IRC-Galleria

(Intro tarinan alulle ''kertoja'')

Salakavalasti! Se iskee suoneen/
Lupailee paljon, mut pitää tuotteen/
Mitä huomen? Väkivaltaa ja verta?/
Naulitset itses arkkuun! Sitä se vertaa/
Viel kerran, se sotilas laskee aseensa/
Kautta kannon, menettää aseman/
Viel värähtelee, tanner tärähtelee/
Monen matkan, aseel päättää vereen/
Ja mikä hallituksen kanta?/
Nappeja lisää! Mitä sattuu antaa?/
Unohdetaanko ne? Vai saadaanko rahaa?/
Sitä ei tiedä! Mitä meiltä vaaditaan niellä/
Ei kestä viellä! Niin pitkään kun sä siedät/

(Tarinan ensimmäinen rooli ''syypää'')

Päällimmäisenä mielessä, koston himo/
Sisältä tuska! Ja sisällä jokin kiro/
Mikään ei sido! Mut naruissa kiinni/
Riuhdon tuskissain! Mut en pääse irti/
Ihmiskunta hyökyy päälleni/
Mut taistelen vastaan! Jättämäl jälkeni/
Enkä jätä jälkeeni! Ketään alempaa kastii/
Maailma tarvii johtajaa! Niin saakin/
Ihmiskunta on virhe! Julma vitsi vaan/
Koht haukoo henkee! Ja varvistaa/
Kansakunta! Kun ase antaa tulta/
Ja saavat tuta! Jumalaisen hahmoni/
Ja näin saan itse läpi tahtoni/
Unohda lakkosi! Asein tahto läpi/
Mulla vain, on päättäjäin käsi/

(Tarinan toinen rooli ''Uhri'')

Päivä alkaa, niinkuin aina ennenkin/
Aamiais pöydäs, löydän perheeni/
Ennen koulun alkuu, viel matkaan/
Koululle, kavereit jo vastas/
Päivä chilli, Illal harkat mieles/
Ei huonosti mee! Ei mikään pieles/
Sit tulee käänne! Kuulee kuulutuksen/
Varokaa aseistettua! Herättää tunteet/
Mitä mä teen? Mihin mä meen?/
Sydän tykyttää! Ja tuskan näkee/
Juoksuu käytävällä! Sekasortoo/
Tajuun jonkun, hautovan kostoo/
Pakenen! Syke hyppii sadoissa/
Pakko mennä tonne! Ei reittii toista/
Sit näkyy mutkan osa! Vaivun uneen/
Tieto leviää, siit huomen pystyy lukee/
Menehtyneitä monta! Muut sekä minä/
Enkä pystynyt kestämään enään sitä/

(Tarinan kolmas rooli ''Läheiset'')

Yleinen hälyytys, radio nopeasti päälle/
Tiedottomuus, vie kaikilta järjen/
Radiossa painotetaan, uhreja on/
Itku lähellä! Mut viel urhea on/
Tiedoissa kerrotaan, Lapseni koulusta/
Kuulemma kukaan ei ole turvas/
Poliisit jo paikalla! Pauketta kuuluu/
Sydän nousee kurkkuun! Pahalt tuntuu/
Mieli mustuu! Haluis juosta apuun/
Ja haluis viimeiseen oljenkorteen tarttuu/
Mut kehotetaan pysymään poissa paikalta/
Ei tietoa läheisistä! Ja viel on aikaista/
Sitten tieto leviää! Onko hengissä?/
Ei ole, eikä tuska enään ikinä hellitä/
Ei hellitä!

Kyynel valuu, hukkaan heitetty elämäni/
Miks se olin mä, joka tästäkin kärsin?/
Synnyin rauhassa, mut elämä olikin haurasta/
Ja monesti olin jo lähel makaavani haudassa/

Nyt monen vuoden takaa! Päättäny/
Et tää ei tuu tapahtuu hyvin! En jättäny/
Ikin pahaa oloo, toisten taakalle/
Ite sanoin aina! et ite sit kannan ne/

Jääräpää ehkä joo, mutten halunnu satuttaa/
Ja nyt jopa vähän, alkanu tää kaduttaa/
Olin villihevonen, joka ei ollu valmis satulaan/
Hypin loikin! ja aloin näitäkin sit raapustaa/

