IRC-Galleria

"käytä mua tai vittu hyväks käytä mua
mieleltäni en voi kuitenkaan koskaan parantua
älä auta mua, ei älä anna apua
vihaa mua, älä anna mun rauhoittua
osta mulle panta voit mua taluttaa
kuljen minne vaan, minne vaan haluutkaan
olen mukanasi kunnes et mua tarvii
ja sä oot yhtä kylmä ku vittu talvi

sano mulle mitä ajattelen mitä teen
voit vihata mua ja antaa kylmän katseen
kun et tarvii enää niin heitä roskikseen
minä vielä hirttäydyn syyllisyyteen
katoon hiljaisuuteen katoon olemattomuuteen
ettet vaan löytäisi mua uudelleen
ja taas yksi puoli harmaaseen todellisuuteen
kävikö sulla mieles että mullakin on tunteet"

Ota pähkinää ruma lapseni.

Se helpottaa.

Lähden Ronjan kanssa radalle 17:ta ratsukkona.

Pelottaa.

Itken.


Olisitpa täällä, ottaisit syliin, pyyhkisit kyyneleet ja kertoisit kaiken olevan hyvin.

*itkupotkuraivari*

Tänään äikän koe.
Mene eläpi, tiedän sen.
Ellei aikaisempi analyysi mennyt perseelleen.


*itkupotkuraivari*

Illalla Sen yhden kanssa lenkille.
Jos eilinen puhelu meni huutamiseksi ja tappeluksi,
entä lenkki?
Onneksi voin aina lähteä Edin kanssa juoksemaan pois.
Ja uskon että teemme niin.

Miksi on vaikea ymmärtää,
että minuun voisi edes joskus joku luottaa.

Tänään eikä eilen kukaan.


*itkupotkuraivari*

Ja tänään sain chapsit <3
Kolme ja puoli tuntia on ollut jalassa, ja hymyni vain loistaa.
Vaikak voin vielä maistaa musiikinopettajan ihon maun huulillani.

Näin unta että olin musiikkinopettajani rakastajatar.
Musiikin opettajani on nelikymppinen mies.
Ja uskomattoman hellä.

Huomenna matikan koe, en pääse läpi. Tiedän sen.

Viltti herra kyyditti minua tänään, liian nopeasti, mutta ihanasti <3
Meni vasemmallekkin oikein kiltisti, vaikka maastossa pyöri kuin pieni hyrrä <3

Juu, 4päivää :/


"tuskallisen suhteellista totuus on ei lopullista
veden lailla muotoutuu uomaan josta sen täytyy mahtuu
mä en puhu roskaa vaikka en anna sydäntäin ostaa

kaduilla tuulee taas tuli on irrallaan henkilökohtaista mikään ei oo
kaduilla tuulee taas savua ilmassa henkilökohtaista kai muuten vaan

onko olemassakaan kokonaista totuutta
sirpaleita kerännyt oon aivan liikaa"

Siivosin tänään huoneeni, pitkästä aikaan.
Siihen oli mahtava syy.

Ahdistus ja suru.


Huomasin että minua vituttaa tekstiviesti riidat,
ja vaikka haluisin itkeä,
silti hymyilen ja nauran muiden mukana.

Ero, mutta ehkä uusi yritys?
En tiedä.

Olen antanut tähän suhteeseen niin paljon.
Ja nyt,
en enään tiedä.

Parasta päivässä oli ratsastuskamojen osto <3

Muuta hyvää ei ollutkaan.

Parhaaseen yhteisöön liityin <3
No joo, huomenna i see Jonna ja meet ratsastushousut <3



"Tänään on päivä jolloin mieleni on mutaa
Amputoidut jalkani eivät käskystä futaa
Onni löytyy divarista taivaalta satelliitista
Nälkä kasvaa suuremmaksi kantajaansa

Laimenna mut haalista mut poista kokonaan
Ei saa jättää yhtään todistajaa

Todellisuus nousee vielä kerran viemäreistä
Vuorovesi kääntyy peittää alleen toisen meistä

Laimenna mut haalista mut poista kokonaan
Ei saa jättää yhtään todistajaa
Tehdään tästä voiton päivä jäljet peitetään
Ja huomenna on toisenlainen sää"

Äiti käski ostamaan ison kasan vaatteita.
Hienoja on ja odotan innolla että ne tulee,
ihan netistä jopa tilattu!

Ja asiaan estekisat, viikko jäljellä!
Ja äiti on valmis ostamaan niihin ratsastushousut ja kaikkea muuta ylimääräistä.
Sano että ne on aina niin laitettu, että pitäähän munkin.

Laskettiin että jos 300euroon saan ratsastus kamat hankittu aon hyvä.
Ja uudet koulukirjat maksaa 100euroa.

Äitini on sekaisin,
mutta rakastan vaatteita, kenkiä ja laukkuja <3
Kaikkea mikä maksaa ;)