IRC-Galleria

Tullu vähän sekoiltuu, pahaan oloon vedottuu/
Elämä alko elostuu! Ja tuli juttui kerrottuu/
Nyt kun aikaa kulunu! On pyyhekumiikin kulunu/
En enää oo puhunu! Tai ees kertonu milt tuntunu/

Päiväkirjaa rustattuu! Kuin unelmii murskaantu/
Tein toisin, vaik sit toisin olin luvannu/
Sammutin liekit! Jotka poltti sisältä kivulla/
Laitoin pahat olot pois! Voi lukee sivulla/

Kun sivulla! Siel ne lukee, joka tavulla/
Synkkä fiilis vielki! Vaikkei ne enää satuta/
Kylmät väreet! Kyynel valuu posken pintaan/
Valot sammuvat! Ja pakenen taas iltaan/

Mahtavaa on se, että oon ponnistanu suosta pois/
Löytäny jonku vierelle! Ja enkä kaipaa toist/
Tän kaa asettuu vois! Ja niin teenkin/
Kiitäs siis nyt luojaa, et vielki hengis/

K.
Paineet kasaantuu, lamaantuu/
Poika havahtuu! Rakastuu/
On elämä alussa, ja en tajua/
Kaikkee! En halua satuttaa/

2.
Kädes kynä ja päiväkirja! siihen rustaan/
Tunteita päivän mittaan! Paljon tuskaa/
Mut voin muistaa! Et on joku joka uneksii/
Kanssani! ja jakaa viel yhteisii unelmii/

Ryhmäs on hyvä olla, mut kaipaan meitä/
Kahdestaan! Aina mieluiten muut pois heitän/
Että on vaan minä ja sinä! Yhteisin jutuin/
Mietin vielki, kuin viime kerral siin puhuit/

Kuuntelin tarkkaan, en antanu hetkenkää karkaa/
Sanoit sanat parhaat! Ja totesin et pidän sua rakkaan/
Rakastan ja välitän! Mä tavallaan käsitän/
Et kuin välillä, on riitoja meidänki välillä/

Mut me selvitään! Yhes ongelmat setvitään/
Ja sun takii, mä voin taas onnesta hengittää/
Oot kulta rakas tärkein! Siks iloinen susta/
Mä oon niin pitkäänki onnellinen, kun oot mun kulta/

1.
Näähän jutut on aika perus kauraa/
Nää on niit juttui, mitkä vie ihmisii hautaan/
Erillaisuus on sairaus, Tekee ihmisen hauraaks/
Mut rukoilen menehtyneille rauhaa/

Osansa kullakin, Jopa vihaa on sullakin/
Miettikää nyt jos kohtalomme kuultasi?/
Olisiko hymylle sijaa? Kuolema kummiski/
Tulemassa! Ja sen siinä sitten tunnistit/

Maailma on rankka! Ja paha paikka/
Jokasella on oma pienen pieni aika/
Ja se pistää paskaks! Kuin kohtalon ivaa/
Voi kuolla koska vaan! Ja se tunnelmaa pilaa/

Yks kuoli! Toinen lepäs jo haudassa/
Katkelmat paskaset! tää on haurasta/
Pudotaan laumasta! Eikä toivoo elää/
Kunnolla! Koska joka päivä joku ei oo enää/

K.
Mikä mikä mikä on pieles!/
Kun maailma napsii jengii vierest/
Yks kerrallaa, me tätä kerrataan/
Hyvää yötä frendit! jatkoitte matkaa/

2.
Pauke ja rätinä! korvii särkee/
Mietin vaan, et onks täs järkee?/
Rauhaisaa hetkee! Ei kai koskaan/
Joka iskuun, pitää aina kostaa/

Ja kostolle kosto! Ilman loppua tälle/
Sanontakin on! Jouduttu ollaan heikoille jäälle/
Veti pois järjen! Ase korvaa puheen/
Koulutetaan tappajii! Ja pois tunteet/

Ruumiita maassa makaa! Ilman katumusta/
Lopetetaan tää! En enään haluu tuskaa/
Mut ei oo chänssii lopettaa! Ei mulla/
Jos jollain valta? Voisko väliin tulla?/

Terrorisointi vois loppuu! Ei verta enää/
Näin se menee! kun liikaa kuoleena lepää/
Ihan täysin turhasta syystä!/
Siks mä tätä tosissani pyydän/

