IRC-Galleria

en osaa olla enää ilman sua
harhakuvaan taisin rakastua
kaikki oli vain unta sittenkin
sut vierelleni haaveilin
nyt hylättynä jatkan elämää
en halua pettyy enää enempää

Mullon ikävä, tulisitko takaisin
Hyvältä tuntus jos kanssasi mä makaisin
Minun sydämeni on omistettu sinulle
En mahda mitään tälle kivulle.

Sanoit jo alkuun, valheita en,
milloinkaan tulisi sulta, kuulemaan.
Sanat on turhaa, tänään mä sen, ymmärsin
hiljaisuus kertoi paremmin.

Valhe valkoinen vois, viedä kai pois,
kipuni tään, saisi mun pään, selviämään.
Valhe valkoinen vaan viekkaudellaan
kertoisi sen, joutuisi en, pettymään.
Enempää.

Monet sanoo mua kusipääks eikä vissii syyttä,
koitan välttää tuntemattomien läheisyyttä.
Paranoiat ja luottamuksen puute mua rassaa,
en tiiä keneen voin luottaa, tai kuka mut vassaa.
Siks suljen jengii helpommin pois ku päästän sisään,
ja kokemuksii täst paskast saan joka päivä lisää.
Jengi jauhaa shaissee, niin et henki haisee,
suurin syy jokaiseen biiffiin paskamaiseen.
Vieraille ehkä pelle mut mun frendeille lojaali,
ens kerral ku kyräilet, ni paina se kaalii.
Frendei ei jätetä tai petetä, sääntö numero uno,
mut puhun nyt ystävist en tutuist tai kavereist you know?


Haluun mun ympärille vaan ihmisii joihin voi luottaa,
eikä kerta toisensa jälkee tuu pettymyksii tuottaa.
Vaan luottoystävii, keille ei tarvi kertaa,
Luotettavan porukan löytämine vaikeint,
siks mul ei oo monta kenelle voi kertoo sen kaiken.
Uskollisuudel ei oo hintaa,
siks hakkaan "luottamus" sydämen kohdalle mun rintaan.
On siistii saada uusi frendei jos vaa pystyy,
liian usein on kuitenki virhe ystävystyy.
Maailma täyn kummallist sakkii, kääntää takkii,
hoitaa sut ongelmii ja sit jättää fakkii.
En anna massin enkä miesten tulla välii,
elän näiden sääntöjen mukaa, kävi miten kävi.
Vaan vaihtokauppaa, mun luottamust ei voi ostaa,
jos crossaat mut kerran, tiet ei tuu crossaa enää koskaa!


Oon nähny dudei jotka hävii yhtä nopeesti ku tulee,
ja oikeit ystävii joiden puolest astuisin tuleen.
Joskus jonku muun kädes voi olla mun henki,
sillo ei ehi kelaa kuka ketjus on heikoin lenkki.
Ja haluun huoletta pystyy laskee sen varaan,
et kukaan mun crewst ei vaihda ystävyyttä tavaraan.
Näit ihmisii on vaan valitettavan harvas
ja joka petos on yhtä valitettavan karvas.

Se on helppo puhuu, kun tsiigaa ulkopuolelt ineen,
mut minä ja Hookin ollaan kumpikin ihminen.
Ja petturuus sattuu, vaa bitchit snitchaa,
yhest palost poikki, saat kaveripiiriis switchaa.
Jos et frendeihis voi luottaa, niin keneen sitte,
jos et oo valmis rullaan mun kaa nii lähe menee sitte.
Mieti ite omii rivejäs ja tutki sun squadii,
koska sneikit saattaa lähipiireissäki vaanii.

taas kesä ohi on mä oon levoton
suo löytänyt en jatkan etsien
toivon kohtaavain sut rakkainpain
nyt haave vain oot päiväunissain
huomaamatta itken suruni mä kätken
katson ikkunaa sateen piiskaamaa.

kanssas oisin jakanut kaikki unelmani mun
kosvaas hiljaa kuiskannut suo rakastavani
kanssas oisin kulkenut polut elämäni mun
sydämesi tuntenut silloin sylissäsi sun

nyt kesä ohi on mä oon onneton
sun rakkauttas vain unelmissain
mä sut menetin kauas pois kadotin
takaisin en saa on turha odottaa
huomaamatta itken suruni mä kätken
katson ikkunaa sateen piiskaamaa.

kanssas oisin jakanut kaikki unelmani mun
kosvaas hiljaa kuiskannut suo rakastavani
kanssas oisin kulkenut polut elämäni mun
sydämesi tuntenut silloin sylissäsi sun

