IRC-Galleria

Ain' meille kaikille sattuu ja tapahtuu
hetkii haikeit, aikoi vaikeit
mut niist vaiheist ei saa lannistuu
joskus täytyy miettii ite
ottaako vastaan viimeisen kiven
suojautuuko ja on onnellinen ihminen.

välil vaikeit hetkii ollu kyllä mullaki
jaksan silti uskoo että niistä yli tullaan
ja tullaanki mikäli vaan jaksaa vastaan taistella
kehollaan, mielellään ja kaikil aisteilla
jos sust tuntuu pahalt, älä mieti sitä hetkee
mieti elämääs, koko kulkemaas retkee
mieti mitä tulevaisuus voi sulle vielä tarjota
toivon että sil saat ajatukset pois varjoista.

Mä ymmärtää en voi
Miten jotkut ihmiset voi tehdä tekojaan
Mä ymmärtää en voi
Miksi aina joku tulee riitaa haastamaan

Vain kerran täällä päällä maan
Me kuljetaan, vain kerran meidät
Arkkuun suljetaan
Vain kerran täällä päällä maan
Me kaadutaan, vain kerran mullan
Alla maadutaan

Mä ymmärtää en voi
Miksi toiset värin vuoksi vihaa toisiaan
Mä ymmärtää en voi
Miten aseet turvata voi rauhan päällä maan

Siis miksi ihmiset ei voi olla rauhassa
Tän kerran täällä kun ollaan

Kerran vaan.

Mä haluan unien maailmaan sun kanssas kahdestaan
Ei silloin tarvitse yhtään ajatella tätä pahaa maailmaa
Kyllä unetkin loppuu aikanaan, vaik ei sitä ehkä tahtoiskaan
Silloin täytyy jatkaa matkaa maailmaan parempaan

Saavut jälleen tyhjään huoneeseen,
kaadut yksin vuoteeseen
Koitat silmäsi ummistaa,
voitko ikävän unohtaa
Ikävän unohtaa.


Tiedät että elämä opettaa,
mutta onko se liian ankaraa
Pitää jaksaa vain päivä kerrallaan,
juosta pakoon maailmaa
Joka nurkan takana odottaa,
sinua selkään puukottaa
Pitäisi yrittää ymmärtää, koittaa jaksaa pidempään
Jaksaa pidempään.

Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, nauroin hänen taimeaan, oksa vain
Kun ensilumi peitti sen, hän suojas taimen varoen, sitä vaali niin
Hän sisään juoksi tohkeissaan, melkein kaatui juostessaan, nauroi kyyneliin

Hän oli keiju, mikä lie. Joskus sanoin, totta vie, sinut suuhun syön
Toi kerran kotiin koiranpennun, piti sitä peiton alla koko yön
Kun tv:tä me katseltiin, hän uskoi jopa mainoksiin, niin muistan sen
Ja vuoksi jonkun nyyhkyleffan itki hän joskus hieman häpeillen

kertosäe:
On aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin
Muiston kun unohtuneen
Taas saan jostakin

Hän rikkoi pölynimurin ja pelkäs että suuttuisin, sen piilon vei
Kun sängyn alta löysin sen, hän sanoi mulle vältellen, se toimi ei
Kun kerran työstä kesken jäin, niin itkemässä hänet näin, kuin maailman loppu ois
Ja tasan vuosi sitten kun taas saimme kevään ootetun, hän kuihtui pois

kertosäe

Se oli aamu toukokuun, kun lehteen puhkes oksat puun ja heräsin
Niin huomasin, et yksinään oli joutunut hän lähtemään pois jonnekin
Ja niin kuin tyhjän näyttämön, hän jätti taa tän yksiön, nyt hiljaisen
Ja nyt kun vuosi siitä on, saa puukin jälleen kukinnon, kuin muistaen

Katsohan on tuolla puu, se kukkii joka kesäkuu mun pihallain
Hän istutti sen aikanaan, nauroin hänen taimeaan, oksa vain

kertosäe

On aivan kuin uneen
Nyt taas palaisin

(( Emt,nää sanat vaan jtnk kosketti, aika ihanat )) <rakas>

Miten osaatkin aina yllättää?
Äsken nauroit ja nyt jo itkettää
Väliin jutellen, väliin hiljeten.

Ajatukset kauas painuu taas,
En niitä ja sua osaa erottaa.
Näin miettien kurvailen,
Kunnes olen törmätä johonkin
Ihmiseen tai seinään tai kumpaankin.

Vincent (Starry, Starry Night)

For they could not love you,
But still your love was true.
And when no hope was left in sight
On that starry, starry night,
You took your life, as lovers often do.
But i could have told you, vincent,
This world was never meant for one
As beautiful as you.


<sydän>Jumalallisen kauniit sanat kyseises biisis<sydän>