IRC-Galleria

Mä nään sut mun edessä,
pysähdyn ja hymyilen.
Hahmotan meidät jo vedessä,
lempilauluamme hyräilen.
Sua kädestä otan,
meidät vien satumaahan,
jossa kaikki tapahtuu,
juuri niinkuin haluat,
niinkuin minä haluan.
Kummatkin on onnellisia,
kunnes taas totuuteen herään,
nousen ja kamani kerään.
Kävelen yksin auringonlaskuun.

Mä haluun susta välittää,
mut mun sydän vaa hälyttää.
Tuhatta sataa tykyttää,
kun sun vierelles taas jään.

Ehkä on parasta olla vaan,
ku ei tuntiskaa,
niin ei ketään satu,
jos jatketaa elämää kato?

En tiedä missä mennää,
ku tää aika vaa lentää,
on epäselvää tunteet sun,
et tuu ikinä olemaa mun.