuomitut, kyllä kävelen aika paljon
nyt ku sitä pyörää ei enää ole

-Vallilan Kelohonka verhot


-Vaikka mie tässä oon ravannu ees takasin,
vinguttaen korttia ja lyöden käteistä lapaseen
(kerranki niin et koko velka tuli maksettua kerralla pois)
Nii voin sanoa et oon kyl niin helvetin tyytyväinen ja iloinen,
nyt ku menis kaikki hyvi ja rauhassa eikä tulis mitää ikäviä ylläripyllärilaskuja

-Viimeinki sain hommattua uudet bikinit ja viel "rock-uskottavat"


-Aamulla nenä iha tukossa ja aivastelin pitkin päivää,
toisella työntekijällä oli kunnon allergiset oireet päällä...
Jööh, en siis ollutkaa iha hakoteillä et epäilin allergiaoireita omallaki kohalla,
onneks tuli käytyä apteekissa enne töihi menoa

-Taas löyty miulle vaatteita centterin säkkejä tutkaillessa
ja yks työntekijöistä oli iha haltioissaa miu Tumpista ja Taapesta :')
Työntekijä totes et: "Tää on tää Nightwish!"
Olin et "Viimeinki joku tajus et mistä o kyse!" :D

-Babe-possu ja Kotia Kohti- elokuvat oli puonnu luukusta :) jeeh!

kiitos Jesselle, ku veresti dementikon vanhaa muistia
On nimittäi pienestä asti soinu päässä ja oon jopa yhen kerra yrittäny ettiä tätä tuloksetta,
kunnes herra paukauttaa tän soimaa ja oon sillei:
D: "Mitä vit-?! Tää on tää biisi! Linkitälinkitälinkitä!"

Jjjjaaa, pistetääs tää toinenki häiritsevä video, joka saa yhessä kohtaa repeämää iha täysin :DDD
Eräs kymppiluokalla soitti tätä varmaa JOKA HEMMETIN PÄIVÄ



*Repee taas* Ja sarjassamme: mite voi olla niin tyhmät lyriikat?
:'DDD Ei helvetti

-Kävin siskon kanssa Palokassa shoppailemassa,
itehä ostin Sotkasta joustinpatjasetin ja se kuletetaan jo huomen tänne!
(kyllä, miulla o sänky huushollissa
koska tuttavalla oli ihana sänky myynnissä ja pakkoha se oli ostaa sitte)

-Sanonpa vaa et voi -ttu teorioitten kanssa...
No se oli viimenen tunti sitte ja hiema turhautunu olo jäi,
ku kuitenki vuoden verra opiskellu ja ei-niin-vakavalla-tasokokeella
(josta ei sit selvinny et oliko oppinu mitää vai ei,
ku asiat oli semmosia joita oltii käyty vähä tunneilla)
kuitattiin koko homma, joooh...
Taitaapi olla nii et käyn 2. ja 3. kurssin uudestaan jossai muualla
Kyrsii niin suunnattomasti, et tekis mieli suklaata

Tein pyhiinvaelluksen miu vanhoille kotikulmille
ja karttana toimi miu vanha haperoinen muisti,
joka ei kuitenkaa näissä muisteloissa olekaan niin hapero
Voin sanoa et paikat oli hiema muuttunu siitä ajasta
ku asuin veljen ja mutsin kanssa Haukanniemenpolulla
Rannat joissa mie oon uinu pienenä,
on nykyää täynnä paskatautia aiheuttavia bakteereja
joten uiminen on kielletty niissä paikoissa
mm. Leponiemi, jonka löytymistä rupesin jo epäilemään,
mut löysin mie onneks sen paikan oli vaa polut niin samannäkösiä
Se tunne ku oot kulkenu metsäpolkuja pitkin,
jotka kuhisee varmasti kaikenmaailman myrkkykäärmeitä, myrkkyapinoita ja myrkkyöttiäisiä,
tuntu ku niitä ois ollu hiuksissa ja vaatteissa jne.
hyyh, vielki raavin itteeni ja tunnen ku joku ryömii selkää pitkin nimim. vainoharhanen
Haukkalan Lähdeki oli paikoillaan, senkää veteen en uskaltanu koskea
nojoo on siitä jo monta vuotta aikaa ku oli joku uutispläjäys
et lähteen vesi oli pilalla, mut ei se taia enää olla ja kyllähä sitä vahitaan
Haukkarannan koululle päästyä kiertelin hiema ja napsin kuvia rakennuksista
(Luulen et niitä ei tulla enää näkemään)
"kierros" ku tuli päätökseen jätin henk. koht. hyvästit paikalle,
se tunnetaan jatkossa Onerva Mäen kouluna,
miulle se tulee aina olemaan Haukkaranta haukka logoineen