Sit patoutumat, riisti monet hetket multa/
Niin mietin, et missä on mun turva/
Kaikki oli niin vaikeeta, itkuiset illat kärsin/
Ja niin päätin! Ja niin kaiken taakse jätin/

1.
Pyristelen vastaan, mut ääni sisältä huutaa/
Tilanne käsittämätön! Enkä pysty tätä muuttaa/
Kädet täristen kirjoitan kirjettä musteella/
Yskä velloo ulos! En pysty kuvaa tätä tunnetta/

''Valentris on bäck'' Se tulee päähäni/
Huudan kauhusta! Voi kumpa mut jättäsit/
Rauhaan tänne, en mä haluu tätä enään/
Haluun jo viimein, rauhassa elää/

Synkkyys peittää, illan tavoin pimenee/
Veriteot mieleen! Ne taas ilmenee/
Heijastuksineen! Seinälle ja katoaa/
Sen siitä saa, kun tunteensa patoaa/

Ja nauru alkaa! Valentris sykkii jälleen/
Se huutaa, ''miäs sä jäät yksin tänne''/
Tajusin jälleen, et rakkaat on vaarassa/
Enkä voinut enään edes onnee niille taata/

1.
Sänkyni laitamalta, löydän usein itseni/
Katselemassa seinämille! Peloissa itsekin/
Olen tehnyt tätä ennenkin, monet kerrat/
Itkeny lammikot! Ja vuotanu verta/

Harmaa arki, mut eihän viikonloppukaan värikäs/
Aina vaan miettiny, mikä tätä elämää värittäs?/
Yksinäisyys, ottaa mua jo niskasta kiinni/
Pyristely on turhaa, sil mä en pääse irti/

Haluisin olla niinku muutki, mut silti nautin tästä/
Olla erillainen, ja toisel taval eteenpäin päästä/
On monesti masennusta! Mut nuorin viellä/
Eihän tän ikänen poika, viel tietään tiedä/

Mut samal, kun kaipaa jo lepoo ja rauhaa/
Niin olisko väärin kaikota pois vaan hautaan?/
Mikä huomisessa muita kiehtoo?/
Kun itseeni se vaan niin paljon etoo/

K.
Mä petyn pettymistä! Yksinäisyys petkuttaa/
En löydä onneeni! En löydä turvaa/
Tarviin läheisii, tarviin jonkun viereen/
Ja nyt tän toiveen, pistän syväl mieleen/

2.
Murtunu poika pieni, aina rustaa tekstejä/
Pitää viel kiinni, mut haluu irti hengestä/
Mut kantti ei kestä! Ei oikeen tajuu/
Miks joku oikeesti tosissaan elää haluu?/

Aina on napit vastakkain, sukset ristissä/
Eikä tästä maailmast varmaan löydy ihmistä/
Joka ajattelis toisia, enemmän kun itseensä/
Mut kai se on normaalii, et rakastaa itseensä/

Helppo murtaa, mut vaikee pitää ehjänä/
Hymy kyl nähdes, mut huutoja perästä/
Massan mukana uidaan, jos sä siitä hairahdat/
Sade kuultaa kasvoille! Ja se toisii alkaa vaivata/

Kyynel poskeen vuotaa, kun toinen vihaa suoltaa/
Et oo piireissä! Kyl ne sen taas huomaa/
Kaks sanaa! Ystäviä aina, ei taida pitää/
Sil se mitä tapahtuu! Et voi sille mitää/

Ystävyys siteitä! Pitää vaalii kun hengee/
Ei kannata stressaa! Kyl vihamiehii haalii kerkee/
Suotta juosta suohun ilman päämäärää/
Ystävyys ja läheiset! Ei ketään tääl määrää/

Sil kun toisest oikeesti välittää! Sen tuntee/
Ei määrättyy paskaa! Vaan jaetut murheet/
Sekä ilot! Joita helpommin karttuu/
Kato helpompi hyviin juttuihin täs tarttuu/

1.
Aina pyrin olee hyvä, aina pyrin parhaaseen/
En ikänä haluu satuttaa, enkä rankasee/
En dissaa ihmisii, vaik ne piikittelyn alottaski/
Ja jos joku alkaa uhittelee, mä takapakkii ottasin/

