IRC-Galleria

Tänään oli ihan nasta päivä töissä.Töitten jälkeen lähettiin vielä kuntoilemaan työkaverin kanssa.Läppä lensi ehkä vähän turhanki ronskisti mutta oli nastaa..Eikä ois uskonu että minä joka inhosin koulussa liikuntaa,lähtisin johonki kuntosalille ihan tosta vaan=)

Tänää se saapui.Apulannan EVOEI t-paita.Varjelen sitä ku omaa henkeeni=)Se on niin ihana.Tuntu niin pahalta ku lehet repii otsikoita junaonnettomuudesta.Läheisistä tuntuu varmasti ihan tarpeeksi pahalta ilman että ihmiset/lehdet ruotii tapahtunutta.Se on niin väärin että elämä voi katketa sormia napsauttamalla..Taas jäi lapsia ilman vanhempia.

Lemmikkien säännöt:

Ripustettavaksi lemmikkien luettavaksi ERITTÄIN MATALALLE jääkaapin
oveen- eli n. kirsun korkeudelle.

Rakkaat koirat ja kissat,

Astiat, joissa on tassunkuvia ovat teidän ja sisältävät teidän ruokaanne.

Muut astiat ovat minun ja ne sisältävät minun ruokaani.
Huomioikaa, että tassunjäljen asettaminen keskelle ateriaani ei tee
siitä teidän ruokaanne.
En myöskään pidä tassunkuvaa ruokani keskellä esteettisesti miellyttävänä.

Porraskäytävää eivät suunnitelleet F1-insinöörit, eikä se ole kilparata.
Minun päihittäminen alaspäin juoksussa ei ole tavoitteena.
Kampittamiseni ei auta, koska kaadun alas nopeammin, kuin te juoksette.

En voi ostaa mitään jättisänkyä suurempaa. Tästä olen erittäin pahoillani.
Älkää luulko, että jatkan sohvalla nukkumista varmistaakseni teidän
hyvän olonne.
Koirat ja kissat voivat oikeasti käpertyä pieneksi palloksi nukkuessaan.
Ei ole tarpeellista nukkua vaakatasossa muihin nähden levittäytyneenä
mahdollisimman pitkäksi. Tiedän myös että hännän pitkäksi venyttäminen
ja kielen ulkona roikottaminen tilankäytön maksimoinniksi ei ole enää
muuta kuin sarkasmia.

Viimeisen kerran, kylpyhuoneessa ei ole salakäytävää eikä taikaovia.
Jos jonkin ihmeen kaupalla ehdin sinne ennen teitä ja onnistun saamaan
oven kiinni, eivät raapiminen, vinkuminen, naukuminen, ovenkahvan
kääntö, tassun oven ali saaminen, tai muutkaan temput, ole
tarpeellisia. Minun täytyy tulla ulos samasta ovesta, kuin josta menin
sisään. Lisäksi, olen käyttänyt WC:tä useita vuosia -- kissa- tai
koiraeläinten avustus ko. tapahtumassa ei ole tarpeellista.

Oikea järjestys on: Suudelkaa minua ENSIN, sitten voitte mennä
haistelemaan toisen koiran tai kissan takapuolta. Tätä en voi
painottaa riittävästi.


Vastapalvelukseksi teille, rakkaat lemmikkini, olen liimannut
etuoveemme seuraavan viestin:

Kaikille ei-lemmikin omistajille, jotka haluavat käydä kylässä ja
silti valittaa eläimistämme:

1. He asuvat täällä. Sinä et.
2. Jos et halua heidän karvojaan vaatteillesi, pysy poissa huonekaluista.
3. Pidän lemmikeistäni enemmän, kuin monista ihmisistä.
4. Sinulle lemmikkini on eläin. Minulle hän on adoptoitu poika/tytär,
joka on lyhyt, karvainen, kävelee neljällä jalalla ja puhuu hieman
epäselvästi.


