IRC-Galleria

Kolmessa ensimmäisessä Ilmestyskirjan luvussa apostoli Johannes näkee valtavan näyn: Hän näkee Jeesuksen kävelevän Aasian seitsemän Uuden Testamentin seurakunnan keskellä. Kristuksen silmät ovat tulenhohtoiset, ja hänellä on yllään papin vaatteet. On aivan ilmeistä, että hän on tullut tuomitsemaan näitä seurakuntia vanhurskaudessa.

Pietari kirjoittaa: Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta (1.Piet.4:17). Nyt kun Jeesus ilmestyy noiden seitsemän seurakunnan keskelle, hän alkaa tuomita näkemänsä hyvän ja pahan perusteella. Nämä tuomiot löytyvät Ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvussa - molemman painettuna punaisin kirjaimin (engl. kielisessä Raamatussa), mikä tarkoittaa, että sanat tulevat suoraan Jeesuksen huulilta.

Nämä seitsemän seurakuntaa olivat todellisia seurakuntia todellisissa paikoissa - Efeson, Smyrnan, Laodikean seurakunnat jne. Kuitenkin Johannes kuulee Jumalan äänen puhuvan, ei ainoastaan näille seurakunnille, vaan myös seurakunnalle yleisesti - jokaiselle uskovalle, joka odottaa Jeesuksen pikaista tulemista.

Jeesus aloittaa tuomionsa luettelemalla monta hyvää asiaa näistä seurakunnista, jotka siunaavat häntä ja hän kehuu kutakin seurakuntaa näistä asioista. Mutta hän näkee myskin monta asiaa, jotka murehduttavat häntä syvästi - ja hän varoittaa kutakin seurakuntaa niistä.

Hänen ensimmäinen sanomansa koskee Efeson seurakunnan uskovia - seurakunta, joka on perustettu apostoli Paavalin jumalisen opetuksen pohjalle. Jeesuksen tuomio efesolaisille on: ...että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi (Ilm.2:4).

Kun Jeesus käyttää sanaa ensimmäinen rakkaus, ei hän puhu siitä kypsymättömästä rakkaudesta, kun olemme juuri pelastuneet. Pikemminkin hän puhuu ainutlaatuisesta rakkaudesta. Hän sanoo: Kerran minulla oli ensi sija sinun sydämessäsi. Mutta nyt olet menettänyt sen rakkauden ainutlaatuisuuden minua kohtaan. Olet sallinut muiden asioiden tulla minun tilalleni!

On merkillepantavaa, että kaikkien niiden syntien joukossa, jotka Jeesus mainitsee näiden seitsemän seurakunnan keskuudessa - aviorikos, ahneus, penseys, väärät opit, iisebeliläisyys, vainajien palvonta, hengellinen sokeus - on ensimmäisenä syntinä se, mikä murehduttaa häntä eniten: mielenkiinnon menetys häntä kohtaan. Meidän Jumalamme on mustasukkainen - eikä hän salli minkään tulla tärkeämmäksi hänen rakastamiselleen!

Uskon, että kaikista seitsemästä seurakunnasta Efeson uskovat haavoittivat Kristusta kaikkein eniten!

Daavid kirjoittaa: Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan (Ps.41:10). Minä yhdyn Daavidin sanoihin. Ystäväpiirissäni ihmiset, jotka voivat haavoittaa minua eniten, ovat niitä, jotka rakastavat minua eniten. Ystävät, jotka rakastavat minua puolisydämisesti, eivät juuri loukkaa minua sen enempää kuin vihamiehenikään. Mutta jotka ovat lähellä sydäntäni voivat haavoittaa minua syvästi.

Nämä Efeson uskovat olivat vaeltaneet lähellä Herraa. Kun luen Paavalin kirjettä efesolaisille, ihailen sitä evankeliumia, jota he saivat kuulla ja todella elää sitä, Paavali vieläpä kehuu heitä. Hän aloittaa: ...Efesossa oleville pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa …joka on siunannut meitä taivaallisissa ...Kristuksessa …ennen maailman perustamista ... oli valinnut meidät ...edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan (Ef.1:1-5).

Paavali lisää, että he ovat armahdettu kansa, joille on paljastettu Kristuksen salaisuus ja heihin on: ...pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti (jae 13). Hän rukoilee edelleen, että: ...antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte .... kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään (jakeet 17-19).

Nämä uskovat olivat tulleet eläviksi: ...on tehnyt meidät ....eläviksi Kristuksen kanssa... yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa (2:5-6). Paavali jatkaa: ...kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, olette te, jotka ennen olitte kaukana, päässeet lähelle Kristuksen veressä (jae 13). Hän sanoo, että Jumalan armosta he: ... kasvaa pyhäksi temppeliksi Herrassa ... Jumalan asumukseksi Hengessä (jakeet 21-22).

Mikä kuvaus siunatusta pyhästä kansasta! Ja sitten Ilmestyskirjassa Jeesus myös kehuu Efeson uskovia. Hän sanoo heille: Minä tiedän sinun tekosi ja vaivannäkösi ja kärsivällisyytesi... (Ilm.2:2). Toisin sanoen: Minä tiedän kaiken sen hyvän teidän elämässänne. Te teette minulle työtä kärsivällisesti ja valittamatta. Te myös teette kaikkenne toisten hyväksi. Te olette ahkeria hyvissä teoissanne - ja se on teidän eduksenne!

Jeesus jatkaa kehumista ja sanoo: ... ja ettet voi sietää pahoja... (sama jae). Hän siis sanoo: Te todella vihaatte syntiä! Te ette hyväksy sitä - elämässänne, kodissanne ja seurakunnassanne. Teillä on hyvä moraali ja se on kehuttavaa!

... sinä olet koetellut niitä, jotka sanovat itseään apostoleiksi, eivätkä ole, ja olet havainnut heidät valhettelijoiksi (sama jae). Jeesus sanoo: Te olette juurtuneet terveeseen opetukseen. Niin ei teitä myöskään ole heitelty kaikkien viimeisimpien lihallisten oppien mukana. Te kykenette erottamaan opettajat vääristä profeetoista paljastaen ne valehtelijoina, ja siitä on hyötyä kaikille teidän keskuudessanne. Minä kehun teitä myöskin siitä!

... sinä vihaat nikolaiittain tekoja, joita myös minä vihaan (jae 6). Toisin sanoen: Te ette hyväksy antinomismia - oppia joka sanoo, että voi silti säilyä uskossa ja tehdä mitä haluaa. Todellakin te vihaatte oppeja, joiden mukaan Jumala katsoo sormiensa läpi lihan tekoja. Te vastustatte uskollisesti epäpyhää elämänmenoa, ja pitäydytte vanhurskauteen. Tämä on myöskin teissä kehuttavaa!

Tässä Raamatun kohdassa ilmenee, että efesolaiset eivät ole mitään aloittelijoita tai penseitä uskovia. Ei, Jeesus tutkii totuuteen ja evankeliumiin juurtuneiden ihmisten sydämiä - ja joiden teot ovat todistus heidän elämässään uhrautuvaisuudesta, teoista ja totuudessa pysymisestä.

Kuitenkin Jeesus osoittaa jotakin muuta näiden efesolaisten sydämissä - jotakin, joka on hyvin väärin. Hän sanoo: Minä näen kaikki teidän tekonne - synnin vihaamisen, totuuden rakastamisen, vanhurskautenne. Mutta kuitenkin teoistanne huolimatta te olette sallineet ensirakkautenne sammua. Teidän kiinnostuksenne minuun on kuolemassa!

Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi (jae 4). Rakkaat ystävät, minä olen lukenut tämän jakeen kerta toisensa jälkeen - ja olen tullut siihen tulokseen, että sen vakavuutta ei voi ylenkatsoa.

Nyt haluaisin kuvitella olevani efesolaistyyppinen uskova, sellainen, joka on uskollinen työntekijä. Minä haluan uskoa, että kärsimykseni on Jeesuksen tähden ja minun hyvät työni kirkastavat häntä ja minä elän vanhurskaasti ja saan olla hänen kanssaan taivaallisissa.

Mutta kun luen Jeesuksesta vaeltamassa niin hyvin opetettujen Efeson uskovien joukossa ja sanomassa heille: Mutta se minulla on teitä vastaan - se raastaa minun sieluani! Minun on kysyttävä Herraltani: Jeesus, onko sinulla jotain minua vastaan? Olenko minkin menettänyt kiinnostukseni sinua kohtaan?

Kristuksen varoitus ei ollut ainoastaan menneen ajan uskoville - vaan myskin meille tänä päivänä!

Uskon, että tämä efesolaisten varoitus on tarkoitettu minulle henkilökohtaisesti - yhtä hyvin kuin jokaiselle lopun ajan uskovalle! Siis Herra sanoo meille: Ei riitä, että olet huolehtiva, antelias, ahkera palvelija, joka tulee murheelliseksi synnistä ja saarnaa totuutta. Ei riitä, että pidät kiinni moraaliarvoista, kärsit minun tähteni, tai ehkä joudut polttoroviolle uskosi tähden. Tämä kaikki kuuluu osana ristin kantamiseen.