1.
Eläkää huolella, mut kuolkaa kummiski/
Frendi subun paulois! silmät tuost vaa ummisti/
Mut eli lungisti! Ja taivaan portille suunnisti/
Ystävä kuoli, mut miks sitä surisi?/

Kaikille syrjityille! Nisteille, vähäarvosille/
Respektii taistelijoille! Tässä vähän arvoo sille/
Ketä taistelee! Ilman lupausta huomisesta/
Ulkon kylmä! Ketä selvii Suomen pakkasesta/

Kun porvari lapset takkatules, nauttii pullaa/
Kadul moni nuori, ottaa illoittain turpaa/
Sitä tääl tuppaa! Tulee jos liikaa lupaa/
Ei nää unta! Ja harvoi enää surraan/

Elättääkseen, tartutaan kaikkeen mitä sauman/
Rahan kiilto ei silmis! Raha tehny traumat/
Kadut kotina! Kylmissään öisin etsii sijaa/
Ja mitä porvarit valittaa? Et spuget maisemaa pilaa?/

K.
Naurettavaa naurettavuutta!
Ette oo keksiny mitään uutta!
Ette teidän toimijanne muuta!
Tekotapa on tappaa ja siihen teil lupa!

2.
Pyrit korvaa jalostamalla kansakuntaa/
Tää on propagandan muurit! Jonka harvat murtaa/
Mä näin tolle puolelle! Mä oon raivona/
Jo pitkän aikaa sitten aloin vaistota/

Viillot kehossa! Monet pudotetaan kelkasta!/
Ne taistelee! Mut ei pääse irti velasta/
Kasvaa kasvaa! Verisyys käsissänne/
Se ei olla me! Vaan te sen hyvän hävitätte/

Maailmasta, pikku hiljaa se kaikki kaikkoo/
Moni alkanu vaistoo! Ja todeta mitä aikoo/
Päättäjät, tahtoo vaurautta ja pituuttaa elämäänsä/
Ja niin lakkaa monen, taival elämältä/

Rakentanu pyramiidin, jonka olettais kaatuvan/
Päättäjille, jo vois olettaa tuomionpäivän saapunan/
Siks muistiin raapustan! Hetkii joita elän/
Et kun kuolen! Voisin viel tiedoissanne elää/

1.
Frendit kautta maan, teit jatkuvasti ikävä/
Mieli ailahtelee! Ja itkuu usein pidätän/
Unohdin kai liian useesti mainita kuin välitän/
Nyt kun erossa ollu tovin, sen vasta käsitän/

Harvojenkaa tuun juttuun, mut ne harvat rakkaita/
Eikä olis mitään, millä menetyksen vois paikata/
Jos sä ystäväni, olisit jossain muualla/
Kun mun rinnalla! En sitä anteeksi itselleni anna/

Tiedän et stoori on vasta nuori ja fressi/
Mut kaheksantoista vuotta! Ja moni frendi messis/
En mielelläni, jätä kavereita matkan varrelta/
Mut pakosta joutunu! Ja kaduttaa joka kerta/

Kun ystävä, ei oo enään niinkään ystävä/
Vaan tuttu! Ja se ei hyvää muistoo jätä/
Vaan arven, haluun vaan pitää kii teistä/
Mä vaan tätä kelaan! Ja mietin meitä/

K.
Ystävät! - Jos kuulutte mun piiriin
Niin kuulutte tähän biisin!
Ei nimii! Vaan oon siit varma vissiin/
Et tiedätte, ootte tässä yhtenä ystävist niist/

2.
Jos pelko on suuri, mul on pelon esteeks muuri/
Meinaan ystävät tukena! Ja siinä mulla tuuri/
Et monii frendeijä, jotka ei jättäs mua pulaan/
Ja jos tarviitte joskus apuu! Niin auttaa lupaan/

En oo ikin jättäny yhtäkään frendii satimeen/
Kärsiny vaik ite! Et nään ystävän iloisen ilmeen/
Jos ystävää pitäs vertaa johonkin, vertaisin Jumalaan/
Sil jokanen ystävä on pelastaja! Ja turvaa takaa/

Mitenkään tätä ei sais piilottaa! Ystävii hyvii/
Tietää hyvin täskin vaihees, muistoja pysyvii/
Naurattaa! Kuin nuoresta iästä asti sekoiltu/
Eikä edes harmita, vaik tietää ettei mikään toistu/

Sil ystävien seurassa, jokanen hetki on uus seikkailu/
Ja niist aion nauttii! Viel kun sinne asti viel taivu/
Tiedän, et oon aika rutosti laiskistunu näkee/
Mut silti sitä mielt, et jokanen ystävä on tärkee/

(Lyrics kun yks ystävä pyys tällästä, en tiä onks yhtään sellai mitä halusit?)