Muista: Monella tapaa koirat ja kissat ovat lapsia parempia, koska:

1. He syövät vähemmän.
2. He eivät ole jatkuvasti ruinaamassa rahaa.
3. He ovat helpompia kouluttaa.
4. He tulevat kutsumalla, yleensä.
5. He eivät koskaan pyydä saada ajaa autoa.
6. He eivät hengaile huumehörhöjen ja varkaiden kanssa.
7. He eivät polta eivätkä juo.
8. Heidän ei tarvitse ostaa jatkuvasti uusinta muotia olevia vaatteita.
9. He eivät tahdo käyttää vaatteitasi.
10. He eivät tarvitse miljoonia euroja koulunkäyntiin.

Ja mikä parasta,

11. Jos he sattuvat hankkiutumaan raskaaksi, voit aina myydä heidän
lapsensa.

Tänään oli kiva päivä.Käytiin tyttöjen kanssa kuuntelemassa ku Tuire Kaimio piti luennon Paimenkoirista.Ja,nyt illalla innostuin värjäämään ite hiuksiani.Saas nähä mitä tulee=)Ja,tänään tulee KOTIKATU.Torstain kohokohta.

Tänään tulee Yö Puustelliin..JIppijaejee!On sitä ootettukki.Helsingin reissu meni ihan jees.Seuraavan kerran sitte elokuussa.Pääsee linnanmäelläki sitte käymään.Ja,nyt ku paikat tuli hivenen tutuiksi niin ei oo sitte ens kerralla niin sormi suussa.Se täytyy sanua että kyllä välillä teki tiukka istua ja kuunnella jostain kaukasesta verisuonesta joka sijaitsee sydämessä siellä ja siellä ja tekee sitä ja sitä.Mutta,jospa sieltä jotain jäi päähän=)Ihana palata TÖIHIN!Se on ku mua varte tehty.

Maanantaina se sitte alkas.Kahen viikon jakso Amiedussa..Hui kauhistus!Mutta,kun sinne menee häntä pystyssä ja reippain mielin niin hyvin menee.Aapuva!

Bobo-kissan poismenosta tulee tänään kuluneeksi jo 6kk.Aika menee äkkiä.Toivon että poika kahtelee pilven reunalta ja oottaa mua.*Taivaan pilvitarhassa on pienen pieni kivi.Siihen ompi raapustettu Bobo rakkaan nimi.*

En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme.
Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni.
Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin. Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi.
Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät!
Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä. Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani!
Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.
Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.
Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi!
Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!
Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin. Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!
Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä.
Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika". Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni.
Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee. Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.
Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni. Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta.
Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta.
Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella ( ja hellällä kuonon tökkäisyllä). Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: "eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta".
Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.
(Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi. Copyright 1999 J. Ellis ) Tätä tarinaa saa (ja pitää) levittää

- Jos sinulla on ruokaa jääkaapissa, vaatteet päällä ja paikka, missä nukkua, olet rikkaampi kuin 75% maapallon väestöstä.

- Jos sinulla on rahaa pankkitilillä ja kukkarossa sekä muutama ylimääräinen kolikko lippaassa, kuulut maailman väestön 8% rikkaan joukkoon.

- Jos heräsit tänä aamuna terveempänä kuin sairaampana, olet onnekkampi kuin ne miljoona ihmistä, jotka eivät selviä tästä viikosta hengissä.

- Jos et ole koskaan kokenut pelkoa sota-alueella, vankilan yksinäisyyttä, kidutuksen kamaluutta tai nähnyt nälkää, olet saanut enemmän kuin 500 miljoonaa muuta ihmistä maailmassa.

- Jos kuljet pää pystyssä ja hymyilet, koska tunnet aitoa kiitollisuutta, olet ainutlaatuine, sillä monet voisitvat tehdä sen vaan eivät tee.

- Jos voit tarttua jotakuta kädestä, halata tai koskettaa olalle, olet niitä harvoja, jotka tarjoavat eheyttävää kosketusta.

-Jos luet tämä kirjoituksen, olet saanut yltäkylläisesti, sillä 2 miljardia ihmistä maailmassa ei osaa lukea.