Sinä voit tehdä kaikki nämä minun nimessäni. Mutta jos näitä tehdessäsi sinun rakkautesi minuun ei kasva - jos minusta ei tule enemmän ja enemmän sinun sydämesi ilo - silloin olet kadottanut ensirakkautesi! Jos rakkautesi minuun ei ole enää suuri huolen aihe, silloin minulla on jotain sinua vastaan!

Ajattele Daavidin sanoja: Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli (Ps.73:25). Nämä ovat voimakkaita sanoja - mutta Daavid ei sano: Minulla ei ole inhimillistä rakkautta. Hän tietää, että Jumala on siunannut inhimillisen rakkauden. Daavid sanookin: En rakasta ketään sydämestäni niin paljon kuin Herraani. Min kaipaan häntä enemmän kuin ketään toista!

David myös kirjoittaa: Jumala... sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa (Ps.63:2). Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa (Ps.42:2-3).

Daavid sanoo: Minä syvästi janoan Herraa, aivan kuin peura janoaa ajojahdin jälkeen. Peura juoksee itsensä nääntymyksen partaalle etsiessään vettä!

Samoin Jeesus sanoo Efeson uskoville: Te ette enää halaja minua kuin peura. Minä en ole enää halunne pääkohde. Te voitte tehdä työtä hyväkseni - mutta minä en ole enää teidän sydämenne keskipisteessä!

Uskovat ovat lukeneet jo vuosia tämän Raamatun kohdan Ilmestyskirjassa hyvin ylimalkaisesti!

Jotkut uskovat saattavat vastata: Mitä tässä asiassa on niin vakavaa? Ehkä en ole enää niin innokas Herran asialle kuin olin silloin nuorempana. Ehkäpä kiintymykseni häneen on myös laimentunut. Mutta mitä siitä? Jeesus tietää, että minä yhä rakastan häntä.

Ei! Jeesus ottaa kiintymyksen puutteen hyvin vakavasti. Hän todella sanoo, että sellainen puute johtaa lankeemukseen: Muista siis, mistä olet langennut, ja tee parannus... (Ilm.2:5).

Voit ehkä vastata: Ymmärrän kyllä, että aviorikos on lankeemus, mutta kuinka kiinnostuksen menettäminen Kristukseen voisi olla lankeemus?

Kun Jeesus varoittaa: ...tee parannus ja tee niitä ensimmäisiä tekoja... (sama jae), hän sanoo: Ajattele sitä aikaa, kun minä pelastin sinut. Sinä iloitsit siitä, että tulin asumaan sinun sydämeesi! Saatoit tuskin odottaa sunnuntain kokousta, kertoaksesi ihmisille kuinka paljon rakastat minua. Käytit kaiken vapaa-aikasi tutkien sanaani, oppien minun rakkaudestani sinuun. Sinusta ei koskaan rukoileminen tuntunut taakalta, koska minä olin sinun kaikkesi. Sinä rakastit minua enemmän kuin elämää.

Mutta nyt olet langennut pois kaikesta tästä. Saan vain hyvin vähän sinun aikaasi nykyään, vain vähän sinun huomiotasi. Olet muuttunut kylmäksi minua kohtaan. Jokin muu on vallannut sinun sydämesi!

Jeesus lisää vakavan varoituksen tähän jakeeseen: ....parannus. ja tee niitä ensimmäisiä tekoja; mutta jos et, niin minä tulen sinun tykösi ja työnnän sinun lampunjalkasi pois paikaltaan, ellet tee parannusta (sama jae). Monien vuosien ajan teologit ovat yrittäneet vesittää tätä varoitusta, haluten muuttaa sen merkitystä. Mutta sitä ei voida vesittää! Se tarkoittaa juuri sitä, mitä se sanoo. Jeesus sanoo meille:

Jos väität omistavasi Jumalan tulen, mutta minä en ole en sinun sydämesi ilo - minä otan sinulta kaiken valon pois! Vaikka tekisit millaisia hyviä töitä minulle, et voi olla minun todistajani. Min en tunnusta yhtään tekoasi - koska olet kadottanut rakkautesi minuun!

Kuolevasta rakkaudesta Kristukseen on monia tunnusmerkkejä. Luettelen niistä teille kolme. Uskon, että voitte mitata rakkautenne Jeesukseen tutkimalla näitä kolmea asiaa:

1. Sinun rakkautesi Kristukseen on kuolemaisillaan, jos kulutat enemmän aikaa maailman asioihin ja vähemmän aikaa hänen läsnäolossaan!

Missä on sydämesi kiintymys juuri nyt? Kaipaako sielusi Jeesusta vai tämän maailman asioita?

Vähän aikaa sitten sain huolestuttavan kirjeen eräältä naiselta. Hän kirjoitti: Minun mieheni oli joskus palava Jumalan tulesta. Vuosikausia hän oli uskollinen Herran palvelija. Mutta tänään hän on kokonaan antautunut uuteen harrastukseen - hevosiin! Hän osti niitä useita, ja hän on täysin niiden lumoissa. Nyt - sen sijaan, että paneutuisi Jumalan sanaan, hän lukee kaiken aikaa hevosten kasvatuksesta. Hänellä ei ole enää aikaa Jumalalle tai minulle. Olen huolissani hänestä, koska hänestä on tullut niin kylmä!

Siinä ei tietenkään ole mitään väärää, jos omistaa hevosia ja on niistä kiinnostunut. Mutta Jeesus kertoi vertauksen tämän kaltaisesta aivan luonnollisesta kiinnostuksesta. Eräs rikas mies lähetti palvelijansa kutsumaan kaikki ystävät suuriin pitoihin. Mutta Raamattu sanoo, että miehen ystävät: ...rupesivat kaikki järjestään estelemään... (Luuk.14:18).

Eräs ystävä sanoi palvelijalle: Minä ostin juuri palan maata näkemättä sitä, ja minä haluan mennä sitä katsomaan. Sano isännällesi, ett minä en voi tulla. Toinen ystävä sanoi palvelijalle: Minä juuri ostin työhärkäparin, enkä ole vielä ehtinyt niitä kokeilla. Kerro isännällesi, että en voi tulla, koska minun on mentävä kyntämään peltoa niillä. Ja vielä eräs toinen sanoi: Minä juuri menin naimisiin ja olen juuri menossa kuherruskuukaudelle. Ei minulla ole nyt aikaa tulla juhlaan.

Tämä mies oli kutsunut kaikki ystävänsä iloitsemaan toistensa seurasta. Hän oli järjestänyt kaiken miellyttääkseen heitä. Pöytä oli valmiiksi katettu, ja kaikki oli valmiina ystäville. Mutta kukaan ei tullut. Kaikki olivat liian kiireellisiä omissa askareissaan.

Kaikilla kuitenkin oli pätevä syy, miksi he eivät tulleet. Eiväthän he yrittäneet karttaa ystäväänsä ja jäädä pois juhlista. Päinvastoin, Raamattu kertoo näiden ihmisten tehneen kehuttavaa työtä: Ostaminen ja myyminen takasi turvallisuutta perheelle. Suuremman ostoksen kokeileminenhan on aivan järkevä käytäntö. Ja lopuksi naimisiinmenohan on siunausta, jota Raamattu suosittelee.

Mutta kuinka tämä rikas mies reagoi? Raamattu sanoo: Niin Herra sanoi palvelijalle: Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi; sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani (Luuk.14:23-24).

Jeesus sanoo hyvin selvän ajatuksen tässä vertauksessa: Kaikki nämä hyvät, lailliset asiat tulevat synniksi, jos ne ovat tärkeämpiä kuin Herra!

Annan sinulle esimerkin. Monille uskoville on mieleinen tapa mennä ravintolaan ystävien kanssa kokouksen jälkeen. Siellä he voivat nauttia voileivän ja kahvia ja keskustella uskonasioista tuntikausia. Ja kun he tulevat ulos ravintolasta, he viettävät puoli tuntia parkkipaikalla ennen kuin eroavat toisistaan. Sehän on ihanaa veljesyhteyttä kaikille. Mutta, kun kysytään, ei heillä ole aikaa etsi Herraa!

Aivan alkuaikoina Herran työssä minulla oli monta uskonystävää, joita minä ihailin heidän antautuneen rukouselämänsä tähden. He kuluttivat paljon aikaa kasvoillaan Herran edessä - ja se näkyi heidän saarnoistaan. He saarnasivat tulta voitelua ja elämää!

Jotkut näistä miehistä menivät raamattukouluun saamaan syvempää tietoa Raamatusta. He opiskelivat hepreaa ja kreikkaa päästäkseen tuntemaan Raamattua paremmin. Ja opiskelu vaati myöskin paljon muun alan lukemista.

Lopulta kuitenkin monet näistä miehistä kadottivat sen tulen Jeesuksessa. Miksi? He kuluttivat liian paljon aikaa kaiken muun lukemisessa - kirjallisuus, kirja-arvostelut, tekstikirjat - he laiminlöivät Jumalan sanan tutkimisen itseään varten. Heidän tiedonjanonsa ryösti heiltä rakkauden Kristukseen!