"I was five and he was six
We rode on horses made of sticks
He wore black and I wore white
He would always win the fight

Bang bang, he shot me down
Bang bang, I hit the ground
Bang bang, that awful sound
Bang bang, my baby shot me down

Seasons came and changed the time
When I grew up I called him mine
He would always laugh and say
Remember when we used to play

Bang bang, I shot you down
Bang bang, you hit the ground
Bang bang, that awful sound
Bang bang, I used to shoot you down

Music played and people sang
Just for me the church bells rang

Now he's gone I don't know why
Until this day, sometimes I cry
He didn't even say goodbye
He didn't take the time to lie

Bang bang, he shot me down
Bang bang, I hit the ground
Bang bang, that awful sound
Bang bang, my baby shot me down"

Nih, ettäs tiedätte ja mikäs selitysvelvollinen mie oon loppupeleissä
Tän voi ajatella toisinki päin:
"Mite voit olla varattu, ku oot noi saatanan ruma?"

Kaiuttimista kuuluu vuoden odotetuin levy ikinä:
Roope Ankan Elämä ja Teot-kirjan pohjalta tehty "soundtrack"
Kansitaide on jotai niin silmäkarkkia ettei tosikaan
ja levy... Mie sanoisin et kuunnelkaa levy,
ei miulla sanat riitä kertomaa, mut silti yritän kirjottaa mielipidettä :D
Mie oon niin haltioissani tästä levystä, et koettakaa kestää!

Glasgow 1877
"Sadness and hope, this is where I begin my story.
Rannoch moor, 1877, the eve of my 10th birthday...

Tha 'n sgeul ag aiseig bu bráth/
Toirt taic bho tiotain a tha gar deanamh mar a tha sinn"

(Pitää kyl selvittää mitä toi tarkottaa)
Hienot maisemat näkyy miu pään sisällä tälläki hetkellä,
On kyl onnistunu alotusbiisi
ja totta on puhuttu soundtrackmaisista soundeista,
vaihtelee mukavasti mahtipontisesta kaihoisaan tunnelmaan

Into the West
"Horizon filled with red
and yearning of a childless ma"

Voisinko sanoa et ensimmäinen seikkailubiisi,
niin ku biisin nimiki sanoo et The Länteen mennään tässä biisissä
Nopeista kohdista tulee mieleen ne vauhdikkaat hassut kohtaukset sarjiksissa
(Kun Roope seikkailee Julmassa Maassa)
ja rauhallinen loppu näkyy päässäni auringonlaskuna, jota mietteliäs Roope katselee
ja saattaa kirjottaa kirjettä kotiväelle

Duel & Cloudscapes
Heti ku biisi rupes soimaan, tiesin heti mistä tarinasta biisi kertoo
Omassaki päässä on soinu jotai samankaltasta myrskyisää mahtipontisuutta,
ku oon lukenu kyseistä tarinaa
Hilpeä kohta oli niin "Epä-Tuomasmaista" matskua
et voin kuvitella miten hankala semmosta oli tehä,
ku kirjottelee suurimmaks osaks ei-niin-kovin-hilpeetä :D
Hieno paluu hilpeästä mahtipontiseen loppupuolella pakko sanoo

Dreamtime
*Itkuparku ja yrittää muodostaa sanoja mut ei pysty*
Aaahh, sillon ku sain tietää levyn biisien nimet
ja luin VAIN "kuvauksen" biisistä,
tiesin heti et varmasti tuun tykkäämään biisistä koska Didgeridoo!
Kun kuulin biisin ekan kerran olin iha transsissa, vei iha täysin jonneki nirvanaan
ja ai että ku tuota Didgeridoota on osattu käyttää :')
Mie vaa niin tykkeen tästä biisistä, teijä o pakko kuulla!
*Kylmiä väreitä*

