Kerran poistun näyttämöltä elämän
Kun vuorosanani luettu pois on
Kenties silloin ymmärrän enemmän
En ollutkaan kuolematon
Voin rakastaa
Voin vihata
Saatan parantaa
Saatan satuttaa
Ihmisen elo kulkee niin nopeaan
Unelmien kullat vaihtuvatkin hopeaan
Eikä mitään aikaiseksi saa sittenkään
Jäljellä oleva aika ei riitä mihinkään
Teen sitten niin tai näin
Peilistä katsoa kasvojani saan
Kun yksin tänne jäin
Enkä oppinut mitään kuitenkaan
Saan nukahtaa
Saan unohtaa
Ei tunteita turhia
Ei tarpeettomia itsemurhia
Kerran lepään
Kuuden jalan syvyydessä
Kerran herään
Vain yksinäisenä sieluna ikuisuudessa
Kaikki mitä me täällä teemme
Kaikki mitä me täällä saavutamme
Katoaa kadottuamme
Katoaa kadottuamme
Kerran poistun näyttämöltä elämän
Kun vuorosanani luettu pois on
Kenties silloin ymmärrän enemmän
En ollutkaan kuolematon
Uusimmat blogimerkinnät
- Kuljin päin mustaa 08.10.
- Kyyneliin 25.05.
- Kulkien pitkin sydämen pintaa 13.12.
- Minä vai ne muut 13.12.
- Pimeydestä löysin ystävän 11.12.
- Kiitos hetkistä 09.12.
- Anna ikuisuuden huuhtoa 09.12.
- Veera (Kosketit sieluuni) 09.12.
- Kaksi kolhittua 09.12.
- Taivaalta pudonnut 16.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2019 (3)
- ▶ 2018 (8)
- ▶ 2017 (7)
- ▶ 2016 (1)
-
▼
2015 (9)
- ▶ joulukuu 2015 (1)
- ▶ marraskuu 2015 (1)
- ▶ lokakuu 2015 (1)
- ▶ syyskuu 2015 (1)
- ▶ heinäkuu 2015 (1)
- ▶ maaliskuu 2015 (1)
- ▶ helmikuu 2015 (1)
- ▶ tammikuu 2015 (2)
- ▶ 2014 (5)
- ▶ 2013 (30)
- ▶ 2012 (69)
- ▶ 2011 (12)
- ▶ 2010 (23)