Mikä tahansa hyvä ja laillinen asia tulee synniksi, kun se tulee tärkeämmäksi kuin Herra!

2. Sinä voit mitata rakkautesi Kristukseen katsomalla kuinka syvästi sinuun vaikuttaa se, joka vie sinulta aikaa yksin Kristuksen kanssa vietetystä laatuajasta.

Jos voit elää päiväsi kaikenlaisten vaatimusten ja keskeytyksien läpi ilman, että viettäisit edes kymmenen minuuttia Jumalan läsnäolossa - sinun rakkautesi on kuolemaisillaan!

Ajattelehan: Jos rakastat jotakin henkilöä yli kaikkien toisten, niin sinä annat hänen tuntea, että hän on kaikkein tärkein olento maan päällä. Kaikki muu haalistuu hänen rinnallaan.

Etkö juuri näin rakastanut alussa puolisoasi, kun seurustelitte? Jos hän soitti sinulle, kun olit kiireinen, jätit kaiken puhuaksesi hänen kanssaan. Ja jos joku häiritsi teidän yhdessäoloanne, sinä harmistuit! Sinun ainoa halusi oli syventää keskinäistä rakkauttanne. Kaikki muu jäi toiselle sijalle.

Mutta niin monet uskovat tänään elävät viikkoja, jopa kuukausia viettämättä laatuaikaa Jeesuksen kanssa. Hän on jäänyt koko ajan taka-alalle. He voivat todistaa: Minä rakastan Jeesusta kaikesta sydämestäni - mutta kuinka se voi olla totta, kun he laiminlyövät hänet joka päivä?

Salomon laulussa morsian ei voinut nukkua, kun hänen rakkaansa: ...mutta rakkaani oli kadonnut... (Korkea veisu.5:6). Tämä nainen heräsi keskellä yötä sanoen: ... oli sieluni vallannut hämmennys.... Min etsin häntä, mutta en häntä löytänyt; minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut (sama jae). Ja hän juoksi nopeasti kadulle, etsien häntä joka paikasta ja huusi: Oletteko nähneet minun rakastettuani?

Miksi tämä oli niin vakava asia hänelle, hän sanoi: Sellainen on minun rakkaani, sellainen on ystäväni... (jae 16). ...että minä olen rakkaudesta sairas (jae 8). Hän ei voinut elää ilman rakastettuaan!

Minä tunnen erään pariskunnan, jolla on vakavia ongelmia avioliitossaan. Mies kertoi minulle: Vaimoni ei ole koskaan saanut minua tuntemaan, että olisin hänelle tärkeä. Minulla on toinen sija kaikelle hänen elämässään!

Tämän miehen piti matkustaa paljon työnsä tähden. Kerran, kun hän soitti vaimolleen matkalta, vaimo sanoi, että hän valmistaa romanttisen illallisen hänen kotiin paluunsa kunniaksi, vain heille kahdestaan, intiimi ja romanttinen. Mies odotti jännityksellä monta päivää tuota erikoistapahtumaa. Ja lopulta, kun hän astui etuovesta sisään, kaikki oli niin kuin hänen vaimonsa oli luvannut: Hänellä oli lempiasunsa yllään ja hän oli valmistanut miehensä mieliruokaa.

Kymmenen minuuttia ruokailun alkamisesta puhelin soi. Mies koski vaimonsa kättä ja sanoi: Anna sen soida, minä olen odottanut tätä kahdenkeskistä aikaa kanssasi.

Hän vastasi: Ei, se voi olla tärkeää, ja nousi nopeasti vastaamaan puhelimeen. Mies pyysi häntä: Nauttikaamme tämä aika kerrankin kahden kesken. Vaimo vakuutti: Siinä menee vain pieni hetki.

Puoli tuntia myöhemmin hän tuli takaisin ja sanoi: Se oli äiti. Hän on masentunut, joten kutsuin hänet meille. Hän tarvitsee ihmisiä ympärilleen tänä iltana.

Tämä mies tunsi itsensä täysin eristetyksi vaimonsa elämästä. Oli aina joku toinen, tai jokin keskeytys, joka oli hänelle tärkeämpi kuin oma mies. Mies sanoi minulle: Hän kuluttaa aikaa puhuen ihmisille tai antaa sielunhoitoa. Mutta joka kerta, kun pyydän häneltä aikaa itselleni, hän sanoo, että hän ei ehdi. Tämä ei voi olla rakkautta!

Kysyn teiltä - miltä Jeesuksesta tuntuu, kun hän valmistaa pöydän, odottaa teidän seuraanne, ja me emme koskaan mene siihen? Raamattu sanoo meitä hänen morsiamekseen, rakkaakseen; meidät luotiin hänen yhteyteensä. Millaista hyljätyksi tulemista hän tunteekaan, kun me jatkuvasti panemme kaiken muun hänen edelleen?

3. Sinun rakkautesi Kristukseen kuolee jos olet antautunut helmasynnille!

En puhu tässä uskovista, jotka vielä taistelevat syntiä vastaan - jotka eivät ole vielä siitä vapaita, mutta jatkavat taistelua ja vihaavat sitä. Sellaiset uskovat uskollisesti huutavat Jumalan puoleen, uskoen, että Pyhä Henki vahvistaa heidät voittamaan himolliset tapansa.

Ei, vaan minä puhun niille, jotka luulevat olevansa Kristuksen todistajia, mutta ovat antautuneet helmasynnilleen. He ovat luopuneet hengellisestä sodasta himoaan vastaan - antautuen sille täysin!

Sain hiljattain murheellisen kirjeen eräältä pastorilta. Hänen vaimonsa näki kuinka hänen suhteensa huononi ja Herran työ kärsi. Lopulta, kun hän siivosi miehensä huonetta, hän löysi kasan pornovideoita. Hän näytti ne miehelleen ja heitti ne ulos.

Mutta myöhemmin mies hiipi roskalaatikolle ja kaivoi videot takaisin. Hän myönsi, että hän ei voinut luopua niistä! Nyt hän kirjoitti minulle ja sanoi: David-veli, rukoile puolestani. Olen jättänyt Herran työn ja olen opettajana koulussa - mutta kukaan opettajatovereistani ei kunnioita minua.

Miksi tämä mies ei saa kunnioitusta? Koska hänen lampunjalkansa on otettu pois! Hän ei voinut olla Kristuksen todistaja työssä - koska Herra ei ollut enää hänen kanssaan. Ei merkitse mitään kuinka paljon kyyneliä hän vuodattaa tai kuinka monta kertaa tunnustaa syntinsä, hän pysyy elävänä kuolleena niin kauan, kun hän pitää kiinni synnistään.

Oli aivan erilaista, kun eräs nuori mies tuli luokseni itkien ja tunnustaen: Dave-veli, lankesin jälleen syntiin! Olin pilvessä ja melkein otin yliannoksen. Mutta kun seisoin helvetin partaalla, näin kuinka syntini loukkasi Jeesusta. En voi tehdä sitä hänelle enää! Kun rukoilin hänen kanssaan, hän huusi surussaan: Herra, minä olen pahoillani, että loukkasin sinua!

Tämän nuoren miehen lampunjalkaa ei poisteta. Hänen valonsa loistaa jälleen! Katsohan, Jeesus lupaa tässä samassa paikassa: ... tee parannus ja tee niitä ensimmäisiä tekoja ... Sen, joka voittaa, minä annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa (Ilm.2:5,7). Jumala lupaa paratiisin jokaiselle, joka tekee parannuksen!

Onko sinun rakkautesi Jeesukseen ainoalaatuinen? Vietätkö hänen kanssaan säännöllisesti laatuaikaa? Vai onko sydämeesi hiipinyt muita asioita viemään ajatuksesi ja kiintymyksesi muualle?

Jeesus pyytää sinua juuri nyt tekemään parannuksen ja aloittamaan uudelleen. Hän haluaa sinun pysähtyvän ja havaitsevan: Hetkinen - näen kuinka tämä asia on hiipinyt elämääni. Ja se ryöstää minulta sen ainutlaatuisen rakkauden Jeesukseen! En voi antaa tämän mennä yhtään pidemmälle. Minun on päästävä takaisin kiintymykseeni häneen. Herra, anna minulle anteeksi! Sytytä lamppuni uudelleen!

Palaa ensirakkauteesi tänään. Pyydä häneltä armoa ja voimaa alkaa uudelleen pitämään huolta rakkaudestasi Kristukseen!