Luulin että kaatuisin
Ei kantais kauempaa
Sydän repaleinen irrallaan

Liian monta unelmaa
Jäi unelmiksi vaan
Eikä enää ollut aikaa odottaa

Annoit kauneimman mulle rakkauden
näin tulevaisuuden meillä yhteisen
mä uskoin kaikkiin sun- lupauksiin
mut jälleen mä jouduin pettymään
rakastuin taas mä mieheen pettävään
tää kaikki päättyikin- kyyneliin

Soitellaan, sä sanoit kun yöhön lähdit pois
mä luulin et toivoo vielä ois
mä valvoin ja ootin mut susta en kuullutkaan
Soitellaan, sä sanoit niin hiljaa hymyillen
mut viestiäs koskaan saanut en
mä itkin ja toivoin et sinusta kuulla saan, soitellaan

Joka ilta mä soitan vastaajaan
jos viestisi sulta vihdoinkin mä saan
vain tuska sisälläin- vallitsee
mä enemmän oisin toivonut
yhä odotan että vielä kohtaan sut
mua taivas tumma vain- hallitsee

> Olipa kerran nuori mies, joka syntyi sairaana. Sairaus, josta ei voinut
> parantua.
> 17-vuotias ja hän voisi kuolla milloin tahansa.
> Hän aina eli kotona äitinsä hoidossa.
> Hän oli todella väsynyt/kyllästynyt ja päätti lähteä edes yhdeksi
> kerraksi
> ulos ja pyysi lupaa äidiltään.
> Äiti suostui.
> Kun hän käveli kortteliansa pitkin, hän näki paljon kauppoja.
> Hän käveli musiikkiliikkeen ohitse ja tuijottaessa ikkunaa hän huomasi
> samanikäisen,
> sievän ja herttaisen tytön.
> Hän koki rakkautta ensisilmäyksellä.
> Hän avasi oven ja astui kauppaan katsomatta mitään muuta kuin tyttöä.
> Lähestyessä vähitellen hän saapui näyteikkunaan jossa tyttö oli.
> Tyttö katsoi häntä hymyillen ja kysyi:
> 'Voinko olla avuksi'?
> Samalla poika ajatteli, että tytön hymy oli kaunein näkemänsä hymy,
> minkä oli koskaan elämässään nähnyt.
> Hän tunsi halun suudella tyttöä heti.
> Änkyttäen hän sanoi:
> 'haluaisin ostaa CD-levyn'.
> Miettimättä mitään hän otti ensimmäisen CD:n, joka osui käteen ja ojensi
> tytölle rahaa.
> 'Haluatko, että paketoin sen',kysyi tyttö.
> 'Kyllä', vastasi poika ja käänsi ujosti päänsä pois.
> Tyttö meni, paketoi CD:n ja ojensi sen pojalle.
> Poika otti sen ja lähti kaupasta.
> Hän meni kotiinsa ja kävi siitä päivästä lähtien musiikkikaupassa
> päivittäin
> ostaakseen CD:n.
> Sen paketoi aina sama tyttö. Poika vei CD:t kotiinsa ja työnsi ne
> vaatekaappiinsa.
> Poika oli liian ujo kutsuakseen tyttöä ulos,
> vaikka hän yritti.
> HÄN EI KYENNYT.
> Äiti sai tietää tästä ja yritti auttaa poikaansa, että hän
> uskaltautuisi.
> Seuraavana päivänä hän laittautui
> ja lähti kohti kauppaa ostamaan uutta CD:tä
> ja kuten aina, tyttö meni paketoimaan sen.
> Kun tyttö ei katsonut häntä,
> hän kirjoitti pikaisesti puhelinnumeronsa,
> jätti sen tytölle pöytään ja juoksi pois.
> RINGGGG!!!!!!!!
> Hänen äitinsä vastasi puhelimeen.
> No?
> Se oli kaupan tyttö, joka kysyi poikaa.
> Äiti surullisena rupesi itkemään ja kysyi tytöltä:
> 'Etkö tiennyt, että hän kuoli eilen?'
> Syntyi pitkä hiljaisuus, jonka rikkoi vaan äidin itku.
> Myöhemmin äiti astui poikansa huoneeseen muistaakseen poikaansa.
> Hän aloitti vaatteista,
> joten hän avasi vaatekaapin.
> Hänen yllätyksekseen hän törmäsi suureen kasaan CD:tä,
> jotka oli edelleen paketeissa.
> YHTÄKÄÄN NIISTÄ OLLUT AVATTU.
> Hän yllättyi nähdessään, että niitä oli niin paljon.
> Hän istuutui sänkyyn katsoakseen niitä.
> Näitä tutkiessaan huomasi hän, että CD-kannen sisällä oli pikku
> lappu, jossa
> luki:
> 'Hei, olet todella söpö.Haluaisitko lähteä kanssani ulos? T. Sofia.'
> Äiti oli niin yllättynyt, että avasi seuraavan ja seuraavan CD:n ja
> löysi
> aina toisensa jälkeen samanlaisen kirjeen.
> TÄSSÄ SIIS OPETUS:
> Tälläistä on elämä, älä odota liian pitkään sanoaksesi sille
> erikoiselle/tärkeälle ihmiselle mitä tunnet ja ajattelet häntä kohtaan.
> HUOMENNA SE VOI OLLA LIIAN MYÖHÄISTÄ.

