IRC-Galleria

...but i promise momma's gon' be alright

No sir, well I don't want to be the blame
Not anymore
It's your turn to take a seat
We're settling the final score
And why do we like to hurt so much?

I can't decide, you have made it harder just to go on
Why all the possibilities where I was wrong.

Why do we like to hurt so much?
Oh why do we like to hurt so much?

SheÂ’s got the kind of look that defies gravity
SheÂ’s the greatest cook
And sheÂ’s fat free
SheÂ’s been to private school
And she speaks perfect French
SheÂ’s got the perfect friends
Oh isnÂ’t she cool
She practices Tai Chi
She'd never lose her nerve
She's more than you deserve
She's just far better than me

IÂ’m sure she doesnÂ’t know
How to touch you like I would
I beat her at that one good
DonÂ’t you think so?
She's almost six feet tall
She must think I'm a flea
IÂ’m really a cat you see
And it's not my last life at all

http://www.youtube.com/watch?v=pMmTq5p6ohs&feature=related

Putosin taas täysin. Noi kädet lopussa ja kaikki :'D

R: Sie oot miu oma porsmaikku.

... <3

04.06.08 klo 23:54 syntyi maailmaan "pieni" 3860 g ja 53 cm pitkä pojan ketale :)

Työstöä tuolloin takana sairaalan mukaan reilu 24 h, vaikkakin vedet oli menneet osittain jo viideltä edellisaamuna. Epiduraali ja ilokaasu olivat nannaa, kun synnytys ei ottanut kunnolla käynnistyäkseen, poika kun ei ei päässyt kiinnittymään päästään avotarjonnan takia joten supistukset laitettiin aste asteelta voimakkaammiksi oksitosiinitipoilla, kun kohdunsuukaan ei ottanut auetakseen supistuksista huolimatta, au.

Positiivinen kuva jäi synnytyksestä kaiken kaikkiaan, vaikka asiat eivät menneetkään ihan "suunnitellusti", jotakuinkin tunnista oli kiinni ettei lähdetty sektioon, mutta olinpa mennyt avomiehelle lupaamaan pojan tuolle päivämäärälle, joten poika alas ja poika ulos apinanraivolla :D

Päästiin 06.06. murun kanssa kotia, vaikkakin kahdestaan, kun vaavu alkoi nukuksissaan "nykimään", ja tuomioksi koitui aimo läjä kokeita, sekä vähintäänkin kolme päivää lastenosastolla :'(
Näillä näkymin ei mitään akuuttia hätää, mutta voi nyt arvata onko huoli siitä huolimatta ihan hirveä...
Huomenna sitten takaisin vauvan luokse, nyt ei oikeastaan voi muuta kuin soitella väliaikatietoja, yrittää pumppailla, ja kyetä odottamaan huomiseen jolloin sitten tietävät enemmän.

Voi meidän pientä, oli niin surkeana kun laitettiin letkua jos toista...
No niin, nyt lähtee taas itkut... Ilmoittelen uutisia sitten kunhan kerrottavaa on...

Miusta tulee kaasu :D