Parasta romaaneitten tulkintoja pidän tosi paljon...


https://youtu.be/ntQ9V3tiLCw

Hiukan paremmin nukuttu yö.onneksi sain nukuttua hoitanut tytön lasta syötin ja vaihdoin vaipan .Nyt nukkuu päivä unet.pesin perunat ja laitoin karjalanpaistin uuniin lisäsin porkkanat sipulit ja hiukan herneitä ja maustoin ja hiukan voita ja lihakuutio veden hiukan suolaa...Ruoka valmistuu hiljalleen ja eilen tein pizzaa ite ja tämä ruoka on hyvää ja siihen vielä pienen salaatin tein...Ei muuta kuin odottelemaan ruuan valmistumista...Kyllä kun on Jeesuksen kanssa kanssa kämisessä huomaa olotilakin aivan toisen kaltainen...Onneksi saan tuon viimesen viisauden hampaan pois .Olen niin onnellinen mun hamopaat on hyvässä kunnossa ei ole ollut aikuisena yhtää reikää ...Hammas lääkerikin sanoi että hyvässä kunnossa mun hampaat ,IKÄÄNI NÄHDEN ..Minulla 4 lasta siltikin ehjät hampaat jopa viisauden hampaisiinkaan ei ole tullut reikiä yhteenkään hampaaseen...Keittiöön eilen illalla pesin matot ja nyt ne on pesty ja kuivat..Ihanaa et mielikin parenpi..Kun saan jotain tehtyä...Ollut niin väsynyt viime ,päivinä ettei ole jaksanut pahemmin tehdä yhtää mitään..Kesä kun tulee olen kävelee koko ajan tää on niin hyvä juttu..Teveys paranee kun liikkuu...No mutta nyt ajattelin katsoa jotain mukavaa tänne muidenkin luettavaksi ja videoita myös...Mukavaa Lauantai ehtoota kaikille teille täällä oleville ihmisille....

