IRC-Galleria

Santtuuu` sanoo:
KULTAKUTRI JA KOLME KARHUA
Olipa kerran kolme karhua, joilla oli talo metsässä. Siellä asuivat pieni pikkarainen pikkukarhu, aika iso äitikarhu ja SUUREN SUURI ISÄKARHU. Jokaisella karhulla oli ikioma puurolautanen, ikioma tuoli ja ikioma sänky. Pikkukarhulla oli pieni pikkarainen puurolautanen, äitikarhulla aika iso puurolautanen ja isäkarhulla SUUREN SUURI PUUROLAUTANEN.

Eräänä päivänä kun
puuro oli valmista, karhut päättivät lähteä metsään kävelylle siksi aikaa, kunnes puuro olisi jäähtynyt sopivan lämpöiseksi, jotta se ei polttaisi heidän suutaan. Mutta kun he olivat poissa, tuli soma pieni tyttö nimeltä Kultakutri heidän talonsa luo. Hän kurkisti ensin sisään talon ikkunasta ja sitten hän kurkisti avaimenreiästä, ja koska hän ei nähnyt talossa ketään, hän kokeili myöskin oven rip
hän kokeili myöskin oven ripaa. Ovi ei tietenkään ollut lukossa, sillä karhut olivat kilttejä karhuja, jotka eivät tehneet pahaa kenellekään ja he olivat varmoja, että kukaan ei tekisi myöskään pahaa heille. Ja niin Kultakutri avasi oven ja astui sisään taloon. Hän huomasi heti puurolautaset pöydällä ja tuli oikein iloiseksi, sillä hän oli jo aika nälkäinen, käveltyään metsässä koko aamun. Jos hän
käveltyään metsässä koko aamun. Jos hän olisi ollut järkevä tyttö, hän olisi tietenkin odottanut, kunnes karhut olisivat tulleet takaisin. He olisivat varmaankin pyytäneet hänet aamiaiselle, koska he olivat todellakin kilttejä, hyväntahtoisia ja vieraanvaraisia karhuja. Mutta koska Kultakutri halusi niin kovasti puuroa, hän istahti samantien pöydän ääreen.
Ensin hän kurkisti isäkarhun SUUREEN SUUREEN PUUROLAUTASEEN, mutta se oli ihan tyhjä. Sitten hän vilkaisi äitikarhun aika isoa puurolautasta, mutta siinäkään ei ollut puuroa. Lopuksi hän vilkaisi vielä pikkukarhun pientä pikkaraista puurolautasta, mutta sama juttu!
Tomppeli sanoo:
siis d44 nukun jo
Santtuuu` sanoo:
Kultakutri oli jo aika nälkäinen ja väsynyt. Seuraavaksi hän näki talossa kolme mukavaa nojatuolia ja kiipesi ensin isäkarhun SUUREN SUUREEN TUOLIIN, mutta se oli liian kova. Sitten hän kokeili äitikarhun aika isoa tuolia, mutta se oli liian pehmeä. Lopuksi hän päätti kokeilla pikkukarhun pientä pikkaraista tuolia ja se olikin hänelle juuri sopiva. Mutta voi surkeus, tuolista meni yksi jalka rikki
ja Kultakutri kaatui mukkelis makkelis lattialle!
Sitten hän päätti kurkistaa yläkerrassa olevaan karhujen makuuhuoneeseen. Hän kävi ensin pitkälleen isäkarhun SUUREN SUUREEN VUOTEESEEN, mutta siinä oli päänalunen ihan liian korkea. Sitten hän kävi makuulle äitikarhun aika suureen vuoteeseen, mutta siinä oli päänalunen ihan liian matala. Pikkukarhun pienessä pikkaraisessa vuoteessa päänalunen tuntui ihan sopivalta ja sänky oli muutenkin kuin häne
hänelle tehty ja niinpä hän veti peiton päänsä yli ja nukahti heti.
Sillä välin karhut arvelivat, että heidän puuronsa olisi jo jäähtynyt ja päättivät palata kotiin. Isäkarhu istuutui pöydän päähän ja vilkaisi puurolautastaan. "JOKU ON MAISTANUT PUUROANI", hän sanoi isäkarhun suuren suurella vihaisella äänellä. Pikkukarhu vilkaisi omaa lautastaan ja sanoi pikkukarhun pienen pienellä itkunsekaisella äänellä: "JOKU ON MAISTANUT MINUNKIN PUUROANI, JA SYÖNYT KAIKEN!"
Äitikarhukin vilkaisi omaa lautastaan ja karjaisi: "NO VOI SUS SIUNATKOON! JA KUN EN EHTINYT SITÄ VIELÄ EDES LAUTASILLE LAITTAA!"
Tämän kuulleessaan Kultakutri heräsi, pelästyi kauheasti, juoksi äkkiä alakertaan, ovesta ulos ja taakseen katsomatta omaan kotiinsa, minkä pienillä sievillä jaloillaan pääsi. Sen pituinen se, hyvää yötä!