Minne vielä tuut? Minne vielä meet?
Et tuu yksin oleen, kai sä tiedät sen?
Et mä autan ja auraan sun ties
Välitän oikeesti ja kuivaan sun kyynelees.<3

Kaikki alkaa niin, hän sanoo "Rakkaani, jos en aina mä sinun olla saakkaan, niin
tiedä, että vaikka mä lähtisin luotasi, en haluu, että sulle huolta siin' tuottaisin."
Hiljaa poika katseensa nostaa, silmänsä tytön silmät kohtaa.
Sinistä lämpöä katse hohtaa, kun käden käteensä poika ottaa.
Ihollaan tytön lämmön tuntee, suudellessaan silmänsä sulkee.
Hetken syleilevät hiljaa toisiaan. Pois pian lähtee tyttö, siksi oisi vaan
niin hienoa viettää vielä pieni hetki yhdessä.
"Erossa susta pieninkin hetki on kaikki hetket yhteensä."
Jäävät vielä toisiansa vähäksi aikaa hellästi halaamaan,
salaman iskiessä sytyttäen puun jossain kaukana ulkona palamaan.
Palaamaan tulisi poika mielessänsä vielä useesti päivään tuohon.
Oman uomansa syövytti mieleen pojan virtaavan muistojen vuohon.
Hän sanoo "Oot mulle kaikki kaikes, kaunis kuin taivaan enkeli,
ja sun puolestas valmis oon antamaan kaiken ja uhraamaan vaikka mun henkeni."
Niin lähti tyttö, hymyillen hän sanoi palaavansa takaisin huomenna.
Ja niin kävi, että heidät erottaan pystyi ainoastaan kuolema.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Ilta pimenee, kaupungin ilma viilenee, kauppa viimeinen kii menee.
Kun kiireinen liikenne hiljenee, tyttö on kuin viimeinen ihminen,
joka kaupungin tyhjiä katuja pitkin kulkee illan suus.
Hänen mielensä kaiketi tuudittaa rauhallisuuteen hiljaisuus.
Mitä pian tapahtuisi, sitä tyttö ei varmaan kai aavistakaan.
Kulkee vaarallist' matkaa. Sydän lujempaa tavallist' hakkaa,
kun hän miettii itsellensä ja rakkaalleen tulevaisuutta.
Pian tarkoitus yhteen muuttaa, liiku ei mielessä yhtään muuta.
Niin huomaamattaan mutkan takaa auto häntä kohti kaartaa.
Ei unessa oleva mies edes huomaa, kun tytön maahan kaataa.
Ei auttaa ehdi kukaan, ei sanaakaan matkalle mukaan antaa.
Sua aina mä rakastaa lupaan, sanat ikuisuuteen tytön saattaa.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin tule mukaan, laita kätesi mun käteeni.

Kädessään kuvaa tytöstä puristaa, lupaa tyttönsä muistaa.
Hiljaa silmänsä ummistaa ja nimeä tyttönsä kuiskaa.
Ei iloa lainkaan tullutkaan, vaan inhoa, vaivaa, kurjuutta.
Ja lähellä hulluutta poika huutaa ja kiroaa maailman julmuutta.
Sai kohtalo riistää lempensä.
"Mä teen mitä vain sinun vuoksesi..."
Niin poika jo riistää henkensä...
"...ja mä tahdon vain sinun luoksesi."
Valo kylmällä terällä kiiltää, ihoo raastava tuska viiltää.
Jäljen rakkauden värillä piirtää, sielunsa ainiaaksi yhteen liittää.

Hetki vain aikaa on...
Ei sua tarvitse kuoleman pelottaa, ei meitä voi edes kuolema erottaa.
Hetki vain aikaa on...
Ja vaikka me kuoltaisiin, sieluni on aina sun luonasi.
Hetki vain aikaa on...
Ei ikinä voi tietää, milloin rakkaamme meiltä pois viedään.
Hetki vain aikaa on...
Kun on viimein aika lähtee, niin anna elämäs, kaikki minun tähteni.