Huomaat näin kutoneesi itse elämästäsi valheiden vankilan ja avaimet olet jo kauan
sitten ylpeyttäsi heittänyt jonnekin kaukaisuuteen. Nyt heittäisit roskana kaiken tähän
mennessä saavuttamasi syrjään jos se vain olisi mahdollista todellisen onnen
saavuttamiseksi. Kuitenkin se olisi Sinulle liian raskas päätös, mielestäsi liian suuri riski,
vaikka samanaikaisesti tiedät vain valehtelevasi itsellesi. Haluaisit tavoitella jotakin vain
näyttääksesi muille ja hyvin olet siinä onnistunut. Valitettavasti vain haavekuvasi ei
käynyt yksiin karun todellisuuden kanssa ja siksi synkkä varjo päälläsi estää Sinua
näkemästä enää todellisuutta. Luulet nyt olevasi yksin ongelmiesi kanssa, mutta se
tuskin on ainoa asia minkä suhteen olet erehtynyt. On nimittäin yksi, jota et ole
onnistunut petkuttamaan ja nytkin olet Hänen tarkan valvonnan alaisena...
Ehkä kuitenkin olet vain tavallinen työtätekevä Yhteiskunnan veronmaksaja, tai ainakin
pidät itseäsi sellaisena. Omasta mielestäsi Sinulle riittää keskinkertainen tulotaso, et
haaveile suurista omaisuuksista yrittäen samanaikaisesti elää lainkuuliaisen kansalaisen
jaloa elämää. Mielestäsi elämän onnellisuus on saavutettavissa tyytyen vähään etkä
samanaikaisesti voi oman ahkeruutesi ansiosta hyväksyä laiskuutta, sillä jokaisen tulee
työllänsä ansaita oma leipänsä. Vannot Isänmaallisuuden, kodin sekä uskonnon nimeen ja
koet itse asiassa olevasi kelpo Yhteiskunnan kansalainen. Olet ylpeä itsestäsi, et ole
Yhteiskunnan pohjasakkaa, mutta et myöskään valtaa ja rikkauksia himoitseva, kaiken
edestään raivaava ahne ihminen. Pönkittääksesi minäkuvaasi annat usein työlläsi
ansaitsemista rahoistasi hyväntekeväisyyteen sekä aatteillesi uskollisena kulutat
sunnuntaisin myöskin seurakuntasi penkkejä ja aktiivisena otat osaa
Jumalanpalvelukseen. Maamme laulun ja virret olet opetellut ulkoa eikä Sinulla ole
katekismuksenkaan kanssa minkäänlaisia ongelmia osaten sen ulkomuistista sanasta
sanaan. Koet olevasi Yhteiskunnan yksi peruspilari, sen kantava voima, etkä
vaaleissakaan jätä ikinä suorittamatta kansalaisvelvollisuuttasi. Yhteiskunta saa olla
mielestäsi sinunlaisestasi kansalaisesta ylpeä, sillä olethan toiminut tarkoin sen lakien ja
asetusten mukaisesti.
Kuitenkin tunnet syvällä sisimmässäsi kaipaavasi jotakin enemmän, jotakin, joka voi
tyynnyttää sydämessäsi pauhaavan kuohuavan meren. Ulkonaisista olosuhteistasi,
tavoitteiden onnistumisesta huolimatta koet yön yksinäisinä tunteina levottomuutta
levollisuuden sijaan. Kaikki ei ole kuten pitäisi, mutta yrität peittää tuon
rauhattomuuden viileän ulkokuoresi alle ymmärtämättä laisinkaan, että on yksi joka
tietää kaikki salaisuutesi...
Oletko sittenkin jalo uskonnollinen ihminen ja koet olevasi maallisten turmiollisten
asioiden yläpuolella. Käyt viikoittain seurakuntasi hartaustilaisuuksissa ja päivittäin luet
hengellistä kirjallisuutta. Raamattusi ei totisesti ole pölyyntynyt vaan päinvastoin;
sivujen repaleisuus ja muistiinpanojen määrä sivujen ylä- ja sivulaidassa kertoo sen
olleen ahkerassa käytössä ja tästä olet erityisen ylpeä. Mielelläsi avaat paljon käytössä
olleen ja kuluneet Raamattusi seurakuntasi Raamattupiireissä osoittaaksesi muille
olevasi ahkera ja vilpitön Herran Sanan tutkija. Raamatusta ja Kirjoitusten tuntemisesta
on näin ollen muodostunut Sinulle itsetarkoitus ja vaikka tiedät Jumalasta lähes kaiken,
olet jo aikoja sitten kadottanut elävän yhteyden Häneen. Ehkä et ole koskaan Häntä
edes tuntenut...
Ihmettelet miksi uskonnollisista asioista toisella tavalla ajattelevat eivät lailla Sinun ole
löytäneet elämäänsä valoa ja siksi päivittäin rukoilet pimeydessä vaeltaville johdatusta
oikeaan oppiin, siihen samaan jonka Sinä olet löytänyt. Seurakunnastasi on muodostunut
Sinulle koti ja vuosien aikana olet saavuttanut yhä enemmän arvostusta seurakunnassasi.
Arvostuksen hintana on ollut kuitenkin mukautuminen seurakuntasi oppirakennelmiin,
joka taas toisaalta on pakottanut Sinut luopumaan joistakin Raamatullisista
epäolennaisuuksista, sillä mielestäsi Raamattua ei tule ottaa kirjaimellisesti, kuten
seurakuntasi saarnaajat ovat valheellisesti opettaneet...
Seurakuntasi johtomiehet ovat saaneet Sinut uskomaan vain heillä olevan kyvyn selittää
Kirjoituksia ja koska pidät seurakuntaasi kuulumista ensiarvoisen tärkeänä, onhan siitä
vuosien aikana tullut lähes ainoa sosiaalinen verkostosi, olet lakannut ajattelemasta
itsenäisesti luottaen lähes sokeasti seurakuntasi saarnamiesten opetuksiin. Näin olet
sortunut palvelemaan enemmän luotua kuin Luojaa tietäen itsekin arvomaailmasi
vääristyneen ja vaikka kuinka yrität vaientaa syyttävän omantuntosi ääntä, katse
seurakuntasi järjestämissä tilaisuuksissa ympärilläsi oleviin samalla tavalla ajatteleviin
ihmisiin saa Sinut jatkamaan itsepetoksen tiellä. Eihän näin moni voi olla väärässä,
ajattelet, etkä sokeuttasi huomaa erästä, joka katsoo Sinua säälivin katsein ja itkee...
Oletko kenties sortunut alkoholiin ja sen seurauksena huumeisiin? Kaikki alkoi ehkä vain
kokeilunhalusta pienten annosten vaihtuessa yhä suurempiin ja vahvempiin etkä
huomannutkaan kun olit jo täysin riippuvainen niiden vaikutuksesta. Pitkään uskottelit
itsellesi olevasi ”oman onnesi Herra”, pystyväsi täysin hallitsemaan päihteiden ja
huumeiden käyttöä sekä ehkä uskottelet itsellesi näin vieläkin. Mutta pelkkä
uskotteleminen ei muuta valhetta totuudeksi eikä totuutta valheeksi. Ei maailma
minnekään katoa, vaikka kuinka sulkisit silmäsi, Sinä vain et näe sitä...
Monien kohdalla riippuvaisuuden laukaisee jokin tragedia, avioero, läheisen kuolema tai
ehkä työttömyys. Toiset taas sortuvat päihteiden päihdyttävään ansaan vain saadakseen
edes joitakin virikkeitä lähes virikkeettömään arkeensa. Ehkä osasyy päihteiden käyttöön
löytyy lapsuudestasi tai voi olla, että murrosiän tuoma kokeilunhalu sai Sinut sortumaan
noihin kavaliin ja riippuvuutta aiheuttaviin illuusion luojiin, jotka hetken nostavat
käyttäjänsä pilviin pudottaakseen sen uhreiksi jääneet kohta maan alimpiin ja
tuskallisimpiin syövereihin. Kemiallinen keinotodellisuus kestää vain hetken ja siksi sitä
tarvitaan lisää yhä kiihtyvään tahtiin. Näin ihmisestä tulee päihderiippuvainen sen
salakavalasti samanaikaisesti syödessä käyttäjänsä persoonallisuutta. Todellisuus
muuttuu painajaiseksi ja painajainen todellisuudeksi. Aineesta tulee käyttäjälleen
jumala, jota ilman hän ei voisi elää hetkeäkään...
Riippuvaisuutensa tähden ihminen on valmis tekemään lähes mitä vain. Moraalittomien
tekojen ja valitettavan monen kohdalla rikollisuuteen langenneen omantunnontuskat
kuoletetaan tuolla salakavalalla myrkyllä, kuka alkoholilla, kuka huumeilla tai lääkkeillä
ja näin monien käyttäjien tie johtaa vankilasta toiseen. Tällainen ihmispoloinen on kuin
riivattu, joka selviytyäkseen päivästä toiseen ajautuu monesti lähes hirvittäviin tekoihin,
joita sitten jäljestäpäin katuu pystymättä kuitenkaan itse muuttamaan elämänsä
suuntaa vaikka kuinka tahtoisi. On kuitenkin yksi, joka voi ja tahtoo katkaista kaikki
päihderiippuvaisuuden raskaat kahleet ja kun Hän tekee vapaaksi, silloin ihminen on
täydellisesti vapaa. Hän on lähempänä Sinua kuin arvaatkaan...
Vai oletko sittenkin ihminen, joka et koe kuuluvasi mihinkään aikaisemmin
luokittelemaani ihmisryhmään vaan epävakaudessasi vaihtelet luontevasti roolia kuin
näyttelijä suurella estradilla? Kohoat ja lasket kuin nousuaalto välillä työläisestä
porvariksi, ateistista uskonnolliseksi, narrista mahtimieheksi, päihteiden käyttäjästä
absolutistiksi ja rikollisesta lainkuuliaiseksi moraalinvartijaksi. Jos näin luulet, silloin et
ole vielä löytänyt itseäsi.
Tahdot kenties etsiä vain uusia elämyksiä, vaikutteita Sinulle uusista kulttuureista ja
uskonnoista yrittäen sitä kautta löytää elämääsi harmonisen tasapainon, elämän aidon
onnellisuuden. Sinä olet vakaa vain omassa epävakaudessasi ja Sinusta on tullut
riippuvainen omasta riippumattomuudestasi. Sen sijaan, että olisit löytänyt jotakin
uutta, oletkin menettänyt oman itsesi...
Et voi ymmärtää ihmisiä, jotka itsepintaisesti pitävät kynsin hampain kiinni aikaisemmin
omaksutuista käsityksistään, et voi käsittää heidän ajatusmaailmaansa koska se on
Sinulle täysin outo ja käsittämättömän vieras. Jos kerta tahdot etsiä uusia elämyksiä,
miksi et tahdo tutustua heidän ajatusmaailmaansa...
Väität ympäristöllesi olevasi tasapainossa itsesi kanssa vaikka todellisuudessa seilaat
