IRC-Galleria

HAH




HAH




HAH




HAAA



Mä kuulen niiden huutavan taas. puren hammasta mutten itse suuta avaa. mun ei tarvii, ne saa palkan muuta kautta. mä uskon yhteen lakiin se on karma, jumalauta !

JeBB#blogcomments

...................................Tytöt....................................
.........................ovat kuin omenoita.........................
....................Parhaimmat ovat puun ylä....................
..................osassa. Pojat eivät meinaa ylet-.............
...............tää hyviin omeniin, sillä he pelkäävät.........
.............putoavansa ja satuttavansa. Sen sijaan........
.........he ottavat huonoja omenoita, jotka eivät ole.....
..........niin hyviä, mutta helppoja. Joten omenat.........
.............puun ylä osassa luulevat, että heissä ..........
............on jotain vikaa, vaikka todellisuudessa.........
..................he ovat ihmeellisiä. Heidän vain .............
......................täytyy odottaa oikeaa poikaa,.............
.............................joka on tarpeeksi.......................
.....................................rohkea ..............................
......................................kiipeä- .............................
.......................................mään ..............................
.....................................ylös asti.............................
...............Kaikki tytöt kopioikaa omalle sivulle .......

PUOLUSTAJANA blues pelissä ...!

nyt se sit on lähtemässä ...

kun Suomi pelaa lätkää
se iskee joka jätkään
kaljaa koneeseen ja Ukkometsoon

Pikkusiskoni on enkeli <3

na na na na na I wanna start a fight

Naistenhuoneessa

Etsiessäsi vaikkapa ravintolassa vessaa, löydät yleensä jonon
naisia, joten hymyilet kohteliaasti ja asetut jonon jatkoksi.
Vuorosi tullessa tarkistat mahdollisesti näkyvät jalkaparit
vessakoppien ovien alta. Kaikki kopit ovat varattuja.
Viimein ovi avautuu, ja ryntäät sisään lähes kaataen ulos tulevan
naisen. Päästessäsi sisään huomaat lukon olevan rikki. Ei haittaa, olet
pidättänyt niin kauan että pelkäät kastelevasi pian housusi.
Vessanpöntönsuojia tarjoava automaatti (jonkun Äidin keksimä, ei
epäilystä) on kätevä mutta tyhjä. Ripustaisit käsilaukkusi ovennuppiin
jos sellainen olisi, mutta koska ei ole, pyöräytät käsilaukkusi hihnan
varovasti mutta nopeasti pääsi yli ja laukun roikkumaan rinnallesi
(Äitisi kääntyisi
haudassaan, jos laskisit sen LATTIALLE!), lasket housusi ja otat
"asennon".
Tässä asennossa ei-enää-niin nuoret, ylijännittyneet lihaksesi
alkavat täristä. Reitesi huutavat sinua istumaan alas, mutta koska
sinulla ei todellakaan ollut aikaa pyyhkiä istuinta tai vuorata sitä
paperilla,
pidät "asennon".
Harhauttaaksesi ajatuksesi pois tärisevistä reisistäsi kurottaudut
kohti vessapaperitelinettä, jonka havaitset olevan tyhjä. Kuulet
päässäsi äitisi äänen kertovan sinulle, että jos vain olisit yrittänyt
pyyhkiä
istuinta, olisit huomannut ajoissa puuttuvan paperin. Reitesi tärisevät
kovemmin.
Muistat pienen paperinpalan, johon niistit nenäsi eilen -sen, joka
on yhä laukussasi. Se saa kelvata. Hapuilet sen esiin mahdollisimman
varovasti. Se on suunnilleen peukalonkyntesi kokoinen.
Joku työntää koppisi oven auki, koska ovessa ei ole lukkoa. Ovi
iskeytyy laukkuusi, joka yhä roikkuu kaulassasi, ja heittää sen
taaksesi pöntön vesisäiliötä päin. Kiljut "VARATTU!" samalla kun yrität
työntää
ovea takaisin, ja samalla pudotat arvokkaan, pienen ja rypistyneen
paperinpalan lattialla olevaan lätäkköön. Menetät tasapainosi ja
putoat istuimelle. Istuin on märkä, tietenkin.
Kömmit äkkiä ylös tietäen hyvin, että on jo liian myöhäistä. Paljas
ahterisi on tehnyt tuttavuutta jokaisen kuviteltavissa olevan
bakteerin ja eliön kanssa paljaalla renkaalla, koska et vuorannut
sitä paperilla -jota ei tosin ollut, sen puoleen, vaikka olisit
yrittänytkin.
Tämän kaiken seurauksena vessanpöntön automaattihuuhtelun tunnistin
on niin hämmentynyt, että se vetää vessan. Vesi syöksyy posliiniin
saaden aikaan hienon sumun vesipisaroita, jotka laskeutuvat
takapuolellesi ja
alkavat valua pitkin jalkojasi kohti kenkiäsi.
Tarraudut tyhjään vessapaperitelineeseen jottei pöntön valtava imu
veisi sinuakin mukanasi. Tässä vaiheessa luovutat. Pöntöstä roiskuva
vesi ja märkä istuin ovat tehneet tehtävänsä ja olet likomärkä vyötäröstä
alaspäin.
Olet nääntynyt. Yrität pyyhkiä mitä pyyhittävissä on purkkapaperilla,
jonka löysit taskustasi ja livahdat kopista ulos ja lavuaareille
pestäksesi kätesi.

Et keksi miten automaattinen hana toimii, joten pyyhit kätesi
kuivaan paperipyyhkeeseen ja kävelet ulos WC:stä ohi naisjonon.
Ystävällinen lähimmäinen jonon päässä huomauttaa kantapäähäsi
takertuneesta vessapaperinpalasta (missä sekin äsken oli!?). Revit
paperin irti ja ojennat sen naiselle huomauttaen lämpimästi, että
hän saattaa tarvita sitä piakkoin.

Ulkona odottaa rakas miehesi, joka on kauan sitten selvinnyt
vessaan, hoitanut asiansa ja tullut ulos. Ärtyneenä hän
tiedustelee, mikä kesti niin kauan -ja miksi ihmeessä käsilaukkusi
roikkuu kaulastasi?

Tämä tarina selvittää vihdoin miehille, mikä naisilla kestää niin
kauan. Se paljastaa vastauksen myös toiseen yleisesti kysyttyyn
kysymykseen; miksi naiset menevät vessaan pareittain. Kaveria tarvitaan
vartioimaan
ovea, pitelemään käsilaukkua ja ojentamaan paperipyyhkeitä oven alta!