1.
Rukoilin ja huusin! Pyysin vastausta tähän/
Kädet nyrkissä, uhosin että elämäni jätän/
Jos en saa turvaa, tää on ollu turhaa/
Pelkoo kasvaa, ja pian jo itseni uhraan/

Demonit sisälläin, huutaa päästäkseen ulos/
Nuori neiti, mut jo mä kelkasta putoon/
Aika valuu käsistä! Enkä saa oteta reunalta/
Ikuisuus odottaa! Ja oon tästä niin varma/

Ystäville oon pelkkä narri! Jätkille pelkkä lelu/
Mun tunteit ei kuunnella! Ehkä liikaa itelläni kehun/
Oon itsevarma! Mut vaan pinnalisesti/
Nyt oon loppu! Mä en jaksa nyt virallisesti/

Tää tulee loppumaan! Elämä ja sen ohes kaikki/
Jotka mua koski! Tajuutte, kun oon vaiti/
Mun mieli on musta! Surusta ja pahoinvoinnista/
Huijasin olevani voittaja, vaik niin sanoin toisinaan/

Huuki.
Pyristelen suosta! Mut turhaa sekin on/
On ihme, et vielkin hengis oon/
Kun tuska ja taakka painaa harteita/
Liian monesti itkua! Ja murskattuja haaveita/

2.
Tieto kalvaa sisältä! En tuu selviämään/
Liian monet solmut matkas! En pysty selvittämään/
Syntyjään tuomittu! Miks siis ees pyristelen vastaan?/
Mä nöyristelen taval! Jolloin tiedän et tuun itseni tappaa/

Ystävät rakkaa, tää on vika hetki! Mun aika/
Lentää ja lentää! Ja pääni ikuiseen uneen painaa/
Haudatkaa mut, ja muistakaa hyvällä aina/
Älkää surko! Sil viel jokainen meist on vaina/

Miks siis surra toisen menoo? Ei siihen syytä/
Eläkää ilolla ja onnella! Sitä mä teiltä pyydän/
Ottakaa mut rinnalle! Taivaan enkelinä/
Mä tuun puolustaa teitä! Taivaalt enkelinä/

Ei oo aikaa, jolloin mä unohtasin teist yhtäkään/
Niin monta hyvää hetkee! Niin monta ystävää/
Mut aika vaan korjas! Heikoimmat ensin/
Mä tänä iltana, jo pois maailmalta lensin/

1.
Sydänt viiltää! Oliks sun pakko lähtee?/
Miettiny monet hetket, sun lähtös jälkee/
Et oliko vika mussa? En ollu sun turvas/
Vaan mä valitin ja itkin, sulle ihan turhast/

Syytän itseeni, samal kun tiedän etten sais/
Mut muista ystävä hyvä! Et rakastin ain/
En rakasta rakastamalla, mut rakastan/
Jokanen ystävä tärkee! Eikä sellasta takas saa/

Siks en haluis menettää, ikin yhtään läheltä/
Mut sä päätit omaa tietäs, haudalles kävellä/
Ikävä on kova, Eikä kestäs tällästä ikinä/
Tuu takas tänne! Mikään muu ei mua piristä/

Kylmät väreet, sattuu! Kun satuttaa/
Oot menny! Etkä voi tehdä enää paluuta/
Nyt kaipuna! Itken sua iltasin pimeessä/
Mä en vaan voi kun itkeä! En voi kun itkeä/

K.
Kiitos hetkistä! Kiitos kun olit luonain/
Matka jatkuu! Mut tuun muistaa sut ain/
En arvosta tekoos! En arvosta kuolemaa/
Oman käden kautta! Ei nähdä huomenta/