En oo pyhimys, mä teen paljon virheitä kokoajan/
Mun pirstaleista, ei oo kokonaista kokoamaan/
Oon vahvimmillanikin heikko! Sillee se menee/
Kato mieti nyt, miten menneisyys arpii tekee/

Haavat kehossa, näyttää arpina kokemuksen/
Vaik tunnun tunteettomalta, niin mä koen tunteet/
Vaik exiltä kysyski, ja ne pistäs paskaa niskaan/
Niin mä toteen, et vaan totuuden niilt saa/

Oon ollu paska niille, niil oikeus purkaa se/
Nyt tajunnu vasta, et mä valita turhaan en/
Sil mitä mokaa, sen ite kyl sit pitää korjaa/
Pahoillani niille ketä loukkaan, en halunnu heittää lokaa/

K.
Vaik vaeltasin aavikolla, janosta huutaen/
En olis parempi! Vaik maailmaa muuttaen/
Parempaan suuntaan, se ei musta parempaa tee/
Oon se mitä olen! Siks mä vaan pyydän anteeks/
Mä pyydän anteeks, anteeks oikeesti teiltä/
Mä olin tyhmä! Nyt tyhmyyden pois heitän/

2.
Päihteet, viihde kaikki tää on entinen elämä/
Haluun hyvää karmaa, nyt jo viimein kerätä/
Sil mun tunteet, ne on hyvin herkät nykyään/
Toivon, vaan et saan nykyset läheiset pysymään/

Menetys sattuu, ja oon pahoillani siitä/
Huomaan liian usein, ettei teihin yhteyttä pidä/
Vaik sitä pitäs! Mut liikaa muuta tekemistä/
Tai no ei oikeestaan! Mut silti ei se aika riitä/

Typerä tekosyy, en vaan jaksanu tehä töitä sen eteen/
Et ehittäs näkee! Niin tää maailma vaan menee/
Jätät kerran tekemättä, teet sen uudestaan/
Nyt siks usein iltasin hairahdan rustaa unelmaa/

Siit kuin vois kaikki olla toisin, tän osalta/
Olisinpa ollut parempi! Miks en vaan voi osata/
Olla niinku pitäis, onneks nyt elämäs nainen/
Jota rakastaa, ja se saa multa sen kaiken/

Intro.
Kuuletko sä mut, vieras
Olen talossas, vieraan
Olet luonut kaiken tämän
Ja odotat mua, kun kaiken jätän

1.
Koita ymmärtää, ettei helpolla päästä/
Tiedän että tiedät! Muttet helpolla päästä/
Nyt kertomal säästät! Meidät helvetiltä/
Mut silti nään painajaisia siitä helvetistä/

Kova kovaa vastaan! Mut entä me heikot?/
Ollaan luomuksessasi, kun hauras veistos/
Pudotaan, sirpaleet peittää maan kaikkineen/
Ja tiedän, kun joku sen jo mainitsee/

Me kaikki ollaan tuomittu, jo ennen elämää/
Täällä vaan turhaa pahaa karmaa kerätään/
Ja kun vikaa kertaa suljetaan silmät tälle/
Niin aina joku jää, suremaan tänne/

Ja kun vaalein siivin, lennetään taivaalla/
Jatkaako ketään ikinä surutta taivalta?/
Ei varmaan ole, ketään ketä kestäis kaiken?/
Siks munkin on vaikee vältellä tätä aihet/

K.
One by one, you gonna kill us all/
Viimeisin voimin, nuori viellä tarpoo/
Menetyksen summa, kadotuksen tuska/
Ei se ollut turva! Vaan ikuisuuden turma/
Oot vieras! Vieras ikusesti ja nyt
Oot vieras! Vieras aina ja ikuisesti!

