IRC-Galleria

Tänään tää 25plus löysi kaupasta uudet nassurasvat, entinen alkaa olla vähissä. Toivottavasti nää on paremmat ja toimii kans! :) Heti voideostosten jälkeen menin S-Pankin jonoon hakemaan nettitunnuksia. Hiivatti, ku siinä saiki sitte jonottaa. Ehti kalapuikot ja kasvispaistikkaat sulaa kauppakassin pohjalla, ku niillä oli niin hitaita asiakaspalvelijoita.

Töihin mulle ilmesty tänään elämäni ensimmäinen piparkakkutalo! Siinä on jopa mun nimi katolla :) Jeejee!!

Vietin 5 päivän viikonlopun sukuloimassa ja nautin täysillä! Ihana, kun on elämää ympärillä, ja ihana päästä taas välillä omaan kotiin pois ihmisten ilmoilta :)

Keskiviikkona ajoin Pohjanmaalle ja melkein eksyin Seinäjoen keskustassa. Moikkasin serkkuja, hain Annan junalta (miten ne on AINA myöhässä Seinäjoen kohalla?) ja vietin telkkari-iltaa Hetan ja Annan kanssa. Heta päätti tehdä piparkakkutaikinaa, mutta siitä tuli pahaa koska kananmunasta ja sokerista ei tullu vaahtoa. Sen vaahdon pitää näköjään oikeesti olla vaahtoa.

Torstaina lämmitettiin aamusauna, ajeltiin ja vietettiin itsenäisyyspäivää Linnan juhlien merkeissä pillifarkut ja juhlapaidat päällä.

Perjantaina tuhlattiin rahaa. Mä ostin villakangastakin (HIANO!), kakarapuseron (Hetan kommentti), miniminihameen ja mustia muovisia koruja. Illalla käytiin vielä mummalla ja paapalla syömässä huippuhyvää poronkäristystä ja perunamuussia. Ja puolukoita. Ja paljon suklaata. Ja mun työpuhelin soi, mut mä en kuullu sitä eteisestä ja vastaajassa oli se ruotsinkielinen (taaskaa en tiedä onko toi yhdyssana) viesti sieltä Ahvenanmaalta.

Lauantaina raksailtiin. Irrotin yhen tarran keittiön ikkunasta, laskin että yhteensä tarvitaan 66 ikkunatappia + työhuoneeseen todennäkösesti 6. Heta käski kirjottaa listaan 80 kpl. Ja siivosin kodinhoitohuoneesta sahanpuruja ja katoin ku Heta laitto silikonia keittiön seiniin. Pikanen suihku ja Annan kanssa syömään: Maistu hyvälle ja oltiin jo kympin jälkeen menossa kotiin :D Mutta meitä vanhoja jo väsytti, vaikkei Anna oo ees vielä 25plus-vuotiaskaa. Sen takia ei menty K25-baariinkaa, ku Anna ei ois välttis päässy sisään ;)

Tänään syötiin mahat täyteen pizzaa ja ihan vähän Daim-jätskiä. Ajoin kotiin kolmessa tunnissa ja 5 minuutissa, vaikka pysähdyin matkalla Parkanossa. Eikä ees ollu ylinopeutta kuvassa mukana! Nyt kun viittis purkaa laukut (taas) ja ehkä syödä jotain iltsukkapalaa. Onkohan mulla muuten kaapissa mitää?? Pitää ehkä käydä kaupassa. Ennen ku tulee maajussit!

Mulle on tullu tänään puhelu. Se tuli loppujen lopuks puheluna, eikä sähköpostina niinku mä toivoin. Se puhelu oli tullu Ahvenanmaalta ja koski ens kesän fillarireisua. Ja olennaisin osa siitä viestistä kaiketi oli se, että se tyyppi soittaa mulle uudestaan maanantaina ku en kerta vastannu just sillon. Vaikka mä aluks kuulinki että huomenna :) Onneks en hävittäny sitä viestiä ja kuuntelutin sen muillaki kieliä taitavilla ihmisillä.

On se ruotsi oikeesti kyllä kiva kieli!! :)

On meitä, jotka sairastutaan flunssaan joka talvi. Ja kevät. Ja kesä. Ja etenki joka syksy. Ja talvisin enempi ku kerran. Kaikista maailman vitamiineista ja muista huolimatta. Ja sitten on niitä, jotka on viimeks seittemän vuotta sitte havainnu pientä nuhan tuntua nenässä. Siskoni kuuluu näihin jälkimmäisiin. Toivotaan, että huomenna kulkee ääni, ja että nasaali on lähes kokonaan hävinnyt. Ja etten tarvittis nenäliinaa IHAN koko aikaa.