Ei nautintoo! Teit tollasen ilman syytä/
Tai et kertonu sitä! Nyt syyn mä pyydän/
Kerro mulle! Kerro mitä sä tunnet/
Kyl mä tiedän, et sinne ylöskin kuulet/

1.
Päivät raskaat, taakkana silmä luomien/
Itkusta kankeena! Ei enään idä huominen/
Mutta läpi huolien/ Kärsii huomisest/
Nuori alkaa nähdä, läpi ihmis kuorien/

Vaik ulkomuoto kaunis! Ei tee hyvää ihmistä/
Todennut sen! Ja vaeltaa tietä kivistä/
Sade kuultaa kasvoille! Mieli mustuu/
Iskut maailman! Ne ajat vielki tuntuu/

Usein tyttö murtuu! Ajautuu väärille teille/
Huutaa tuskasta ja surusta! ''Mitä mulle teitte''/
Ei ketään nähny! Oli pelkkä nautinto muille/
Tyttö, oli pelkkä kostuke muiden suille/

Kertakäyttö tavaraa! Ei arvoo niille/
Ja niin se tyttö, tuskan sisäänsä kitkee/
Yrittää olla sitkee! Mut sisällä itkee/
Ääniä pään sisältä! Muistona virheet/

Huuki.
Tytön tarina! Tytön jonka unohditte/
Piditte ala-arvoisena! Mut ite alemmas putositte/
Nyt taivaas itkee! Itkee ja niin sataa/
Vettä taivaalta! Nähdessä viellä rakkaat/

Kärsivän ja ikävöivän! Tyttö kultaa/
Mut tiedetään! Et tyttöö viel kuullaan/

2.
Räväkkä sielu, näkyvä ja äänekäs/
Hövelit jutut! Ja monet omat päätelmät/
Ei tyhmä, mut niin kokematon viellä/
Ei eläny tarpeeksi! Ja siks ei tarpeeks tiedä/

Ruumis sano toista, mut pää sen lopetti/
Matkanpää tysähti! Ja se meitä muita opetti/
Täl pinta-allalla, ei oo turva paikkaa/
Nyt elossa, voi pian jo ollakin vainaa/

Tytön opetus, oli ettei kannata luottaa/
Että matka jatkuu! Huomenna jo voi kuolla/
Tyttö meni oman käden kautta!/
Mut muutenkin se matka johtaa hautaan/

Ikävältä ja surulta, ei välty kukaan/
Mut tiesin sen jo! ettei elämä pääty juhlaan/
Tyttö vaan muistutti, siitä kaikesta/
Liian nuorena! Ei eläny elämää naisena/

1.
Hiekka valuu käsist! Tiimalasi murtunut/
Huuto ei auta! Poika on puheensa puhunut/
Haukoo viimeiset henkäykset! Tuskaa/
Maali tauluna maailman! Ja siitä rustaa/

Ongelmat kasaantuu! Ne iskun latautuu/
Iskut tuntuu! Ja niin poika lamautuu/
Verinen kyynel, kirvelee tullessaan/
Liian kauan haaveili, liian kauan unelmaa/

Odotti poika pieni! Niin sitä taas vietiin/
Ja nyt kyynelii jo virtana vierii/
Varjojen takaa, silti poika pyristelee/
Tietää ettei voi muuta, ei hyvin mene/

Synkin hetki koittaa! Poika karjaisee/
Tie pimeä, ja kukaan ei alkanu valaisee/
Pojan tietä! Nyt jo harhailee/
Viistoista vee! Ja nyt jo harhailee/

K.
Pyritään parempaan, sokeena jatketaan/
Heikoille, tarjotaan jotain viellä vahvempaa/
On silti silta alkanut jo katkeemaan/

2.
Henkisesti loppu, napein koittaa selvii/
Välil tuntuu, ettei voiskaan voittaa pelii/
Jäädä henkiin! Mut napeist mielenvikaan/
Lääkärit antaa napit! Jotka toimii mielen virkaa/

Oma ajatus, on toisen sinne laittama/
Viikonloppusin, poika löytää itsensä laita maalt/
Onnistu taas kuolemaa viikon luistamaan/
Rukoilee! Ja totee et tulee tän muistamaan/

Ikuisesti, siihen asti kunnes on vainaja/
Viha sisältä! On taas alkanu sainata/
Pillereist lohtuu! Mut onks se oikein?/
Toinen tapa kyl, pojan pois veis/