2.
Moni nuori, tahtoo pukea siivit jo selkään/
Ei vaan kestä! Ja elämäänsä pelkää/
Voiko turhuudesta päästä irti? Kerro se/
Mikä on elämä? Ja onko meillä velvoite?/

Halusitko sä vieras, meistä tuttavan?/
Tiedän että tunnet kaikki! Pitääkö silti uhrata/
Ja kostaa? Kun ollaan heikommillaan/
Meissä pelkkä suru, aina virtaa/

Tiedän, että tän olet meille suonu/
Mut miks et meidän surusta luovu/
Tiedän, että maailma karsii tyhmimmät/
Mut miks hyvät kuolee ekana? Ei oikeen pidä/

Sana parret tässä tilanteessa enään/
Mä vaan en tajuu, ja silti koitan kestää/
Sil hyvät ensin, niin elän ikuisesti täällä/
Ja silti tuntuu, etten haluis enää ees jäädä/

Valoin savesta astian, Rikoin sen vihasta/
Pirstaleet jätin maahan! Annoin raivon virrata/
Olin puhtaan vihan ja tuskan ympäröimä/
En pystyny puhuu! Olin muka turhaan tääl/

Itkin ja murehdin! Vaikka syytä en tiennyt/
Tiesin, ettei se tie, pitkään mua eteen vienyt/
Sit kun se alko puhuu! pääni sisällä puhuu/
Kaikki alko tummuu! Ja se alko tuntuu/

Musta vaan tuli sairas, paskamainen ystäville/
Ja nyt tiedän, et viha oli yhä virhe/
Jota en voi kumittaa, poies mun elämästä/
Nyt kun iltasin makaan selällään tääl/

Kelaan, miten voisin korvata kaiken tän/
Itku herkissä! Olispa ohi vaihe tää/
Olispa helpompaa, vaan luottaa tulevaisuutteen/
Mut kun sit taas iskee, kovaa murheet/

Kertsi.
Kymmenen syytä, olla yhes yhä/
Sua rakastan, ja oot mulle hyvä/
Ollaan yhtä! sen voinen jo todistaa/
Haluun aina et siinä vieressä voit komistaa/
Kun mul vaikeeta, olla siinä tosissaan/
Ja halata! Mä voin silloin sulle elämäni omistaa/
Yhteen elämään mahtuu yks rakkaus...

1.
Tiara kuulus pään päälles, prinsessani/
Rakastun tuntuu tält jälleen, prinsessani/
Vaik ulkona pimeetä, sun luonas valosaa/
Aina kotosaa! Ja osaan nyt pitää sitä arvossaan/

Ennen loukkasin, ja en ollu sun arvoisesi/
Nyt haluun et huomaat! Mut sulle oikeeksi/
Sil oon parantanu tapojani! En oo se jäbä enään/
Olet mun aurinko! Kanssas vaan haluun elää/

Ja jos nyt saan luvan, annan elämäni käsiisi/
Sillä tiedän, että muuten mä vaan kärsisin/
Kanssas kaikesta tulee totta! Mistä uneksin/
Ja näin saan kartotettuu, kaikki tunteeni/

Kerron sitä sulle, kerron kuin ihanaa/
Vaan olla kanssas! Ja kun siin halaat/
Sykkii sydän, kuin viimeistä päivää täällä/
Rakastan sua, ja toisin ei oo ees väittämäänkä/

K.
Kymmenen syytä, olla yhes yhä/
Sua rakastan, ja oot mulle hyvä/
Ollaan yhtä! sen voinen jo todistaa/
Haluun aina et siinä vieressä voit komistaa/
Kun mul vaikeeta, olla siinä tosissaan/
Ja halata! Mä voin silloin sulle elämäni omistaa/
Yhteen elämään mahtuu yks rakkaus...

2.
Olen niin haavoittuva, vain kansssasi pystyn/
Ylittämään esteet! Ja pysymään vielki pystys/
Vaik elämä koittaa kaataa! Sä mua tuet aina/
Ja kun sä hymyilet, ei mikään muakaan paina/

Vaan voi heittää huolet pois, niinkun niit ei oliskaan/
Voin siis vaan kaikki teokseni, sulle nyt omistaa/
En tarvitse muuta syytä jatkaa elämässä kun sut/
Ei oo tunnetta toista, kun se miltä sä tunnut/

Kun kosketan sua, ihan kaikkialle sun vartaloa/
Alan käydä kuumana, kun olisin palavassa talossa/
Olet mun liekki, joka lämmittää kylminäkin hetkinä/
Ja olet se syy! Miksi vielkin täällä minäkin henkitän/