Tänään mä vihdoin tein sen. Mä menin kellarikoppiin ja hain sieltä talvivaatteet kaappiin ja vein vielä kesävaatteet pois! Pyykinpesu on viivästyny monta päivää tän homman takia. Ihan vaan mun laiskuudesta ja kiireisyydestä johtuen. Ja siitä, että mua on vaan väsyttäny niiiiiiiiiin paljon että oon melkeen joka ilta kattonu kasin aikaan kelloa ja miettiny voisko nyt jo mennä nukkumaan. Nyt se kello on jo yli yheksän, ja mä oon edelleen hereillä! Mutta nyt on pyykkikone käynnissä. Se jopa linkoo jo, ja mä voin mennä kohta nukkumaan ;)

Huomisiltapäivän ohjelmistoon kuuluu Karjalan kunnailla (heti Gilmoren tyttöjen jälkeen). Menin tänää porukoille kattomaan sitä tallennettujen ohjelmien joukosta, mutta joko niitten telkkarissa on jotain häikkää tai sitte siinä tallennuksessa on häikkää tai sitte sen telkkarin kovalevy on liian täynnä. Sitä ohjelmaa ei noin vaan kattottukaa. Etin sen huomenna YLE:n areenalta ja katon sieltä. Mä koukkuunnuin siihen sarjaan heti ekasta jaksosta. Tokaa jaksoa en oo nähny sen takia, ku menin kasin jälkeen nukkumaan :)

p.s. mulla on joku viis miljoonaa kuvaa mun joulukoristeitten yksityiskohdista ku oon yrittäny opetella käyttämään uutta kameraa :)

Yhtenä iltana kuulin kämpässäni ääniä. Se ei oo mitenkään erikoista, koska mä asun kerrostalossa. Kuulosti siltä että joku naapuri ettii henkarin kanssa jotain patterin taakse tippunutta tavaraa. Mutta kas kummaa, se sama ääni kuulu seuraavanaki iltana! Mitä ihmettä ne tekee sille patterille.. Ja äskön. Keskellä päivää joku kolautti jotain patteriin. Musta on tullu naapurikyttääjä. Musta tuli sellanen sinä samana hetkenä ku muutin kirjotusten jälkeen pois omakotitalosta kerrostaloon Lahden keskustaan. Uskomatonta, mitä ympäristö saa ihmisessä aikaan!! :)

Mutta huh! Pieni vilkasu www.kyttaajat.net -sivulle todistaa, ettei mun tilanne oo vielä kovinkaa paha. Ja että aika rauhassa saan ilmeisesti asua koska meiän taloa ei oo sielä listalla :)

Jos epäilet, että löydät itsestäsi kyttääjän, voi tarkistaa sen: http://www.kyttaajat.net/tuntomerkit.shtml ;)

Ota nyt sitte selvää. Eilen illalla mä olin jo ihan varma että en lähde. Ja vielä tänää aamullaki (nyt oikeesti aamulla, ku heräsin ennen puoli seiskaa) ku pihalla oli pimeetä ja koleeta ja meinasin missata bussin Tampereelle. Mutta mikäs se siellä Tampereella odotti. Uusi epävarmuus ja olotila. Ehkä sittekki vois lähteä. Vihdoin tuli jotain konkreettista ja päivämääriä ja kaikkea! Ja toisaalta, mähän oon oikeesti vasta 25 eikä mulla oo omaa kämppää eikä miestä eikä lapsia. Mikäs mua estäis lähtemästä pariksi vuodeksi kattelemaan maailmaa? Sen jälkeen ois taas uutta intoa lähettää muitaki ihmisiä Jumalan työhön :)

p.s. Joulupukki kävi mun luona kuukauden etuajassa ja toi mulle viime lauantaina .. tittididittididii!! .. digi-järkkärin!! :) Nyt pitää vaan opetella käyttään sitä. Jospa sais joskus hyviä kuviaki aikaseksi.

..ja on ihan uskomatonta, miten jotkut sanat kolahtaa aina välillä aivan erityisesti ja niille tulee ihan uusia merkityksiä omassa elämässä. Nyt vuorossa virsi 525:

1.
Suurempi kuin sydämeni Jumalan on rakkaus.
Suurempi kuin oma tahto Kutsujan on laupeus.
Suurempi kuin oma into, ehdottomuus mieleni
- uskollisuus Jumalamme kaikkea on suurempi.
2.
Suurempi kuin epäilymme, suurempi kuin lankeemus,
suurempi kuin pettymykset Jumalan on luottamus.
Hän on itse kutsuessaan meihin istuttanut sen.
Hän ei kadu kutsumistaan, hän on vahvuus heikkojen.
3.
Yhtä pyydän, Vapahtaja, tänään yhtä pyydän vain:
Näytä yhden päivän matka, askel, jonka tänään sain.
Keiden kanssa, mihin suuntaan polku tänään avautuu?
Millä tavoin Isän tahto meissä tänään tapahtuu?
4.
Anna, Kristus, rohkeutta mennä maastoon tiettömään,
jossa merkkejä en tunne, vaille vastausta jään.
Juuri siellä sinuun juurrun, vastuuseen viet laajempaan,
taikka suostun vähimmässä uskollinen olemaan.
5.
Liian suurten odotusten, vaatimusten paineessa
vapauteen minun anna, lepoon käydä, Jumala.
Rukouksen hiljaisuuteen, valoon Kirjan avatun,
lähellesi, Vapahtaja, kutsut kesken taistelun.
6.
Suurempi kuin sydämemme, suurempi kuin ihmistyö
hiljaisuus on rukouksen, siinä Luojan sydän lyö.
Siinä itse, armon Henki, uupunutta uudistat.
Annat kasvullemme aikaa, uuteen työhön valmistat.
(c) Markku Kilpiö ja Anna-Maija Raittila

Erityisesti nyt sitä rohkeutta mennä maastoon tiettömään. Ei mitään hajua siitä, mitä tulevaisuudessa on edessä. Ei edes sitä, missä päin maailmaa!! Vapauteen minun anna, lepoon käydä, Jumala. Uskomattomia nämä virret.

Jotenki tää koko viikko on ollu hirmusen kiireinen. Tai on tuntunu moneen kertaan, että aika meinaa loppua kesken eikä millään ehdi sitä kaikkea mitä on suunnitellu. Tai sitte on istuttu ylipitkissä kokouksissa pyörittämässä asioita. Ja sen jälkeen ei ookkaan aika enää riittäny. Ei ainakaan suunnitteluun.

Tänä viikonloppuna on MN-festarit Turussa. Lyhyitä yöunia, paljon tuttuja ja vielä enemmän muita ihmisiä. Ja vähän ressiäki. Ainaki vielä. Ehkä se loppuu kunhan päästään pelipaikalle, ja kaikilla on omat liput ja rannekkeet omissa käsissään. Sen jälkeen mä aion vaan nauttia tunnelmasta ja nuokkua työntekijäkahvilassa. Pitää muistaa ottaa käteistä mukaan, siellä kun ei viime vuonna ainakaa käyny pankkikortti.

Ja tänään on siis edessä tuo Emman niin rakastama pakkausoperaatio. Mukaan lähtee ainakin tyyny, makuupussi, pyjama ja hammasharja. Ja varmaan otsalamppu&kirja iltoja varten. Niitä tarvitaan tosin vaan, jos ei kikateta yömyöhään ja pidetä koko salia hereillä ;) Pitää varautua vaatetuksella sekä vesi- että pakkassäihin. Kummallinen tää Suomen rannikon talvi.

Ehtisköhän vielä aamupäivälenkille..?

Kotiseurat on sitä aitoa itteään. Saa jakaa ja saa olla vastaanottamassa. Eikä tartte olla aina työntekijä, vaikka tykkään kyllä siitäki roolista :) Tänään tuli valoa. Kaikkien kohdat käsitteli jotenki sitä toivoa ja valoa, jota meillä on elämässä. Ja osa niistä kohdista oli mulle ihan uusia! Ihmeellinen kirja se Raamattu.

Lumi on kivaa. Ei ees haittaa, että autossa on kesärenkaat ja joutuu käveleen töihin ja muualle, jos vaan on lunta. Mutta tällanen musta väsyttää. Rankan puoleisesti. Niin rankasti, että tajusin äsken sängyn pohjalla nukkuneeni reilu kahden tunnin päikkärit. Onneks ei puhelimet soinu välillä ja herättäny. En ois tajunnu ollenkaa mitä puhun niihin. Nyt pitäs saada kroppa uudestaan liikkeelle että tajuais loppuillan aikana jotain.

Mä mietin ja mietin ittekseni sitä lähtemistä. Että lähenkö vai jäänkö. Ja jos jään niin mihin jään. Ja mitä ihmettä mä teen. Joudunko mä Tiina sinne kalan vatsaan sitä miettimään? Mitä jos mun juttuni onki lähettää?

Musta on kuulema ollu kuva lehdessä. Mä tosin en oo nähny koko lehteä, enkä oo tienny päätyväni sen sivuille. Mutta siellä mä oon. Missähän yhteydessä..? Kaikki, jotka on nähny viimesimmän Uuden tien, voitteko kertoa? :) Pitää varmaan käydä kirjaston lehtilukusalissa.