IRC-Galleria

Kuulin eilen, että sulla ei mee ehkä ihan niin hyvin kun vois mennä.
Peläsyitn.
Mä oikeesti pelkään sun puolesta...mä tiedän että sä osaat olla fiksu ja ajattelevainen ja hyvä ihminen. Mä myös tiedän, että sä osaat itse oman elämäsi pilata, aivan totaalisesti.
Etkö sä oppinut siitä yhdestä virheestä mitään? Aiontko sä tosiaan tehdä kaiken saman uudestaan?

Sä tiedät itsekin että sun on rauhoituttava, sä tiedät sen, muttet tee asialle mitään. Miksi?

Mä oon ollu sua kohtaan kylmä, mulla on ollu syyni siihen. Mut se ei tarkota sitä ettenkö välittäis..välitän edelleen, ihan liikaa.
Mä haluaisin auttaa sua, mutta mä en voi...ei kukaan voi. Ei kukaan muu kuin sinä itse.
Sitten kun sä sen tajuat, voi olla ehkä jo liian myöhästä. Mä pyydän, ota se järki nyt käteen ja kato itteäs peilistä... haluutko sä oikeesti olla sitä mitä sieltä peilistä katsoo takasin? Vai olisitko mielummin se järkevä, tunteva, ajatteleva ihminen jonka minä tunnen?

Tee se ihan vaan sun itsesi takia!

Mutta siihen asti kunnes jotain tapahtuu, on vaan pelättävä. Sun puolesta.