IRC-Galleria

tiluliluleiKeskiviikko 28.11.2007 20:55

Aloin äsken miettimään, että mun elämä on muuttunut ihan älyttömästi puolenvuoden sisään.
Vielä hetki sit itkin ja mietin, että elämällä ei ole mitään tarkotusta ja ainoo mitä tuns oli vaa kauhee suru ja paha olo. Siitä alko mun kesä, noista lähtökohdista.
Sit tapasin muutaman uuden ihmisen ja aloin uskomaan, että voisin olla iloinen muutenkin, ilman sitä entistä joka oli kyllä mut onnelliseks tehnykkin. En mä silti odottanu et silti sinä samana kesänä tapahtuis mitään, mikä nyt on kaikki kaikessa ja vika asia minkä haluis menettää. Se on helppoa olla jälkiviisas ja sanoa, että onneks kävi miten kävi, ei se ois toiminu.
Sitten tuli heinäkuun puolväli ja Miia tyttö lähti leirille oikeestaan ei millään mielellä. Ei se odottanu sieltä mitää löytävän, eikä se itseasiassa odottanu siltä leiriltä mitään kummoisempaa kun edellisiltäkään. Sielt kuitenkin löyty sit jotain, joka sai rikkinäisen ehkäks ja puolikkaast kokonaisen :)
Vielä ehkä parikuukautta sitten en uskonu vielkään mihkään yhteiseen ja tuntu et tää oli lähinnä pelkkää leikkimistä. Nyt kuitenkin asiat on hyvin ja parin kuukauden päästä on ilmeisesti muutto edessä (: <3 Saa oman kodin ja jakaa sen sun kanssa. Ainoo mikä vähän jännittää on, että Lohja on mulle uus kaupunki, ja kaverit on täällä Espoossa. Mut eiköhän tästä selvitä, toivotaan ainakin. Ei sieltä niin kauaa mene tulla tänne, sen tiedän jo.

Tää kaikki n. puolenvuoden sisällä. Kesäkuun alussa olin tyttö, joka eli vielä ihan täysin vanhempien pussista ja ehkä säästi omia kesätyö rahojaan vähän. En mä edes miettinyt, että jonkun kanssa yhteen muuttaisin. Omilleen olin kyllä jossain vaiheessa muuttamassa mutta silti. Nyt sit käyn töissä, seurustelen ja koulu menee suht hyvin. Vika vuos kohta edessä lukiotakin. Toisaalta, se että muutan peruu ilmeisesti mun Australia matkan, äidin mukaan ainakin. Ei se kai vielä ole valmis, että vika lapsi lähtee pois. Mutta, jos se tuosta jää kiinni se Australia reissu, en sitten lähde. Muutenkin raha ois tiukalla lähteä sinne, niin lähden sitten myöhemmin kun säästöjä saanu kasaan. Harmittaa vaan, koska sitä odotti ihan älyttömästi.
Taas päädyttiin siihen miten äkkiä tapahtumat voivat kasvattaa ja muuttaa asioita, niin omassa mielessä kun ympärilläänkin. En tuu ikinä unohtaa tätä kesää, ja vastaisuudessa pidän huolen että pysyt mun vierellä kulta, kävi mitä vaan. Koska mäkin tuun aina olee siinä, aina kun sä tarttet. <3

14072007 <3

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.