IRC-Galleria

Muistatteko sillo joksus ku pidettii porukal hauskaa ja tehtii kaikkee tyhmää?

Sillo oli iha älyttömän hauskaa ja ihanaa.. nyt kaikki on muuttunu yhä oudonpaa suuntaa.. välil tuntuu ettei teit tunnista enää samoiks ihaniks ihmisiks! Voi olla myös et oon ite muuttunu.. tottakai.

Siltikin mietin ain mitä sille entiselle on käyny.. mitä tää on nykyään...Ja siltikin teit on ain ihana nähä.. ootte ihania... joskus hieman rasittavia mut, ilman teitä en selviäis... <3

Joskus mietin et ku vois viel palata siihe entisee.. siihe samaa hulluu porukkaa mikä oli joskus... onks käyny sit nii et myö vaa aikustutaa ja mietitää ettei voida enää tehä mitää kivaa(tyhmää)mitä joskus tuli ain tehtyä ja sit naurettiija saatii hävetä silmät päästä... mut kivaa oli silti aina... nyt kukaa ei kehtaa enää...

En tiiä mitä mieltä te ootte mut silti ootte mulle se tukipilari... Se ainut! Mietin vaa et mitä te mietitte ikinä... meitä muita? Tai et mitä oli ennen.. ? Tai mitä on tulemassa?

Joskus ois kiva osata lukee ajatuksia,tietää mitä oikeesti ajattelette.. ehkä on kyl parempi ettei osaa sitä ajatusten lukemisen taitoa... kaikkee ei tarvii aina tietää...

Jos joskus meidän tiet erkanee iha kokonaa nii toivon vaa kaikille kaikkee hyvää
Ootte älyttömän rakkaita ja tärkeitä... vaikka meneeki hermot joskus mut, kenellä ei menis...Vaik tapahtuis mitä nii en haluu ikinä menettää teistä ketää.. teil on aina paikka mun sydämmessä <3

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla ihan mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.