IRC-Galleria

Mikä meitä loppujenlopuksi yhdisti , mikä meidät yhteen saatti ja mikä lopulta sitten erotti ?
Kaikki alkoi sinä lokakuisena iltana . Jotenkin me vaan päädyttiin vaihtamaan mesejä,
juttelemaan kaikesta maan ja taivaan välillä, elämästä ja kuolemasta, ilosta ja surusta .
Kaikki lähti siitä . Eikä siihen jäänyt . Meillä riitti ymmärrystä toisillemme , oltiin niin samankaltaisia,
tai ehkä me vaan kuviteltiin . Ehkä kaikki oli vaan mun silmissä paljon ihanempaa .
30.12.2006 nähtiin varmaan ensimmäistä kertaa .
Jotenkin se ehkä vahvisti kaikkea, vaikka se oli vaan semmosta ... säätöö , nopeesti kuva
ja nopeesti parit sanan vaihdot . Silti , se oli ensivaikutelma livenä susta; olet ihana ihminen .

Ensimmäisen kerran meille sä uskaltauduit hiihtolomalla -07. Meitä molempia jännitti varmaan ihan
yhtä paljon . Mutta ei me loppujenlopuks kyllä kovin hiljasiakaan oltu . Meillä riitti juttua monesta asiasta, jaettiin monta kokemusta ja monia asioita .
Ja mä näin ne jäljet, jotka paha olo oli sulle aiheuttanu . En ajatellut mitään muuta kun että ' voi kumpa tuo rakas tyttö osaisi lopettaa ja haluan sitä siinä auttaa' .
Mä en tiedä , oletko vieläkään päässyt siitä eroon . Mä niin toivon sitä .
Meillä oli ihan omat juttumme heti alusta , paskaa läppää , naurua, itkua , angstia, vihaa, rakkautta, kaikkea mitä vaan voi olla . Meidän ei edes tarvinnu sanoo lauseita loppuun kun toinen jo ymmärs mistä puhutaan .
' hei tiiät sä sen yhen? '
' ai sen , joo ! mitä siitä ? '
Ja taas kun sä lähdit pois, mä tiesin että se tunne siitä ystävyydestä , välittämisestä ja rakkaudesta on aito .

Monia unohtumattomia hetkiä, joita ei voi sanoin kuvailla. Monia kyyneleitä, hymyjä huulilla ja sanoja joita on jätetty sanomatta ja on sanottu .

Se kesä reissu mikä tehtiin , kaks viikkoa asuntovaunussa ja sitten vielä meillä muutama päivä .
Juuso ja Joonas joihin tutustuttiin , ja no , tietysti Mikke kans . Siitä reissusta on paljon kuvia ja muistoja. Me tehtiin legendaa.

Tähän tekstiin ei voi kirjottaa sitä kaikkea mitä mun päässä on nyt . Mitä me ollaan koettu ja miltä musta tuntuu nyt . Tai miltä susta tuntuu .
Jokatapauksessa .... Tää ystävyys on pitänyt mua pystyssä paremmin kuin mikään . Jokaisella on se joku , jota voi sanoa tärkeimmäksi ihmiseksi . Ja se olit sinä minun elämässäni , tärkein .
Itkua, riitaa, kyyneleitä, vihaa, rakkautta, rehellisyyttä, luottamusta .... kaikkea niitä on meidän ystävyys ollut . Eniten ehkä rakkautta ja kyyneliä . Rehellisyyttä ja luottamusta .
Me ollaan taisteltu niin helvetisti . Irti siitä paskasta mitä me oltiin ennen kun tutustuttiin .
Ilman sua mulla ei ollut syytä elää , sä olit mun aurinkoni, hymyni , päivänsäteeni ja .... elämäni .

Kun mä tutustuin suhun , olit pieni lasinen enkeli , sut oli rikottu ja mä yritin liimata niitä palasia paikoilleen sitä mukaan kun niitä lähti irti .
Mä tahdoin olla sulle jotain tärkeää, joku syy minkä takia olla vielä huomiseen .

Sen jälkeen kun et lähtenyt enää mun mukaani , kaikki on ollut vaan vuoristorataa.
Me ei olla puhuttu , ei naurettu , mutta sen kaiken edestä mä olen itkenyt .
Miljoona laulua muistuttaa mua susta, ja meistä.

Se vika on varmaan pääosin mussa. Kyllä mä tiesin , että tää ei ole mitään kestävää, tai että joku päivä sä et vaan yksinkertaisesti jaksa. Löydät jonkun uuden jota rakastaa, jonka kanssa jakaa elämä .

Mutta emmä halua kumminkaan niitä muistoja tahria . En halua että kumpikaan meistä unohtaa .
Ilman sua en ole edes puolikas, minä olen nyt se pieni lasinen enkeli , ja vaikka muut yrittää mua paikata, ei kukaan tule koskaan olemaan minulle sinä .
Sinä tulit ja menit niinkuin tuuli , veit samalla minulta kaiken mikä oli jäljellä .
En syytä , en vihaa , enkä rakasta . Tahdoin vain muistuttaa,
että minäkin olen vielä olemassa .

What ever you do , i hope that you're happy .
In memories we're all we used to be.
I allways love you no matter what you do .

28.10.2006 -> enna rakasti mariaa. <3
en kai saa koskaan kauniimpaa,
en kai milloinkaan opi mitään tuntemaan .


goodbye .