Cold Heart of the Klondike
"O Me! O Life! Home in the wild
Nothing but two cold Klondike hearts"

Metsäinen ja luminen soundi tässä biisissä,
tulee yhessä kohtaa mieleen kohtaus,
missä Roope kävelee riehuvan kaupungin läpi

The Last Sled
"The stillness that fills him with peace
The beauty of the wild
Rainbow's end with golden dreams
Starlit sky and coffee & beans"

En ihmettele jos Tumpille tulee itelleki kylmiä väreitä tästä biisistä,
tääki on niin upea teos et ei voi muuta sanoo
ja yhessä kohassa taas tuntu ku ois menny jokea pitkin

Goodbye, Papa
Aluks vähä hämmennyin ku biisi ei alkanu sillei surullisesti,
mut toisaalta ku biisiä tässä kuunnellu nii tuntuu
et tässä valmistutaan tuleviin jäähyväisiin,
vasta lopussa tulee se suru ku Papa lähtee tuonpuoleiseen
ja Roope sisaruksineen matkaa kohti Ankkalinnaa

To Be Rich
"Silent night, silent years
the cold heart haunting still
Sleepless watch of the night
and her face on the moon"

"Joikut" biisissä toi kylmiä väreitä, sopi tosi hyvi tunnelmaan
joka kyl hyvi kuvasti Roopen yksinäisyyttä
ja eikä kyyneliltä vältytty

A Lifetime of Adventure
Sillo ku biisi lohkastii sinkun muodossa maailmalle,
nii olin aluks aika tyhjä kuunneltuani biisin,
mut nyt ku kuulee tällei koko levyn kanssa
nii ymmärtää tän osan merkityksen paremmin levyllä
Tää on Roopen uus herääminen, ku ensi se angstas
ja sit tuli Aku ja pojat hänen elämäänsä ns. tuomaan energiaa

Go Slowly Now, Sands of Time
"Home is the sailor
Home from the sea
and the hunter home from the hill"

Hieno päätösbiisi, hiema semmone kiikkutuolilallatus
ja pakko sanoo et duetto kuulostaa tosi hyvälle :)

Huih, tää levy on ollu yks eskapistinen ja synesteettinen seikkailu
biiseistä tunnisti Roopen tarinat ja voin sanoa
et osassa biiseissä tosiaan oli hiema Nightwish-sävyjäki tunnistettavissa :)
Niin ku sanoin alussa: Kuunnelkaa levy,
tätä ei voi kauheesti sanoin kuvata, tää on vaa niin mestariteos
ihan sydän meinaa pakahtua onnesta!
Tunnustan et jännitti hirveesti Tuomaksen puolesta,
et onnistuko levy vai ei ja voin sanoa et turha pelko oli onneks :')
Tumpilla ois lahjoja myös elokuvamusiikin tekoon!
Pittee seuraavaks kuunnella levyä kirjan kanssa

P.S. Ei liity aiheeseen, mut pakko kertoa ku kävin ostamassa levyä:
Äxän miesmyyjä nauro miulle
ku sen mielestä Summoningin levy ja Rampe ja Naukkis- Dvd
on aika mielenkiintone combo xD *reps*
(dvd on iskälle, kuha nyt katon sen ensiks)
itteä vähä hymyilytti siinä ja sit oli pakko juosta karkuun maksun jälkee,
ku laittoivat Roope-levyn soimaa ja olin et "EI SAATANA KARKUUN, EN HALUA VIEL KUULLA SITÄ!"
ja onneks ehin karkuun :'D

Voiha vittu mite voi olla dekoreeraus isommassa mittakaavassa
niin syvältä sieltä :P
Ei enää ikinä, muuten joutuu muuttaa isompaan kämppää
jos nää dekoreeraukset kasvaa näin isoiks,
meinas tulla paniikki ku tajusin uudemman jutun
vaikuttavan koko kämpän järestykseen,
nooh jospa tää tästä ja keskittys vaikka julisteisiin/seinäkoristeisiin