kävelin koulusta väsyneenä kotiin, kun kuulin outoa ääntä. Huomasin viereisessäni puun, jossa orava oli syömässä käpyä.
En voinut olla hymyilemättä.
Sitten orava huomasi minut. Hetken katsoimme toisiamme, sitten minä jatkoin matkaa ja orava jäi oksalle.
Ei silläkään helppoa näyttänyt olevan.
Miksi kamera ei ole koskaan mukana, kun haluaisi ottaa ikimuistoisen kuvan.
Sain hymyn. Orava sai ihmettelyn aihetta, toivottavasti ei sydänkohtausta.