elämän merta kuin laiva ilman peräsintä. Laivassasi on kyllä purjeet jotka vievät Sinua
vauhdilla eteenpäin, mutta koska peräsin puuttuu, et voi ikinä tietää milloin ajaudut
elämässäsi karille. Mutta vaikka niin kävisikin, pidät tarkasti kiinni siitä, että kukaan ei
koskaan saisi tietää siitä. Sinä jos kuka olet ympäristösi uhri, seikkailija ilman
minkäänlaista määränpäätä saatikka tarkoitusta. Sinä pakenet jotakin vaikka itsellesi
yrität valehdellen väittää etsiväsi vain uusia tuulia.
Väittäessäsi olevasi viisas ja avoin uusille elämyksille oletkin todellisuudessa menettänyt
minuutesi jo aikoja sitten. Vakaumus on Sinulle nyt vain pelkkä käsite ja periaatteet
utopiaa. Sydämessäsi tahtoisit laskea ankkurin ja löytää elämääsi kiinnekohdan. Luulet
olevasi tuuliajolla etkä huomaa, että vierelläsi on Hän, joka kerran pysäytti myrskyävän
meren ja on voimallinen johdattamaan Sinutkin turvalliseen satamaan...
Elämän onnellisuus, sitä ovat tavoitelleet ihmiset kautta aikojen kuninkaista narreihin,
monet siinä kuitenkaan onnistumatta. Sitä tavoitellessaan ovat kuninkaat luopuneet
valtaistuimistaan matkatakseen maailman ääriin vain huomatakseen matkansa turhuuden
ja lukemattomat taiteilijat kautta vuosituhansien ovat saaneet siitä inspiraation
lähteensä. Turhaan onnellisuutta on yritetty vangita kauniisiin tauluihin eivätkä edes
historian parhaat runoilijat ole onnistuneet sitä tyhjentävästi selittämään. Se on
jokaisen luodun perustarve ja kuitenkin vain hyvin harva sen on elämässään onnistunut
saavuttamaan.
Onko ihmiskunta sittenkin niellyt vain suuren valheen etsiessään onnea vääristä paikoista
ollen väärien ihanteiden ja arvojen uhri vai onko kysymys sittenkin jostakin suuremmasta
petoksesta, johon ihmiskunta tyhmyyttään on ajautunut? Jos kysymyksessä on
valheellinen petos saada ihmiskunta johdetuksi harhaan, niin kuka tai mikä voima on
tuon petoksen takana?
Jos Sinä et ole elämässäsi aidosti onnellinen, niin silloin Sinä olet yksi tuon petoksen
uhreista, halusitpa myöntää sitä tai et. Jos sydämesi lailla myrskyävän meren pauhaa
rauhattomuutta, jos et ole aidosti onnellinen tässä ja nyt, silloin olet elämässäsi
olosuhteiden luomien väärien ihanteiden vanki, sen sijaan, että voisit aidosti nauttia
kesäaamun lintujen laulusta sekä jokaisesta vaatimattomaltakin tuntuvasta hetkestä,
joka Sinulle korkeudesta ilman ansiota annetaan. Onni on tässä ja nyt, ei jossakin
tulevaisuudessa saatikka menneisyydessä...
Vain harva tietää mitä todellinen onni on ja sitäkin harvempi on päässyt sen elämässään
elämään todeksi. Moraaliton itsekeskeinen omanedun tavoittelu ja sitä kautta usein
kuvioihin tulevat päihteet ja menestys voivat antaa kyllä hetken nautinnon, mutta se ei
ole aitoa onnellisuutta. Onni on jotakin kestävämpää, se on kuin kallio jota ei
myrskytuuli voi murskata sekä se tuo itsensä ilmi, paljastaa olemassaolonsa usein vasta
silloin, kun inhimillisin silmin katsottuna ei olisi mitään syytä iloon saatikka riemuun.
Onni on salaisuus ja vain vilpitön etsiä voi sen löytää!
Onni ei tule ikinä näkyvällä tavalla eikä voida sanoa: ”katso, se on täällä tahi tuolla”.
Sitä ei voi käsin kosketella eikä sitä voi vangita kassaholveihin. Ihmiskunnan suurin kirous
on tavoitella näkyväisiä näkymättömän sijaan, sillä onni ei totisesti ole inhimillisin käsin
kenenkään kosketeltavissa. Maailmassa vallitseva pahuus, oman edun tavoittelu
yhdistettynä materialistiseen ajattelutapaan on liian suuri houkutus monille ja tätä
tavoitellessaan monet ovat lävistäneet itsensä suunnattomalla tuskalla sekä
ahdistuksella. Lukemattomat avioliitot ovat tuhoutuneet sen seurauksena ja miljoonat
kodittomat lapset kantavat vanhempiensa itsekkäitä ja moraalittomia seurauksia. Oman
edun tavoittelu ihmiskunnan keskuudessa sen kurottautuessa näkyväisiä kohden
haaliakseen ajallisen ajan siunauksia, on jättänyt jälkeensä sodan runtelemia maita,
nälkiintyneitä lapsia sekä yksinjätettyjä vanhuksia. Ihmiskunnan valtava tarve saavuttaa
onnellisuus ei voi ikinä tulla sen osaksi lähimmäisten oikeuksia polkemalla, sillä se sotii
Korkeimman Rakkaudellisia periaatteita vastaan! Mutta näistä periaatteista suurin osa
ihmiskuntaa ei tiedä mitään, tai ei ainakaan haluaisi tietää. Tämä maailma on pitkälti
sokaistunut pimeyden ruhtinaan valheiden verkkoon...
Aika jossa elämme on sokaistunut materialismista, humaaisuudesta sekä vääränlaisesta
uskonnollisuudesta. Elämä on suoristuspainotteista ja ihmiset luokitellaan kylmästi
menestymisensä mukaan, myös uskollisessa maailmassa. Muiden ihmisten hyväksynnän
saamiseksi ihmiset tuntuvat olevan valmiita tekemään lähes mitä tahansa, eivätkä täten
ymmärrä tulevansa vain ympäristönsä orjiksi, sen sijaan, että löytäisivät elämäänsä
aidon onnellisuuden puhumattakaan vapaudesta olla oma aito itsensä. Tähän kaikkeen
on johtanut maailmassa yhä enemmän jalansijaa saava pahuus, joka salakavalasti on
pukeutunut humanismin valepukuun rakkaudella ratsastaen. Ne, jotka eivät ole
vilpittömiä, nielevät näin sielunvihollisen valheen ja tulevat täten eksytetyiksi...
Lähes tuhoutumassa olevan planeettamme tilakaan ei saa ihmisiä kiinnittämään
katsettaan Korkeuksiin eikä jo vuosituhansia sitten annettuihin Profeetallisiin
ennustuksiin, vaan inhimillisin ihmisvoimin epätoivoisesti kansojen syvästi pelätessä
poliittiset vaikuttajat näkevät tässä vain hyötynäkökulman esitellessään suunnitelmiaan
planeettamme pelastamiseksi suuren median välityksellä pyrkien tätä kautta lisäämään
valtaansa sekä varallisuuttansa löytääkseen omaan elämäänsä onnen väärien
saatanallisten ihanteiden uhreina. Nuo poliittiset päättäjät lupaavat ihmiskunnalle
jotakin sellaista joka ei ole heidän vallassaan. Vain Hän, joka voimallaan on luonut
kaiken elollisen planeetallamme voi auttaa ihmiskuntaa, mutta kylmästi suurin osa
luoduista kääntää selkänsä Luojalleen samanaikaisesti kuitenkin peläten mikä maanpiiriä
kohtaa. Peloissaan oleva ihmiskunta ei saa lohtua edes uskonnollisilta johtomiehiltä, sillä
he ovat jo aikoja sitten myyneet sielunsa pimeyden ruhtinaan vaikutuksesta poliittiselle
taistelukentälle...
Suurin osa ihmiskunnasta vähättelee pahuuden valtaa ja näin salakavalasti eksyttäjä
pääsee johtamaan valtavia ihmismassoja harhaan. Kristilliset, Raamattuun pohjautuvat
periaatteet on poljettu jalkoihin samanaikaisesti pahuuden ihannoinnin kasvaessa lähes
mammuttimaisiin mittoihin. Tiede, lääketiede ja jopa uskonnolliset mahtimiehet
vähättelevät Raamatun arvovaltaa selittäen sen olevan vain aikaansa sidottu
kulttuurillinen teos ja näin tuo Pyhä Kirja on menettämässä yhä enemmän arvostusta
kansojen keskuudessa. Kulttuurien sekoitus globalisoituvassa maailmassa tekee
jatkuvasti kompromisseja uskonnollisten johtomiesten myötävaikutuksella
pakanauskontojen kanssa ja näin aito Kristillisyys, jonka juuret ovat Vanhan ja Uuden
Testamentin Kirjoituksissa, menettää aseman, joka sille ihmisen ainoan oikean toivon ja
onnen välikappaleena kuuluisi. Omaksi onnettomuudekseen ihmiskunta näin vetää
päällensä Jumalan tuomion vihan maljat ja maailma tuntuu olevan kuin sekaisin
sielunvihollisen päihdyttävästä ja salakavalasta juomasta. Ei siis ihme, että niin harva on
tänä päivänä aidosti onnellinen, sillä miten voisikaan luotu menestyksellisesti sotia
Luojaansa vastaan...
Television, internetin sekä muiden tiedotusvälineiden lisätessä mahtiaan pahuudesta
kumpuava viihde valtaa hyvinvointivaltioissa yhä useampia koteja ja tätä kautta
sielunvihollinen vaikuttaa entistä voimakkaammin. Tuolla pahuudesta kumpuavalta
vaikutukselta ei ole säästynyt edes kasvamassa oleva sukupolvemme. Lasten
riippuvaisuus syvyydestä kumpuaviin tietokonepeleihin, televisioon ja internetiin
rapistuttaa lapsien fyysisen kunnon tehden heidät myös henkisesti sairaiksi. Kaikki se
luovuus, minkä kasvamassa oleva sukupolvemme voisi kohdistaa lähimmäisten eteen
hyvinä rakkaudellisina tekoina, luokin vain lapsistamme tunteettomia oman edun
tavoittelijoita. Ei milloinkaan Yhteiskunnassamme ole ollut psyykkisiä sairauksia
kasvamassa olevan sukupolvemme keskuudessa niin paljon, kuin tänä päivänä
valitettavasti on. Hälytyskellojen pitäisi soida, mutta missä ovat kellojen soittajat?
Viihteen turmiolliselta vaikutukselta eivät säästy aikuisetkaan. Luonnottomat
sukupuolisuhteet, lisääntyvät avioerot yhdessä lisääntyvien itsemurhatilastojen kanssa
kertovat omaa karua kieltään ihmiskunnan tämänhetkisestä pahoinvoinnista ja näin ollen
olemme saapumassa aikaan, jossa odotettavissa piakkoin on ihmiskunnan moraalinen
