IRC-Galleria

turha teille on mitää selittää,
te ette ymmärrä mitää,
te ette ees kuuntele mitä mul on asiaa,
ootteko te ees oikeita kavereita ?

"Minä olin hölmö , otin turpiin ja selkään. Kevät tosiaan ihmistä peklkäään. Vaikka tarjosit vain salmiakkia , minä olin hölmö panin peliin koko elämän."

"MÄ käsitän käsittämättömän ja ihmiset kelaa et oon hullu."

"Monta kaverii , monta ystävää , liian vähän näitä henkilöitä , joilta voi yöllä pyytää jeesii , ja lähteen mun beesiin. Kun sydämmellä liikaa skeidaa , voin antaa taakkaa ja elämän jatkaminen on aina helpompaa. Ah ah jeah hyväkskäyttäjä äijä jonka kans viimeks tyrin , yritys syksllä oli vika ja viikonloppuna autan taas mun ystävää. Pahan paikan tullen se mua tukee tuun tästäkin siellä kuuleen."

"Rapakosta allikoon ,
menty ja tulaan aina menemään.
Kuinka paljon teot voivat antaa ,
ja haaveet kantaa."


"Pieni tyttö koulun penkillä ,
ei jaksa ymmärtää ,
mitä outo nainen yritää selittää.
Tytönparas aika ohi on ollu jo vuosii.
Jäljellä enään vain kuori ,
jota aika yritti nuolla.
Tyttö ei osaa rakastaa ,
rakkainpamsa joutui menettään.
Nyt tyttö öisin pörii tunteidensa tuskassa."

-Melkein itekokenu sen sama paha , joka pysyy aina sydämen paikal.
-Sä oot opettaja , sulle on annettu valtaa , mutta et pääse mun pään sisään, heitään arpaa.
-Oot tärkee maailmalle , tahdon subn jäävän , maalle tälle.

Nään linnun nousevan siivilleen , se lentää suoraan siniseen ja hukkuu ihmisten tuotamaan masennukseen, lopulta hirtäytyy. Yritti silti pyristellä kohti kirkkautta sinistä. Äiti oli jo vuosia sitten opetannut, petturuus on se joka elää. Eläköön elämä ja huume. Ja totakai uuvuttava huominen huonees vaaleassa. Asassassaa. Paa painaen nappiaa, äläkä vaan startia.

Nyt mä oon avannu silmäni. Ny nään kaikken paljon paremmin. Ystävii ennemän kun laki sallii. Tunnen joka toisen vastaan tulevan. Tunnen tuulen kuulevan ja sateen näkevän. Tunnen olevani joka eron jälkeen aina vain vahvempi kuin koskaa. Kaadan muurrini jotka piti minua sisällään ja voin taas hengitää...

Mä inhoon näitä aamuja.
Kun en jaksa nukkua enkä herätä, enkä välttämättä elää tääl.
Eteen päin on vaan pakko jaksaa jatkaa.
Päätin siis nousta mun painajaisesta, aloitaa alusta.
Niinkuin narkkarirakkaus aina euforioissa.

Älkää vaivautuko otamaan tänään yhteyttä silllä keskityn olemaan kavereideni kanssa juhlimaassa. Jos juhlat venyy aaamu yölle on kiva lähtee lauantaina salille. XD

"sointin sulle mut et vastannu muukun vastaajan jannu, toivon et ne ois ollu, ens kerralla oikees, sit näin sut stadissa ja olit dousessa selkeest. Pelkään sun puolesta olen huolissani sussta, pelkään ettei kukaan pidä sun selusta. Viimeks kun nähtiin et enään tunnistanut , huusin sun perään muttei sekään auttanu. Mä tiesin et sul on ollu jioskus vaikee sun han piti hoitaa ites irti kaikest. Mä sua kaipaan ja tiedenä en oo ainoo, sun muistos päiväst toiseen mua vainoo, toivoisin et olisin sua vaan enemmän auttanut . Mutsis sotti sä oot pois nukahtanut. Sun elämäs liian lyhyt liian hauras ...."

Sä sanoit välitäväs.
Sanoit ymärtäväs.
Sanoit RAKASTAVAS mua.
Mutta jos sä olisit puhunut totta,
et olisi tehnyt mulle näin.
Mun ei olis ikinä tarvinnut ihastua,
kiintyä, RAKASTUA suhun.
Loppu tulee ennen kun on kerinn edes alkaa.
Ei minulta ikinä kysytä mitä minä haluan.
Mistä olisin onnelinen.
Kukaan ei aijo edes kysyä minun vointia.
Juuri siksi minä pärjään yksin.

Mustelmat susta muistoks sain. Viimeksi kunn nähtiii , lähdit niin äkkii. Viikko näin jälkeenpäin , annan neulan tän lävistää kaksi reikää. Muistutaan , etten vältämättä täytäkään sun sydäntä , ettei sittenkään voida eläää yhdessä. Tässä hetkessä mun viimeisessä , havahdun tajuavani ahdistuksen. Viimeinen kyynel , viimeinen hengen veto , viimeinene ja kaikki on lopullista.

Entinen elämä jää , sen tilalle tulee jotain ennemmän. Elän täysil , mitä ikin se tarkkoitaa. Alouitan aivan alusta , etsin taustaa. En enään anna sille tilaa , joka vei mut eikä palauttanut. Allan ooivaltaa pelisäänöt äärettömät. "Sinä te ole mitäään , sinusta ei tule mitään."

- Hyvä kameli voi kävellä 12 päivää juomatta , mutta minä voin juoda 12 päivää kävelemättä.

"Mä oon rakentanut tän maasta asati , sattunut saatanasti , josse helpottaa , niiskaan kaada lasti. En ole yksin tässä yksin kertasessa maailmassa , jos on tarveta annan kaiken takana vaan palaa , sen kaiken vaan palaa!"

Jos luet tätä, jos silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, ole kiltti ja kirjota kommentti, jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuis usein. Se voi olla iha mitä tahansa haluat - hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu) siitä, mitä ihmiset muistavatkaan susta.