ei patteri oo ainoa
joka huoneitamme lämmittää
muodostamme valjakon
jonka vetovoima on
enemmän kuin tuhat huskya
takaan että aamulla
syli tuntuu kodilta
hartioista hohkaa lempeä
saamme aikaan otsikon
joka suuremmoinen on
rakastuneet eivät eronneet
älä mee, älä mee, älä mee..
painan sinun jälkeni
teen sen yhtä hellästi
kuin tein sen yönä ensimmäisenä
rakennamme kartanon
jonka perusta on
mahdotonta räjäyttää
elämä ois saatanan kaunista
istuisin sun vieressä kuistilla
aurinko ois kasvojas pitkin
jos kaipuusta itkin
en itkisi uudestaan
istun olohuoneessa
katson sitä haurautta
josta rakennettu hetket on
laskeutuisin polvilleen
tai kato nyt sen heti teen
jo saan sinut meihin uskomaan