IRC-Galleria

proosaTorstai 29.03.2007 23:12

Jäädytetty


Hän seuraa, hän seuraa�, Janette ajatteli takanaan kulkevasta nuoresta miehestä. Janette oli menossa töihin lähistöllä olevaan pieneen kahvilaan. Hän oli menossa tähän työpaikkaan ensinmäistä kertaa ja iltavuoroon. Janette asteli kahvilaan ja esittäytyi, lyhyesti ja ytimekkäästi. Hänet saatettiin takahuoneen ovelle ja pyydettiin vaihtamaan vaateet työtä varten. Janeten siro käsi tarttui oven kahvasta ja hän astui ovesta takahuoneeseen, jossa oli hieman sumuista ja pölyistä. Hän vaihtoi vaatteensa kuppilan isoihin housuihin ja isoon t-paitaan.
- �Emme ole saaneet tilattua sinulle vielä oikean kokoisia vaatteita, kun tämä tuli hieman nopeasti.�, möreä ääni sanoi oven luota.
Tämä möreä ääni kuului kuppilan omistajalle. Tämä mies oli lyhyt ja laiha. Hänen kasvojensa sirous ja tummien silmien loiste oli Janetesta kaunista. Miehen hymy oli leveä ja ystävällinen, valkoiset hampaat pilkistävät hymyn taustalta. Miehellä oli ruskeat paksut hiukset, jotka hieman kihartuivat niskaa myöten. Hänen katseensa ja hymynsä saivat kenet vain lumoutumaan, kuuntelemaan ja ihailemaan häntä. Hänellä oli yllään hieman kireä t-paita, jonka läpi heijastui laiha mutta vahva vartalo. Hänen jalassaan oli hieman löysät sinertävät farkut ja valkoiset lenkkarit, jotka olivat hiekka tomun peittämät ja kuluttamat. Hänen mahtavuutensa ja voimansa niin pieneen mieheen verrattuna oli ihailtavaa.
- Olet siis meidän uusi työntekijämme?
- Kyllä olen. Olen Janette.
Janeten reipas hymy ja kirkas katse tuijotti.
- Onko sinulla aikaisempaa kokemusta kahvilatyöstä? Kysyi mies.
- Ei hän vastasi hiljaisesti.
- Selvä, voin opastaa sinut työn pariin. Opit kyllä nopeasti tämä on ihan helppoa. Mies kertoi.
- Olen muuten Tomi

Janette käytti taukonsa katsellessaan Tomia. Hän joi kahvia ja nautti uudesta työpaikastaan. Hän ei saanut Tomia pois mielestään, Janette olisi halunnut tutustua tähän mieheen hieman paremmin.

Kiintoisa viikko kului uusien asioiden oppimisessa ja harjoittelemisessa. Janette oppi tuntemaan monia mielenkiintoisia ihmisiä. Hän oli oppinut tuntemaan myös Tomin paremmin. Tomi oli joka päivätöissä ja hän jutteli joka päivä Janeten kanssa.

Janeten kävellessä kuppilaan päin Tomi ilmesty kuin tyhjästä hänen taakseen kävelemään.
- Hei Janette! Kuului takaa.
- Ai Tomi.
- Käveletkö kanssani töihin? Janette kysyi.
- Voinhan minä toki tullakin samaa matkaa! Tokaisi Tomi

Kupilassa oli jo hirveä tohina kun Janette ja Tomi pääsivät paikan päälle. Janette sai aloitettua työnsä ja Tomi painui pieneen pomon koppiinsa isojen paperipinojen taakse. Tomi vilkuili välillä paperipinojen takaa kuinka kahvilanpuolella työt sujuivat ja painautui taas pinojen taakse paperitöihin. Illalla kuppilassa oli vai Janette ja Tomi kahdestaan. Janette siivosi pöydät ja nosti tuolit pöytien päälle, Tomilla oli mietteliäs ilme ja hänen suloiset silmänsä olivat tällä kertaa vihaisen synkät. Tomi pyysi Janettea tulemaan takahuoneeseen.

Tomi nousi tuolistaan ja tuli ulos pienestä pomon kopista.
- Voisitko hakea jäätelöä tuosta kylmäkaapista joka on takanasi? Tomi mutisi.
- Miksi? Janette ihmetteli.
- Haluan jotain suussa sulavaa nyt heti!
Janette avasi kaapin oven ja vilkuili kaappiin eikä nähnyt missään jäätelöä. Janette meni hieman syvemmälle pitäen ovea raollaan jalan kärjellään.
- En näe täällä missään olevan jäätelöä. Janette kuikuili.
- On siellä. Tomi huusi.

Samassa Tomi tönäisi Janeten kylmäkaappiin ja lukitsi oven todella nopeasti Janeten jäädessä kaapin sisään. Tomin tumma katse muuttui vain vihaisemmaksi. Janette hakkasi ovea ja toisti Tomin nimeä lähes huutaen. Tomi käänsi selkänsä kylmän rauhallisesti ja lähti kävelemään pois.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.