IRC-Galleria

Nyt se sitten virallisesti alkoi. Remontti... Tämä on kuulemma se kulmakivi jossa parisuhde punnitaan. Uusi asunto n. 120 neliötä josta puolet kokee täyden remontin. Myös suihku ja saunatilat menee uuteen uskoon. Aikaa on noin 1kk saada asunto asuttavaan kuntoon ja viimeisetkin roippeet kuntoon 2kk sisällä. Kuvia ja kertomuksia tulee kuhan niitä keretään laittamaan...

Kello on puoli seitsemän aamulla. Työt alkoi juuri paikassa missä en ole moneen aikaan ollut. Taas pitäisi muistuttaa kaikki asiat mieleen mitä täälä tarvitsee tietää. En jaksa... Kun katsoi auringon nousua aamulla sadeverhon takaa tuumasin että tämä päivä on loistava tuumailuun ja itsetutkiskeluun. Tämän 12 seuraavaa tuntia teen tieteellistä tutkimusta itsestäni ja itseni raunioittamisesta työn merkeissä. Nyt kun työ aikaa on kulunut jo ruhtinaalliset 4 minuuttia huomaan tarvitsevani ensimmäisen kahvikupullisen sekä tupakan. Jos siis tuon itselleni sallin niin olenko huono ihminen. Tai jos kiellän itseltäni tuon nautinnon niin olenko sairas? Tätä siis miettimään kahvikupin ja tupakan ääreen.

1. Kuka olet?
2. Olemmeko ystäviä?
3. Koska ja miten tapasimme?
4. Oletko ihastunut minuun?
5. Pussaisitko minua?
6. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
7. Kuvaile minua yhdellä sanalla
8. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
9. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Eilen havaitsin että elän kuin 60 vuotiaat. Heräsin aikasin aamulla kun en saanut nukuttua. Menin päiväunille kello 7:n ja heräsin puolenpäivän aikaan. Tämän jälkeen luin erilaisia lehtiä. Parempi puoliskoni istui toisessa huoneessa koko päivän katsomassa televisiota ja minä toisessa lukemassa. Kellon lähestyessä seitsemää lähdimme käsikynkkää kohti juna-asemaa että pääsemme katsomaan elokuvaa. Elokuvissa ei puhuttu juuri mitään, mutta söimme popkornia samasta astiasta ja joimme limua. Elokuvan loputtua kävelimme käsikynkkää junalle ja juttelimme niitä näitä... mm säästä. Kotimatkalla junassa oli joukko teinejä hirveässä kännissä ja kuin yhdestä suusta totesimme kuinka ärsyttävää se oli. Kotio päästyämme itselleni keitin kahvia ja kaakaota paremmalle puoliskolleni joka teki meille voileivät. Tässä vaiheessa tajusimme millaista on elää 60-vuotiaan elämää ja repesimme totaalisesti. Ei enään koskaan uusiksi.

Eilen oli pikkujoulut.... pitihän niitä juhlia... ja olotila on sen mukainen ;D

Joopa joo... marras kuu taas lähentelee loppuaan.... vaikee kuvitella et huomenna kun herää on jo joulukuu... on omat synttärit ja joulu ja uusivuoskin tais mahtua sinne... ainakin aatto. Huomasin taas yllätyksekseni istuvani koneella aamu neljältä kun en saanut nukutta taaskaan... kohta puoliin töihin ja sitä rataa... Pitäis varmaan hommata joku lääkitys kun aina heräilen mitä ihmeellisimpiin aikoihin varsinkin kun olen aamuvuoroon menossa ja muutenkin väsyttäisi... Tai sitten pitäisi lopettaa päiväunet kokonaan... Mutta jos vaikka kahvia keittelisi ja tekis johtotason tehtäviä... luen siis lehden....

Kalenteri näyttää että jouluaattoon on 1. päivää vaille kuukausi. No työpaikallani on joulukuuset koristeltu, joululaulut raikaa ja joulu on muutenkin läsnä kaiken näköisten esitysten ja glögi tarjoilujen muodossa. Se on välissä todella ärsyttävää varsinkin näin jouluiselle ihmiselle kuin minä. Laskin tässä yhtenäpäivänä töissäni olevat kuuset ja päädyin tulokseen 226 joulukuusta. Harmillista tässä jutussa on se että kuuset ovat muovisia ja siten hieno ideani ilmoittaa greenpeacelle ja wwf:lle että suomen metsät on hakattu joulukuusiksi meni mönkään... Ymmärrän kyllä jouluhermoilut ja koristelut mutta en perkele kuukutta ennen joulua...

Taas vaihteeksi sitä kirjoitellaan jotain omia hämäryyksiä tänne, tähän aikaan, ja varmasti ilman mitään päämäärää. Tänään vapaa päivä ja sais nukkua vaikka kuinka mutta kuinkas kävikään... Ei unen tippaakaan silmissä. se on kumma kun tänne aina eksyy oli tilanne mikä tahansa jos kone ja netti on käytössä. Netissä on niin paljon kaikkea lukematonta paskatietoa että pitäähän jonkun sekin tieto sisäistää ja se tunnun olevan minä. Tänään sain tietää että netistä voi tilata mm ydinaseita, sukelluveneitä, lapsia, orjia ja vaikka mitä muuta. Ei mullakaan mene hyvin... Perse

Taas kellon on 4 aamulla ja mun pitäis olla nukkumassa... tai no jos ihan tarkkoja ollaan niin mun pitäis jo kohta noustakkin. Tänään koin melkoisen ahaa-elämyksen kun tajusin kuinka paljon saankaan veronpalautuksia... Heti rupes mielessä pyöriin uudet digikamerat ja auton poppivekottimet ja korisarjat... Sit tajusin et on se ihme. Silloin kun ei ole rahaa on selvät suunnitelmat mitä sitä itselleen haluaisi ja mitä sillä tekisi. Nyt kun rahaa tietää tulevan niin pää on ihan tyhjä. Miettii mitä sitä ostaisi ja sitten kuitenkin sen peruu kun se maksaa niin paljon tai sillä ei välttämättä teekkään mitään, tai ainakaan niin paljoa kuin oli ajatellut. Elämä ei ole helppoa.... Varsinkaan kun on valvonut taas kohta jo vuorokauden ja vielä pitäisi 12 tuntia olla töissäkin. Nämä elämän suuret mysteerit kuten että minne kaikki rahat aina kuluu tai kuka vie toisen sukan parista niiden ollessa pesussa tuntuu vaivaavan mua aina näin yöaikaan. Tuossa alku illasta mietin että mitä ihmettä tekisin jos olisin junassa ja näkisin että samaa raidetta on tulossa toinenkin juna vastaan. Vauhti on liian kova hypätä ja varma kuolema odottaa jos junat törmää... Kai mietin näitä vastauksia jo tulevaisuuden varalle jos joskus niin sattuisi käymäänkin niin tietäisin jo vastauksen mitä tekisin...

Taas se ois eessä... Ei perse... ei viel puolvuotta sit ollu duuniin meno näin perkeleen rasittavaa ja vituttavaa.... kai siinä on joku minkä takia se on ruvennu vituttaan... No tottakai siin on se jokin... No mutta, kai se pitää taas sinne lähtee suunnistamaan