Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

"Nelonen ei ollu lauennut" - TimMaanantai 19.11.2007 22:59

Puut vilisevät ohitseni, ne muistuttavat menneistä ajoista. Ja siitä miten nopeasti huomaa kaiken olevan jo takana päin. Vaikka kaikki kulkee nopeasti ohi, ei menneisyyttä pääse kuitenkaan karkuun. Vaikka kuinka juoksisi, muistot eivät katoa. Ne ovat osa meitä. Joskus voit unohtaa ne hetkeksi, vain huomataksesi että ne palaavat entistä kivuliaampana. Miksi muistoja on? että oppisimme? Vai onko se vain elämän pilkkaa, muistutuksia virheistä mitä teemme? ettei vain pääsisi karkuun tosiasioita, joita ei voi muuttaa?

Kuumassa vaunussa paita tarttuu ihoon kiinni. Tarkkailen muita matkustajia ja tuhahdan. Ihmiset ovat varomattomia. Jokaisesta näkee mitä he ajattelevat. Tuo blondi tuossa tiskillä. Niin juuri. Se jolla on musta tiukka toppi isolla kaula-aukolla varustettuna, joka tuo hyvin rinnat esille. Tiukat farkut, jotka on väkipakolla laitettu kiinni. Näet, miten se kiehnää tuota miestä vasten? Kerjäten huomiota ja kosketusta. Silmissä loistaa vain himo, vailla tunnetta. Mies taas on hieman vaivautunut toisen käytöksestä. Sormus hänen sormesaan kertoo suhteesta. Mutta katseesta näkee, ettei mies tiedä mitä tekisi. Kun taas, tuo vanhempi herra esittää keskittyvänsä lehteen, vaikka katselee tuon nuoren blondin viettely yritystä. Toivoen, että olisi itse tuon nuoremman miehen tilalla. Hän on eronnut tai hänen vaimonsa on kuollut, koska matkalaukun nimikyltistä on vedetty viivalla yli vaimon nimi. Epäilen eroa, kun kerta uusi nainen jo kiinnostaa. Tuolla kulmassa nuo kaksi teini-ikäistä tyttöä, jotka rupattelevat keskenään ja vilkuilevat viereisessä pöydässä istuvia inttipoikia. Katsovat toisiaan arvostellen, vaikkeivat ääneen mitään sanokkaan. Kumpikin pitää itseään toista parempana. Inttipojat eivät edes vilkaise heitä. Yksi heistä kirjottaa tekstiviestiä tytölleen, katseesta loistaa jälleen näkemisen odotus. Kun taas toinen puhuu puhelimessa. Sopien kyydistä. Kaksi jäljelle jäävää inttipoikaa puhuu kovaan ääneen vanhoista hoidoistaan. Toinen valehtelee minkä kerkeää, eikä toinen edes tajua sitä. Jos hän katsoisi hieman eleitä ja ilmeitä, hän tajuaisi tulleensa huijatuksi.

Jokainen näistä matkustajista kertoo itsestään, vaikkei kukaan heistä minulle puhukkaan. Itsestäni yritän pitää neutraalin kuvan. Ettei kuka tahansa pystyisi lukemaan minua, niinkuin itse pystyin tekemään jokaiselle, joka tässä vaunussa on. Hämmennän hieman kahviani, kun vauhti alkaa hidastumaan. Ensimmäinen pysähdys, vielä olisi monta jäljellä.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.