Poika seittemäntoist kesää, viettää/
Ja vielläkään, ei oo vaihtanu mieltään/
Pojan kädet tärisee! Ne pelosta liikkuu/
Ja niin pilleri purkki käsistä tippuu/

k

3.
Pojan matka katkes! Oli kuollu ennen iltaa/
Ei löytyny onnee! Ei löytäny enää virtaa/
Lupas lopettaa! Mut näin sitten kävi/
Tieto tuskaa! Ja tiedettiin et se kärsi/

Nyt rukouksiin kantautuu! Veli rest in peace/
Tullaan takanas! Mä pidän siit kii/
Et tullaan, kun on tulevan aika/
Viel olla, mut viel kerran ollaan vaina/

Sun rinnallas, joskus ja siit ikuisuutteen/
Meiät kaikki, kun haudataan maiseen turpeen/
Ristitsen kädet! Toivon pelkkää hyvää/
Tää on tapa purkaa! Tarttuu paperiin ja kynään/

Rustaan susta! Ja kerron kaipaavani/
Mut ystävä hyvä! Mä tuun aikanani/
Rustaan susta! Ja kerron kaipaavani/
Mut ystävä hyvä! Mä tuun aikanani/

1.
Laita pääs, mun olkapäätä vasten/
Susta haluun äidiks mun lasten/
Sua mä tartten! Ja niin katseest/
Katseeseen katoin! Kaikki aattees/

Ja oot just sitä mä tahdon, tarviin/
Sä oot se kenenkaa haluun lapsii/
Yhteisen tulevaisuuden, ja kaiken/
Haluun vaan just tän yhen naisen/

Sun seurassas oon vaan sitä/
Mitä pitää! Ja susta niin pidän/
Mä rakastan sua! Ja se on niin totta/
Mä haluun nähdä mihin tää johtaa/

Matka on mäkien, ja kumpareiden peitossa/
Mut silti sä voit huoletta olla/
Sillä mä en luovuta! En ikinä/
Sillä, oot mun valon kipinä/

k.
Kulta rustaan susta! rustaan multa/
Matka täältä sinne on matka tuskasta turvaan/
Rakas kirjoitan tätä! Toistan tällä/
Mitä rakastan! Ja en ikin sua jätä/

2.
Tässä oon! En vois kuvitella mitään muuta/
Mä vaan mietin kroppaas, ja ihanaa suutas/
Suudelmat vaihtuu! Ja näin mä jaksan jatkaa/
Mun eikä sun tarvi jaksaa yksin taakkaa/

Voidaan iloita! Siinä missä muut ei voi/
Sillä silloinkin kun jouduin sairaalaan, sä leivoit/
Mulle paranemisekseni! Herkkuja hyviä/
Mä haluun kaikki ihanat hetket hyvittää/

Olla yhtä hyvä, tai ees vähän siihen suuntaan/
Mut rakkaus on tää! Eikä sitä mikään muuta/
Rakkaudesta arkipäivään! Haluun kokee kaiken/
Haluun pysyy rinnallas, kun löysin laises/

En irti päästä! Haluun nähdä huomisen kanssas/
Sillä, yksin tää matka olis liian raskast/
Ja oon käyny jo sen elämän kerran/
Nyt parannan itseeni edes sen verran/

''
Enkelit sut mulle toi
Mut miks nää nyt luovutti
Sun kantaminen raskasta on
Mut mä jaksan viellä vähän
Aikaa tarvitaan
Ei se pakosti tuu meille riittää
Älä lennä viellä
Palaa luokseni

Sä saat rauhan myös täällä mun luona
Mä toivon et sä löydät onnen

Mä jaksan
Mutten kauaa
Sulle onnea en pysty antamaan
Oon liian sokee
En usko tähänkään

En haluu muistaa sua
Kun sade kuultaa läpi pisaroiden
Anna mulle tää aika elää

Sä saat rauhan myös täällä mun luona
Mä toivon et sä löydät onnen

Nyt sen tajuan
Mä tein väärin
Olisi pitäny antaa sun lentää
Antaisitko anteeksi
Kaikki mun virheeni
Yritetään viellä uudestaan

Sä saat rauhan myös täällä mun luona
Mä toivon et sä löydät onnen

Sä saat rauhan myös täällä mun luona
Mä toivon et sä löydät onnen
''