IRC-Galleria

Jäi sit mökkireissu väliin. Ei siitä kipeiden lasten kanssa olis mitään tullutkaan.
Oleiltiin sit vaan tässä kotosalla ja puuhasteltiin kaikkea pientä, kokkailtiin yhdessä, tehtiin lumitöitä, shoppailtiin ja makoiltiin ja mukavaa riitti :)
Eipä tässä ihmeitä tartte hyvään oloon, kunnon unet aina välillä ja sit taas jaksaa.

Perjantaina pitäis seljetä kuvioita kummasti lisää.
Pitäkää peukkuja ja varpaita pystyssä, että ne kuviot ratkee kaikille parhaalla tavalla. Nyt tarvitaan kaikki onni peliin, mitä jaossa on :)

Molempi parempi, ei sekään aiheuta katastrofia, jos muuttamaan joudutaan. Työn määrä vaan kasvaa.

Ulkona on liukasta ja pimeää, joten pitäkää huolta itsestänne ja vieruskaveristanne ja kannattaa muuten katsoa peillin, jos sellaista ei ole siunaantunut ;p

Rakastan <3

Nyt menee elämä taas kerran mielenkiintoseks.
Molemmat pojat kipeenä, huomenna pitäs lähtee mökille ja jotenkin jaksaa olla töissäkin :(
Jostain pitäis vielä keksiä joku olemaan poikien kans...
Pitänee soittaa exälle, et ottaa nyt oman osansa kerrankin huoltajuudesta kun siitä kerta verissäpäin pitää kiinni.
Pienten sairastamista on aina niin surku katsoa :(

Kävin sytyttämässä kynttilät siskojeni haudoille...
Vielä me tavataan, saatte nähdä :)

Harhailen metsässä huutaen nimeäsi
pimeys on hiljaa
sade peittää jäljet
en löytänyt sinua
Aamun ensimmäisen valon mukana toivomme kuoli
sinä olit mennyttä

Emppu, minulla on mieletön ikävä <3

Yksi mieletön viikonloppu taas lopuillaan.
Olipa uskomatoman upeaa, jos tän päiväsen kankkusen ottas vielä pois laskuista...
Ens viikonloppuna lillutaankin koko porukka möksällä lämpimässä porealtaassa tähtitaivaan alla.
Tuntuu sangen epämiellyttävältä ajatukselta ;)
Pitänee vielä ottaa puhelu faijalle ja onnitella sitä.
Sit unille ja odottelemaan seuraavaa perjantaita :)

Viina on selkeesti viisaampien juoma...

Pari viikkoa vierähti ja tänään on SE päivä!
Kulti tulee ihan kohta ;D

Sanat ei riitä kertomaan kuinka paljon tunnen syvää surua tänään Jokelassa läheisiään menettäneiden puolesta. Voimia ja halauksia suuren surunne keskelle.

Omat tunteet jylläävät vuoristorataa muistin palautellessa mieliin hetkiä suruviestien saamisesta vuosien takaa...
Elämä on kuin jumalattoman kaunis ja herkkä ruusu joka rusentuu väkivalloin hetkessä kasaan.
Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Täältä löytyy tukea samankaltaisen menetyksen kokeneilta http://www.huoma.fi/

"Sä olet se oikea mulle :) ei tarvii enää ettiskellä."
Paljoa kauniimmin ei asiaa vois enää kertoa... :)
Rakastan <3

Sain yhden viestin ja tajusin kuinka paljon toinen voi olla vierellä vaikka onkin monen sadan kilometrin päässä. Paino hartioilla keveni samantien.
Kiitos rakkaani, mun olis pitänyt ymmärtää ilman viestiäkin :)

Tänään me mennään laittamaan haudat kuntoon talvea vasten ja sytytetään kynttilät siskojen haudoille. Nilkoissa tuntuu jo nyt olevan kilon punnukset.
Mut hyvin se menee. Jo tätä on valitettavan monta vuotta harjoteltu.

Voimia kaikille rakkaitaan menettäneille :)