IRC-Galleria

Simppa ja Mallu olivat olleet aviossa
vasta pari viikkoa.
Simppa halusi lähteä kaupungille oluelle vanhojen
kamujen kanssa, ja
sanoi Mallulle:

"Kulta, tulen kohta takaisin".


"Minne olet menossa, armaani?", Mallu kysyi.
"Käyn vain kaljalla,
söpöliini", vastasi Simppa.

Mallu sanoi:"Tahdot siis oluen, rakkaani",
ja aukaisi jääkaapin oven
ja esitteli suuren valikoiman erilaisia
ulkolaisia olutmerkkejä.
Simppa ei tiennyt mitä sanoa, lopulta hän keksi
vain lausua:

"Niin, namuseni, mutta baarissa saa sentään näin
helteellä
jäädytettyjä tuoppeja..."
Mallu keskeytti hänet sanomalla:"
Haluat siis jäädytetyn tuopposen,
pupuseni?"

Mallu otti
pakastimesta ison tuopin, joka oli lähes umpijäässä.

Simppa näytti
kalpealta, ja sopersi:
"Kyyhkyläiseni, mutta baarissa saa niitä herkullisia
välipaloja ja
mutusteltavia. Tulen ihan pian takaisin, ok hani?"

"Haluat siis välipaloja ja herkkuja, armaani?"

Mallu otti uunista
ison pellillisen erilaisia purtavia, kanansiipiä ja
porsaakylkiä ja niin
edelleen.
Simppa änkytti:" Mutta oma hunajaiseni, baarissa sentään kuulee

ronskia kieltä, äijäin kiroilua ja sen sellaista..."

"KAIPAATKO
RONSKIA KIELTÄ KUSIPÄÄ?
JUO TUO VITUN KALJASI TUOSTA HELVETIN JÄÄDYTETYSTÄ
LASISTA JA AHDA
KITUSIISI NUO PERKELEEN NAPOSTELTAVAT, KOSKA OLET NYT
SAATANA SOIKOON
NAIMISISSA

Heinä on haudannut mansikkamäen,
Nään vielä hänen juoksevan
Kädessään leija ja kerä
Tuulien perään.

Ruusupensaan alla piilossa onnen hileet,
Hiljentyneet on talojen äänet.
Missä paljain jaloin juoksee hän nyt,
Kun kylään tyhjentyvään
mä takaisin löydä en?

Nyt, kun on täynnä jo huolia syli,
Päästävä yli.
Tahtoisin takaisin mansikkamäet,
Leijan ja hänet.

Ruusupensaan alla piilossa onnen hileet,
Hiljentyneet on talojen äänet.
Missä paljain jaloin juoksee hän nyt,
Kun kylään tyhjentyvään
en takaisin löydä
Tähti ei johtanut pihakoivun luo.

Ruusupensaan alla piilossa onnen hileet,
Hiljentyneet on talojen äänet.
Missä paljain jaloin juoksee hän nyt,
Kun kylään tyhjentyvään
en takaisin löydä
Tähti ei johtanut pihakoivun luo.

Luo oma bändi.

Mene Wikipedian etusivulle ja paina Satunnainen Artikkeli. Se on bändisi nimi.
Paina satunnaista 4 kertaa; ne ovat bändisi jäsenten nimet (tässä kohtaa voit hyväksyä vain henkilöistä kertovia artikkeleita)
Paina satunnaista artikkelia uudelleen; se on albumisi nimi.
Paina satunnaista artikkelia 10 kertaa; ne ovat kappaleiden nimiä albumillasi.

---

Bändi:
Freeman Wills Crofts

Jäsenet:
K. F. Lehtonen
Anthony Pilla
Jeremy Brett
Kellan Lutz

Albumin nimi:
Oitin rautatieasema

Kappaleet:
1. Ã…mli
2. Jukka Pohjola
3. Spider-Man 2 %u2013 Hämähäkkimies 2
4. Tarsem Singh
5. Nimzowitschin puolustus
6. Montenegron lippu
7. Cap-Haïtien
8. Luettelo kansainvälisen jääkiekkoliiton jäsenmaista
9. Nauhakeraaminen kulttuuri
10. Voimaantuminen

Meille on annettu 2 kättä jolla pidämme kiinni,
2 jalkaa joilla kävelemme,
2 silmää joilla näemme,
2 korvaa joilla kuulemme,
mutta miksi vain 1 sydän ?

koska toinen annettiin ihmiselle joka meidän täytyy löytää.

<3

1. Ota kännykkä esiin.
2. Valitse saapuneet viestit.
3. Vastaa kysymyksiin saapuneen viestin ensimmäisellä lauseella.
4. Kysymys 1 - ensimmäinen lause ensimmäisestä viestistä.
5. Kysymys 2 - ensimmäinen lause toisesta viestistä, jne...


1. Mitä sanoisit, jos kumppanisi olisi ollut uskoton?
= Tule sie koneelle jos pääset.

2. Mitä sanot aina parhaalle ystävällesi?
= Juu, mie ilmoilen sit.

3. Mitä sanot ensimmäisenä, kun ystäväsi on joutunut bussin yliajamaksi?
= No mie kerkesin sen shampoon tilata.

4 Mikä on ruminta, mitä voisit sanoa vihamiehellesi?
= Juu käypii.

5 Mitä äitisi sanoo ennenkuin menet nukkumaan?
= Nyt nukkuun kauniita unia kulta.

6 Mitä huutaisit, jos voittaisit miljoonan?
= No onpa uutta että mulla unohtuu jotaki =)

7 Mitä sanoisit jumalalle, jos tapaisit hänet?
= Ei vitsi, ja mä muistin että laitoin sen koneen väliin =)

8 Mitä haluat kuulla kaikkein eniten?
= Ollaan rovaniemellä.

9 Mitkä tulevat olemaan viimeiset sanasi?
= Joo just olin tekstaamassa että tuun sinne nyt =)

Alle 5: Elämäsi on todella huono ja epäoikeuden mukainen! Tee asialle jotain!
Yli 10: Elämäsi ei ole edes kohtalainen.
Yli 15: Elämäsi voisi olla parempikin.
Yli 20: Arvosanat voisivat olla 8
Yli 25: Elämäsi on melkein loistava!
Yli 30: Enää pikku pinnistys niin elämäsi on täydellistä
_______________________________________________________________________________
Miten elämäsi voi ?

