Taas tekis mieli kaikenlaisia muruja. Eläinkaupan työharjottelu ei ainakaan paranna kuumetta.
Mutmut, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja muutan isompaan huoneeseen, nii voisin ehkä tuurilla saada äidin suostuteltua hyväksymään yhden (tai kymmenen) ötömöttösen saman katon alle <3
..tai sitten ei yhtään. No, toiveet korkeella kummiskin~
Mie jo luulin olevani amiksessa. Onneksi reilu 130 diaa tekstiä ruokinnan perusteista herätti tosimaailmaan. Ja tosiaan, kaikki pitäisi osata laskujen kera kokeeseen. Aikaa tunti.
En mie osaa laskea paljon 5,5 kilonen kaheksanvuotias normikoira tarvii päivittäiseen annokseen valkuaista. Tai paljon se saa siitä energiaa .___.''
En osaa päättää, että haluunko tulla Lahteen päivää aiemmin vai odotanko päivän ja pääsen tutustumaan koiranruoka tehtaaseen, jolloin junamatkaks jäisi vajaa nelisen tuntia.
Molemmat houkuttais, mut en toisaalta haluais roudata ympäri tehdasta painavaa matkalaukkua ja styroksilevyjä. En myöskään haluis istua neljää ja puolta tuntia junassa.
Hyvä huomata, että söin viimeisen pussin pastaa ja jääkaapissa on kuutisen viipaletta leipää ja viinirypäleitä. Kauppaan vasta ensi torstaina. Ja en ole kävelemässä kymmentä kilometriä "lähikauppaan".