En haluu irrottaa otetta kullastani, enään ikinä/
Sil kun kerran vajosin, niin en saanu katsetta irti silmistä/
Olet mun enkelini! Joka luonu mulle onnen mieleen/
Ja niin joo! Eihän mikään voi enää mennä pieleen <333

1.
Minä plus sinä! On ikuisuus kaikkineen/
Sinä päivänä kun kohdattiin, löysin tarvikkeet/
Mihin ikinä tarvitsen, sillä olet mulle kaikki kaikessa/
En olis uskonu! Et löytäsin kaiken tän naisesta/

Mut nyt kun kohtasin sut, kohtasin parhaan/
Ei jalat paina enään raskaan! Kun saanu rakkaan/
Joka auttaa ja kantaa! Osan vaikeuksistani mukanaan/
Ja tiedän aina, että sut kulta viel vaimoksi mukaan saan/

Lupaan aina olla, se sama johon ihastuit silloin/
Ja nyt jo tiedän, että viel muistellaan tätä illoin/
Kun aikaa kulunu, hymyillään yhdessä pitkään/
Ikään joka johtaa onneen, mikä ei lopu sitkään/

Kun kuolema kerää! Vaan ikuisuus odottaa meitä/
Tiedän et me ollaan luotu toisille, enkä sitä pois heitä/
Teen sen viel sulle selväksi, että olet valo matkaan/
Jotka haluun jatkaa! Ja jakaa joka ikistä elämän palaa/

K.
Jos rakkautta ei olis, en tietäs mitä mä olisin?/
Sen jo yks ainoa ilta pelosta mulle todisti/
Itkin surusta, peläten että menettäsin sut nytten/
Mutta nyt kun mahdollisuus, meidät yhteen kytken/
En päästä irti, vaik maailma pakottaisi/
Siin tapauksessa, me yhdessä maailmaa pakoiltaisi/
Ja katsottas ulos iltaisin/
<3

2.
Sisälläni palaa, ja kaipaan vaan luoksesi/
Aina kun olet poissa! Mä vaan itken vuoksesi/
Sillä kaipaan, ja haluisin jo halata sua jälleen/
Ja niin teenkin, pitkän ja tuskaisen hetken jälkeen/

Kun tuntikin erossa susta, tuntuu pahalta/
Tunteet yhtä! Ja kulta vaan sua mä rakastan/
Joka ikinen sekuntti jonka elän, elän miettien sua/
Ja jos on musta kiinni, en anna sulle pahan tapahtua/

Vaan loisin turvaisan paikan, sulle ja tulevaisuudelle/
Lapsiikin tahtosin kanssas! Enkä voi mitään tälle tunteelle/
Sil kun kerran sain susta kiinni, en haluis ikinä irti/
Katson vaan sua, ja taas mä uppoudun silmiis/

Ikävä kyllä, aina ei edes muista arvostaa tätä tilannetta/
Mutta jokainen hetki kanssas! Vastaa mun ihannetta/
Johon kaivannu sua, sil mul oli ennen kehos rako/
Ja sä sen täytit! Ja siks sun nimees huutaa tahdon/

K.

3.
Haluun olla se joka pyyhkii kyynelees poskilta/
Ja se jätkä, joka viettää kanssas joka ikistä iltaa/
Pitäen kädestäs! Ja halaamalla niinkuin viimeistä/
Halii saadessa! Ja niin mä taas ihailen piirteitäs/

Mä oon avun tarpeessa! sil sä oot liian hyvä mulle/
Ja meen täysin sekasin! Enkä osaa kertoo mitä tunnen/
Kun hymys kohoo huulille! Ja se on niin kaunista/
Niin mun on vaikee, olla muuten kun nauttia/

Söpöytes, ei jätä mitään rajaa, toisille enään/
Tahdon sut vaan, en tahdo enää muuta ketään/
Koska oot mun rakas, se oma kullan nuppu/
Ja päivä päivältä, susta on mulle tärkeempi tullu/

Tarviin sua vierellenni! Joka tukee kaikessa eniten/
Ja kiitos päivistä näistä! Ja täst kiitoksest tulee perinne/
Sil mikään ei oo pysyvää, mut sä oot silti siinä
Ja se on jo suuri, syy miks susta iltasin kiitän/

<3