rappio sekä sen kautta täydellinen tuho. Ainoa todellinen auttaja Kristus on hyljätty
enemmistön keskuudessa ja todellisten Jumalanpalvelijoiden ääni vaimenee
pakanauskontojen kohinaan...
Tällaisessa maailmassa me elämme ja onko siis ihme, että niin moni on onneton ilman
minkäänlaista jaloa päämäärää. Ihminen voi saavuttaa todellisen onnen vain yhteydessä
Jumalaan, mutta koska tämän maailman hallitsija petoksellaan on saanut niin monet
pauloihinsa, tarvitaan ihme avaamaan tämän paatuneen maailman sokeutuneet silmät.
Ihme ei ole kuitenkaan mahdoton, mutta se vaatii etsijältään rehellisyyttä ja ennen
kaikkea rohkeutta luovuttaa itsensä kokonaan Näkymättömän käsivarsille, sillä sen joka
Jumalan luokse tulee, täytyy uskoa, että Hän palkitsee ne, jotka Häntä etsivät
vilpittömästä sydämestään. Ihme on mahdollinen tässä ja nyt, jos vain tahdot ottaa sen
vastaan...
Kun Luoja tahtoo koskettaa luotuansa, se ei useinkaan tapahdu siellä, minne suuret
ihmismassat kokoontuvat kohdatakseen Jumalansa. Suuret tilaisuudet vetävät enemmän
puoleensa uteliaita kuin vilpittömiä etsijöitä, sinkkuja, jotka etsivät itselleen puolisoa
kuin todellisia hurskaita, yksinäisiä, jotka tahtovat tavata ystäviään, ihmeiden
tavoittelijoita enemmän kuin niitä, jotka tahtoisivat aidosti kohdata Vapahtajansa,
uskonnollisia enemmän kuin elävästä uskosta eläviä sekä kaiken lisäksi usein nuo
massatapahtumat ovat vain jonkin kristilliseksi itseään kutsuvan organisaation
rahainkeruu sekä markkinointitilaisuuksia. Siksi Korkein ei useinkaan pääse vaikuttamaan
noissa massatapahtumissa, joissa raha vaihtaa omistajaa ja pimeydestä nousevat
tarkoitusperät hallitsevat. Jeesuksen kehotus: ”Älkää tehkö minun Isäni huonetta
markkinapaikaksi”, pätee siis vielä tänäänkin...
Ihmisvilinän keskellä ihminen niin usein kiinnittää katseensa näkyväisiin, kauniisiin ja
koskettaviin Jumalanpalvelusmenoihin. Korkein kyllä asuu kansansa kiitoksessa sekä on
läsnä siellä missä moni on kokoontunut Hänen Poikansa Jeesuksen nimessä ja kuitenkin
Hän kutsuu luotunsa usein yksinäisyyteen kohdatakseen tämän siellä, minne
ulkomaailman houkutukset ja hälinä eivät ulotu. Jumala tahtoo puhua hiljaisuudessa,
sillä vain silloin ihminen voi parhaiten kuulla Luojansa äänen...
Kristus puhui Aabrahamin kanssa Mamren tammistossa, Iisakin kanssa kun tämä oli
kedolla rukoilemassa, Jaakobin kanssa Beetelin rinteellä, Mooseksen kanssa Midianin
kukkuloilla sekä Daavidin kanssa tämän paimentaessa laumojaan. Lähes poikkeuksetta
Jeesus henkilökohtaisesti kutsui opetuslapsensa ja sama Jumalallinen ilmestymismuoto
toimii tänäänkin. Unessa Korkein ilmestyi Jeesuksen äidille Marialle ja samoin Mestari
Damaskon tiellä kohtasi Sauluksen, jonka paremmin tunnemme Apostoli Paavalina. Näin
siis huomaamme, että Taivaallinen Valo loistaa parhaiten janoaville yksinäisyydessä, sillä
vain siellä voimme parhaiten kuulla Korkeimman kutsun iankaikkiseen ja Pyhään
elämään. Elämään, joka vain ja ainoastaan voi tyynnyttää onnen kaipuumme ja antaa
sisimpäämme todellisen rauhan...
Pystyäkseen löytämään elämäänsä onnen tulee ihmisen ymmärtää kaipuunsa syvyys, olla
murtunut, että voisi tulla ehjäksi, taipuvainen jotta oikenisi ja sisäistää oma tyhjyytensä
sillä vain siten voi Kristus täyttää olemuksellaan janoavan sydämen...
Viisaat Hän on lähettänyt tyhjinä luotansa pois, mutta nöyrät ja hengellisesti köyhät Hän
on ravinnut rauhallaan, jonka Mestari on luvannut jokaiselle Häneen uskovalle.
Ylösnousseena Vapahtajana Jumalan Karitsa on voimallinen kohtaamaan janoavan sielun
riippumatta tämän olinpaikasta eikä tuo kohtaaminen ole millään tavalla sidottu
minkäänlaisiin ulkoisiin olosuhteisiin. Kuitenkin ihminen on kaikkein vastaanottavaisin
Korkeimman ilmestymiselle yksinäisyydessään ja vastoinkäymisten tuulten riepotellessa
elämäänsä. Kun kaikki inhimilliset apukeinot yksinäinen sielu on käyttänyt, silloin usein
Luoja ojentavin ja hellin käsivarsin tahtoo nostaa langenneen, kantaa uupuneen sekä
rohkaista väsynyttä vastaanottamaan Hänen Rakkautensa lahjan. Lahjan, joka vain ja
ainoastaan voi tehdä luodun onnelliseksi sekä antaa sen sisäisen rauhan, josta
ihmiskunnan suurin osa on vuosituhansien aikana vain haaveillut, mutta ei sitä löytänyt
koska ovat pilkkanaan pitäneet Jumalan Pojan Kristuksen Pyhän veren, jonka Hän itsensä
uhraten vuodatti maailman syntien tähden. Todellisen onnen salaisuus on Kristus, sillä
vain Hän voi ottaa kantaakseen syntitaakan, joka tekee luodusta rauhattoman vaeltajan
täällä kuoleman varjojen laaksoissa...
Tämän maailman panettelija, sielujemme armoton vihollinen ja Jumalan rakkaudellisten
käskyjen sekä ohjeiden vilpillinen vääristelijä on kuitenkin onnistuneesti onnistunut
rokottamaan ihmiskunnan suurimman osan valheellisella rokotteellaan saaden heidät
halveksimaan vihaten niitä jaloja taivaallisia periaatteita, jotka vain voivat tehdä
ihmisen onnelliseksi. Perkele on saanut ihmisten katseet kääntymään maailmassa
vallitseviin epäoikeudenmukaisuuksiin selittäen ne Korkeimman syyksi. Nälänhädät,
julmat sodat ja luonnon katastrofit se on salakavalasti laittanut Luojamme tiliin saaden
ihmiset pakenemaan omaa vastuutaan tämän planeettamme hyvinvoinnin edistämiseksi
ja toisaalta halveksimaan Jumalaa.
Ihmiset katsellessaan maailmassa vallitsevaa epäoikeudenmukaisuutta kuulevat
toistuvasti korvissaan panettelijan herjaavan syytöksen Korkeinta vastaan >Miksi Jumala
ei puutu asioiden kulkuun jos Hän kerran on Kaikkivaltias? Miksi Hän ei välitä saatikka
poista epäoikeudenmukaisuutta maailmasta, jos Hän kerran on Rakkaus>. Liian monet
uskovat näihin valheellisiin syytöksiin ja alkavat kohta itsekin ajatella samoin levittäen
tuota syvyydestä nousevaa sanomaa ympäristöönsä. Näin sielunvihollisen työtoverit
maailmassa lisääntyvät ja pahuus sen mukana. Tämän seurauksena lukemattomat
ihmiset kääntävät selkänsä ainoalle tosi auttajalle, Jumalalle, jonka tarkoitusperät koko
ihmiskuntaa kohtaan ovat rakkaudellisen vilpittömät. Korkein ei väkisin paranna
maailmaa eikä pakkokeinoin poista epäoikeudenmukaisuutta kuin vasta tuomionsa
viimeisinä päivinä. Jumalan Valtakunnan toimintaperiaatteet ovat aivan toisenlaiset!
Kun Jumala lähetti Jeesuksen n. 2 000 vuotta sitten maanpäälle, monet odottivat
Messiaan perustavan maanpäällisen Valtakunnan, jossa Israel olisi päässyt siihen
asemaan, jossa se oli ollut Kuningas Daavidin sekä Salomonin aikana, pois senhetkisen
Rooman hirmuhallinnon alta. Juutalaiset olivat jo pitkään kärsineet vääryyttä Rooman
väkevän sorron alla ja niin kuin Jumala muinoin oli pelastanut Israelilaiset Egyptin
orjuudesta Mooseksen välityksellä, odottivat Juutalaiset Messiaan pelastavan heidät pois
Rooman orjuuden ikeestä. He odottivat Messiaan korjaavan tilanteen ja näin nostavan
juutalaiset taas siihen mahtiasemaan, jossa he olivat aikaisemmin historian saatossa
monesti olleet. Kaikkien katseet olivat Jeesuksen ilmestyessä kiinnittyneet maallisiin ja
vain hyvin harva tuonakin aikana ymmärsi Jumalan Valtakunnan Rakkaudellisia
periaatteita iankaikkisen sekä näkymättömän Jumalan Valtakunnan rakentamiseksi.
Juutalaisten jokapäiväisenä leipänä oli alistuminen Rooman hirmuhallitsijoiden tahtoon,
eikä siis ole outoa saatikka käsittämätöntä, että Jeesuksen aikaiset juutalaiset odottivat
Messiaan poistavan tämän epäoikeudenmukaisuuden. Jeesus ei kuitenkaan tehnyt niin ja
se sai monet närkästymään. Jeesus ei tullut perustamaan maanpäällistä kukoistavaa
Valtakuntaa, vaan Hän tuli tekemään Lähettäjänsä tahdon! Hän tuli lohduttamaan alas
painettuja, sitomaan särkyneitä sydämiä, antamaan toivottomille toivoa sekä
päästämään saatanan vallassa olevat Jumalan lasten autuaalliseen vapauteen. Mestari
tuli antamaan synnin sokaisemille näkönsä ja herättämään hengellisesti rikoksiinsa
kuolleet ylistämään Korkeinta, sillä Jeesuksessa Taivasten Valtakunta oli tullut niin
lähelle luotuja kuin se ikinä olisi mahdollista. Tämän vallan, jonka Hän oli Isältään
saanut, Mestari todisti todeksi tehden lukemattomia ihmetekoja herättäen kuolleita,
parantaen sairaita ja ajaen ulos riivaajia. Jumala näiden ihmetekojen kautta todisti
olevansa Hänen kanssaan, eivätkä edes sen aikaiset uskonnolliset johtomiehet, jotka
monesti vihasivat Mestaria, voineet tätä totuutta kiistää. Hän oli kauan odotettu
Messias, mutta Hänen toimintatapansa herätti pahennusta niissä, jotka panivat toivonsa
Jeesukseen vain Rooman sorron vapauttajana. Monet odottivat Hänen painavan päähänsä