[x] Sinulla on tyttöystävä/ poikaystävä
[x] Olet rakastunut/ ihastunut
[x] Sinulla on oma huone
[x] Omistan kännykän
[ ] Omistan iPodin/ mp3
[x] Vanhempasi ovat edelleen naimisissa
[x] Sinulla on enemmän kuin 1 paras ystävä
[ ] Teillä on takapihalla uima-allas/ poreamme
yhteensä : 6

[x] Pukeudut niin kuin haluat
[x] Hengaat kavereidesi kanssa enemmän kuin kerran viikossa
[/] Sinulla on omassa huoneessasi tietokone/ läppäri
[ ] Sinua ei ole koskaan hakattu/ lyöty
[x] Et koskaan itke useammin kuin 2 kertaa kuukaudessa
[x] Saat kuunnella musiikkia mistä pidät
[x] Huoneesi on tarpeeksi iso sinulle
yhteensä : 5½

[x] Sinulla on kuvia Irc-Galleriassa
[x] Sinulla on enemmän kuin 50 kaveria Irc-Galleriassa
[ ] Keräilet kaikkea normaalia
[ ] Odotat innolla että menet kouluun/ töihin (kavereiden takia)
[x] Et toivo että olisit joku muu
[ ] Harrastat jotain/ urheilet
[x] Teet jotain koulun jälkeen
yhteensä : 4

[/] Omistat auton
[x] Et yleensä riitele äitisi kanssa
[x] Olet tyytyväinen ulkonäköösi
[x] Sinulla ei ole huonoja koenumeroita koulussa
[x] Sinulla on ystäviä
yhteensä : 4½

[x] Tiedät mitä maailmassa tapahtuu
[x] Välität monesta ihmisestä
[x] Osaat puhua/ opiskelet enemmän kuin yhtä kieltä
[x] Omistat lemmikin
[x] Muistat ulkoa ainakin viiden biisin sanat
[x] Sinulla ei ole vihollisia
[ ] Olet ehdottomasti hyvä ihminen
yhteensä:6

Rakkaus on sitä että poika
antaa tytölle rahaa jos
tyttö tahtoo ostaa uudet
kengät.

hyvä ystävä on sellainen joka tulee
pelastamaan sinut putkasta.
tosi ystävä taas hokee vierelläsi
miten vitussa me tänne jouduttiin.

Jokainen lemmikki ansaitsee oman kodin, jossa siitä pidetään huolta ja sitä rakastetaan!

"Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit: Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni edessäsi.

Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.

Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa. Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä. En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja riemuissani riehuin oma kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä rakastuit.

Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät, ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä. Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.

Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini, kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.

Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.

En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.

Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin. Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitää ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui: "Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita: ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.

Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.

Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"

Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin, kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää sitten.

Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa pelastaa minut.

Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.

Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi ,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.

Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.


SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."

- Jim Willis 2001

"Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä kyyleleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.

Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.

Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin, että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme onnistuneet.

Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita kaikkea
muitakin tekemään niin.

On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen."

Kolme sisarusta, iältään 92- 94- ja 96-vuotiaat, asuvat yhdessä.
Eräänä iltana 96-vuotias laskee ammeeseen vettä.
Hän laittaa toisen jalan ammeeseen ja pysähtyy: ”Olinko menossa kylpyyn vai tulossa pois?” hän huutaa.

94-vuotias huikkaa vastaukseksi: ”En tiedä, minäpä tulen katsomaan.” Hän lähtee kiipeämään portaita ja pysähtyy. ”Olinko menossa ylös vai tulossa alas?” hän huutaa.

92-vuotias istuu pöydän ääressä juomassa teetä, kun hän kuulee sisartensa huudot. Hän pudistaa päätään ja sanoo: ”Toivottavasti minusta ei koskaan tule noin huonomuistista.”
Varmuuden vuoksi hän koputtaa puuta. Sitten hän huutaa: ”Tulen auttamaan heti kun olen käynyt katsomassa, kuka ovella jyskyttää.”

Taas iltaa kohti kylmenee
Kun lehdet tippuu huomaan syksyn alkaneen
Ja se saa sateet palaamaan
Ne hakkaa aina uudestaan mun ikkunaan

Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet

Tik tak taas tunnit pitenee
Haluisin tahtoo elää yksin itsekseen
Mut kaikki jää vaan ennalleen
Mä luen sun viestit uudelleen ja uudelleen

Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Kuinka voi vielä kerran pyytää odottamaan
Sun lupaukset jää meidän pieneen huoneeseen
Vuoteemme ympärille mun vaatteet kuluneet

Sä tiedätkö mitä toivoisin
Sä edes tiedätkö että tahtoisin
Tänä iltana sun syliin nukahtaa

Silloin mä muistan sä oot liian kaukana
Silloin se sattuu sä oot liian kaukana
Kuinka voit vielä kerran pyytää odottamaan
Aina sä soitat ettet päässyt tänäänkään

Mun täytyy lopettaa mutta susta unta nään