Daavidin kruunun ja julistavansa itsensä kuninkaaksi, eivätkä ymmärtäneet, että
hetkistä myöhemmin Messias kantaisi orjantappurakruunua roikkuen häväistynä Golgatan
keskimmäisellä ristillä...
Lukemattomat juutalaiset luulivat, että Rooman sorron vapauttaja oli heidän
keskuudessaan. Kansan toiveet kohosivat yhä korkeammalle, sillä olihan heitä jo
lapsuudesta rabbiinien ja uskonnollisten mahtimiesten toimesta opetettu Messiaan
ottavan paikkansa sen aikaisessa hallitusjärjestelmässä ja tekevän Juudean maalliseksi
paratiisiksi, maaksi joka vuotaisi maitoa ja hunajaa. Hänen odotettiin murtavan
vihattujen roomalaisten ikeen vapauttaen Juudaan ja Jerusalemin. Kun Messias nyt
vihdoin oli tullut, kansa odotti Hänen antavan Israelille sen kauan kaipaamansa vallan.
Epäoikeudenmukaisuuden kohteena ollut sorrettu kansa odotti, milloin Kristus istuisi
Daavidin valtaistuimelle. Itse asiassa kansa yritti väkisin julistaa Hänet Israelin
Kuninkaaksi ja tähän vaatimukseen yhtyivät opetuslapsetkin. Jeesuksesta kuitenkin
tuntui tuskalliselta, että ihmisten käsitykset Hänen Valtakunnastaan rajoittuivat niin
suurissa määrin maalliseen loistoon ja kunniaan. Kansan ja opetuslasten yrittäessä tehdä
Mestarista maallista Kuningasta, tämä väistyi heidän keskeltään paeten hetkeksi
yksinäisyyteen. Jeesus oli saanut Isältään toisenlaisen tehtävän, mutta sitä kansa
saatikka opetuslapset eivät olleet vielä valmiita ymmärtämään...
Jeesus ei tullut perustamaan maanpäällistä mahtavaa ja loisteliasta Valtakuntaa
komeine temppeleineen saatikka palatseineen. Hän tuli perustamaan hengellisen
temppelin, Jumalan Valtakunnan maanpäälle, johon jokainen Häneen uskova olisi
tervetullut. Mestari tuli perustamaan Hengellisen Temppelin, Jumalan Valtakunnan maan
päälle, joka rakentuisi jokaisesta Häneen uskovasta uudestisyntyneestä sielusta. Tuo
Temppeli kestäisi ikuisesti sen peruspilareiden ollessa kuitenkin Korkeudessa! Hän tuli
kutsumaan kauttansa taakoitettuja Isänsä yhteyteen opettaen kansanjoukoille itsensä
kieltämisen jalon taidon sekä lähimmäisen rakkauden jalot periaatteet. Jeesus tuli
opettamaan, ettei todellinen onni ollut saavutettavissa itsekkyyden, vaan itsensä
uhrautuneisuuden kautta.
Mestari itse otti tullessaan taivaan loistosta maan päälle orjan muodon, tuli ihmisenä
ihmisten keskuuteen säilyttäen kuitenkin Jumaluutensa. Jeesus alistui ihmisen kärsivään
osaan nostaakseen Häneen uskovat korkeuksien ihanuuteen. Hän oli valmis kestämään
samat kiusaukset kuin jokainen ihmislapsi täällä kuoleman varjojen laaksoissa. Hän kärsi
nälästä, kylmyydestä sekä väsymyksestä aivan kuin kuka tahansa luotu joutuu
kestämään. Puusepän poikana Hän työskenteli isänsä verstaassa ahkerasti ja oli
vanhemmilleen kuuliainen. Hän oli valmis kantamaan kaikki ne ajalliset murheet, jotka
meidän jokaisen itse kunkin täytyy kantaa ja siksi Mestari on voimallinen ymmärtämään
pienintäkin inhimillistä heikkoutta, joka ihmiskunnassa vallitsee. Hän teki kaiken edellä
mainitun selviytyen voittajana. Jos Hän olisi langennut edes yhteenkään syntiin tai
astunut edes hetkeksi harhapoluille, olisi Jumalan pelastussuunnitelma rauennut tyhjiin
ja saatana olisi saanut lopullisen otteen koko ihmiskunnasta sekä täten taistelu hyvän ja
pahan välillä olisi hävitty. Mestari asetti itsensä uhriksi koko tämän maailman syntien
tähden opettaen esimerkillään ihmiskunnalle itsensäkieltämisen jalon taidon. Pestessään
opetuslastensa jalat Jeesus tahtoi osoittaa, että autuaampi on palvella kuin tulla
palveltavaksi. Näin ensimmäiset tulevat Jeesuksen opetuksen mukaan viimeisiksi ja
viimeiset ensimmäisiksi. Parempi siis antaa kuin ottaa ja jos ihmiskunta noudattaisi
edellä mainittuja jaloja periaatteita, ei maailmassa olisi pahuutta ollenkaan...
Itsekkyys nousee aina pahuudesta ja oman edun tavoittelu sotii aina taivaallisia
periaatteita vastaan! Ajallisten ajan siunausten metsästäminen ei ole Mestarin
jalanjäljissä kulkemista, sillä epäitsekkyys on osoitus Hänen opetuslapseudestaan.
Jokainen Jeesusta seuraava on velvollinen vaeltamaan kuten Hän vaelsi; levittäen
taivaallista valoa ympäristöönsä jalolla rakkaudellisella esimerkillään nostaakseen
langenneita, lohduttaen surevia ja pyyhkien kyyneleet niiden silmistä, joiden osaksi on
tullut murhe sekä ahdistus. Nämä taivaalliset periaatteet ovat voimassa vielä tänäänkin!
Jeesuksen aikaiset juutalaiset uskonnolliset johtomiehet kuitenkin kieltäytyivät
vastaanottamasta Hänen opetuksiaan Isänsä Rakkaudesta ja pitivät vastenmielisinä niitä
totuuksia, joita Mestari kuulijoilleen hellämielisesti opetti Taivaan Valtakunnan
rakkaudellisista periaatteista. Jos he olisivat vastaanottaneet Jeesuksen opetukset, se
olisi merkinnyt heille valtansa menettämistä, sillä jo liian pitkään he olivat herroina
hallinneet pelokasta kansaa opettaen Kaikkivaltiaan olevan vain kostonhimoinen
hallitsija, joka ankarasti rankaisisi isien pahat teot lapsille aina kolmanteen polveen.
Jeesuksen opetusten vastaanottaminen olisi merkinnyt noille itseään täynnä oleville
uskonnollisille johtomiehille myös itsensäkieltämisen jaloa tietä ja todellista nöyrtymistä
Korkeimman väkevän mutta rakkaudellisen käden alle. Itsekkyyttään he hylkäsivät
Kristuksen todelliset opetukset ymmärtämättä laisinkaan niiden olevan täydellisessä
sopusoinnussa Vanhan Testamentin profeettojen ilmoitusten kanssa. Luulleen viisaita
olevansa he olivatkin todellisuudessa tulleet tyhmiksi vallan sekä rahanhimon
sokaisemana tahtoen edelleen jatkaa kansan sortamista ahtailla tulkinnoillaan
Kirjoituksista pitäen samanaikaisesti itsepintaisesti kiinni luomistaan
perinnäissäännöistä. Sokeina sokeain taluttajina he eivät tahtoneet vastaanottaa
taivaallista valoa, joka lihaksi tulleessa Jumalan Pojassa heille ilmestyi.
Sama itsepintainen käsitys on valitettavasti vallalla myös monilla tämän päivän
uskonnollisilla johtomiehillä sekä heidän väärien opetustensa myötävaikutuksella myös
heidän kuulijoillaan. Vaikka Jumalan Pyhä Henki kuinka selvästi puhuu ihmissydämelle
sen paatuneesta tilasta, sen tarpeesta saada yhteys Elävään Jumalaan saavuttaakseen
sisimpäänsä rauhan, liian monet kieltäytyvät vastaanottamasta Taivaallista kutsua koska
se merkitsisi omien virheiden tunnustamista, nöyrtymistä ja alistumista Jumalan
Rakkaudellisten käskyjen alaisuuteen sekä luopumista kaikista syytöksistä Korkeinta
kohtaan, jotka sielunvihollinen on usein väärien uskonnollisten opettajien kautta
onnistunut salakavalasti luotuihin iskostumaan. Monet tahtovat pysyä sielunviholliset
valheiden vankina ymmärtämättä laisinkaan näin vetävänsä yllensä tuomion synkkää
viittaa. He tahtovat etsiä elämäänsä onnea jostakin muualta kuin Kristuksesta kartuttaen
näin vain päällensä onnettomuutta onnettomuuden jälkeen...
Mieleesi tätä kirjaa lukiessasi on ehkä herännyt ajatus, oletko sinäkin
sielunvihollisen salakavalan petoksen uhri? Onko sinun kuvasi maailmankaikkeuden
Luojasta oikea ja oletko oikein ymmärtänyt rakkaudelliset Taivaan periaatteet? Pidätkö
sinä Mestaria vain ajallisen ajan siunauksien välikappaleena ja täten uskonnollisena
ihmisenä olisit sortunut samaan mihin Jeesuksen aikaiset kirjanoppineet, fariseukset
sekä valitettavasti suurin osa opetuslapsista ennen kuin Pyhä Henki laskeutui heidän
päälleen täyttäen heidän sydämensä ymmärryksellä? Pidätkö sinä Korkeinta
ilkeämielisenä hallitsijana vain Isänä, joka rakkaudessaan tahtoisi varjella sinut kaikesta
pahasta ja turmiollisesta? Oletko sinä kenties väärien uskonnollisten opetusten uhri
tietäen ehkä paljonkin Raamatusta tuntematta kuitenkaan henkilökohtaisesti Häntä,
josta ne kertovat? Vai oletko sittenkin kenties vilpitön totuuden etsijä ilman
minkäänlaisia vääristyneitä käsityksiä Taivaan Valtakunnan mittaamattomista aarteista...

Säv/San/Sov: Jussi Palmroth

Laulajat: Katusoihdut Jussi ja Teresa Palmroth,
Markus ja Tenho Keväänranta
Kuvaus: Seppo Pulkkinen VIDEOFAKTA OY
Editointi: Seppo Pulkkinen ja Jussi Palmroth YouSee Studio
Kuvauspaikka: Keuruu Isokirja
Tilaaja: TV7 Anna Pyhän koskettaa
Toimittaja: Tuija Valtanen
Ensilähetys: 25.12.2009
Katso koko ohjelma: http://www.tv7.fi/vod/player/9820/


https://youtu.be/OsOUthukJGc

Levyltä Taivashelmiä.
Säv. & San. Allan L. Mäntyniemi.



https://youtu.be/dzFWtSFUzkU

Porin metodistiseurakunta 27.11.2022 klo 17
Laulu ja kitara: Leukku Stenroos, piano: Miska Grönfors.
Säv./san. Allan L. Mäntyniem



https://youtu.be/uZxztG23jwk